Mainos

Sosialidemokraatit – SDP

  • 1 507 151
  • 11 679

Styge

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Pens, änärin suomalaiset
Kuinka moni palkansaaja tekee nykyään aidosti 40-tuntista viikkoa säännöllisenä työaikana? Siis siten, että ylitöitä ei lasketa. Ja nimenomaan palkansaajana, ei yrittäjänä. Oli mullakin aiemmin periaatteessa 40-tuntinen työviikko, jota sitten kompensoitiin "pekkasilla", jotka meillä oli 80 tuntia vuodessa. Lisäksi työpäivä sisälsi yhteensä 40 minuuttia palkallista taukoa. Päivittäinen työaika "pekkaset" mukaanluettuna oli siis vähän reilut 7 tuntia. Vaimolla virallinen viikkotyöaika on 36,75 tuntia. Jos siis siirryttäisiin 30-tuntiseen työviikkoon, niin siirtymä ei olisi 40->30 vaan pikemminkin 37->30 tai ehkä jopa 35->30.

Eiköhän se työaika jatkossakin lyhene samalla tavalla, kuin on lyhentynyt jo pitkään. Pekkaspäivillä tms ylimääräisilä lomapäivillä, 15 min/viikko tässä työehtosopimuksessa ja toiset 15 min/viikko viiden vuoden päästä jne.

Eipä noita pekkasia kaikilla aloilla tunneta ja osalla, joilla tunnetaan, se perustuu siihen, että ruokatauot ovat työaikaa. Monilla aloilla noin ei kuitenkaan työehtosopimusten mukaan ole. Työaika voi olla sen 37,5h+2,5h pakollisia ruokataukoja. Toki näissäkin on myös yrityskohtaisia eroja. Kankeimpia tuntuvat oman kokemukseni olevan suuret yritykset. Vielähän noissa osassa vahditaan toimistoihmisten tulemisia ja menemisiä kellokorttia leimaamalla.
 

Analyzer

Jäsen
Aivan kuten romuttui, kun siirryttiin 12h päivästä 8h päivään ja kun 6p työviikosta siirryttiin 5p työviikkoon...

Kansantalouden kannaltahan kyse on työn tuottavuuden kasvusta, jota voidaan ulosmitata joko rahana tai vapaa-aikana. Työn tehostuminen vaan kiihtyy AI ja automaation tullessa yhä useammalle alalle. Se, että mahdollisimman monelle säilyy mielekästä tekemistä ja rooli yhteiskunnassa, on yhteiskuntarauhan kannalta erittäin oleellusta. Vähenevää ihmistyötä on pakko jakaa useammalle jatkossa. Ei huomenna, ei ensvuonna, mutta kymmenenvuoden sisään näihin asioihin aletaan törmään (tai siis törmätään jo aka populismin nousu joka juontaa epäoikeudenmukaisuuden tunteesta, kun osa jää vaille merkitystä)

Euroopassa työaika lyheni 1980- luvulle asti, mutta ei enää sen jälkeen.

Ei olisi mitään ongelmaa, jos ympäri maailman tai edes Euroopan laajuisesti siirryttäisiin tähän Marinin malliin. Vaan kun ei ole näköpiirissä, niin Suomen kilpailukykyhän siinä romuttuisi. Aivan turha väittää muuta. Samat automaatiokehitykset tapahtuu globaalisti ja jos Suomessa työn yksikkökustannukset nousevat ja muualla Euroopassa eivät, niin kuka täällä haluaisi teollisuutta säilyttää tai investoida. Kokonaan toinen juttu, jos palkat leikkaantuisivat samaan tahtiin työajan kautta, mutta se tässä tuskin oli Marinin tarkoitus.

Ranskassahan työajan lyhennystä kokeiltiin huonolla menestyksellä. Työvoimakustannukset nousivat ja työllisyysvaikutukset olivat kielteisiä.

Varmaan pitkällä aikavälillä työaika lyhentyykin. Marin sitten heitti vain kevyesti tavoitteeksi 4x6 h. Pölhöpopulismia.

Vai pitääkö meidän olla tässäkin näyttämässä esimerkkiä muulle maailmalle omalla kistannuksellamne?

Se, että jengi kertoo kuinka toimistopäivissä on väljää, johtuu siitä, että kyseisillä työpaikoilla on liian vähän töitä, eli liikaa työvoimaa tai sitten huonosta johtamisesta.
 

Analyzer

Jäsen
Otsikkoa jäin pohtimaan. Kyllä alkavat olla tiensä päässä. Tässä oikein alkoi miettimään, että missä vaiheessa demareista tuli tällainen hörhöpuolue. Ymmärsin, että Lipposen aikakauden jälkeen. Lipponen piti rivit suorassa ja ei antanut vasemman laidan liikaa mellastaa. Hyvinvointivaltiota pyrittiin viemään eteenpäin, mutta talouden realiteetit oli kuitenkin myös mielessä.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Demariketjussa kun ollaan niin voihan sitä Koivistoakin muistella.

Taisipa tosin nykyinen pressakin vaalikampanjassaan ehdottaa rahan antamista syrjäseutujen arvottomiksi muuttuneille asunnon omistajille.

Totta. Ja demariketjussa on hyvä muistella Koivistoa ja työväen presidentti Niinistöä. Mielenkiintoista seurata, mitä pääministeri Rinne tekee kun Kepulla on vankka ote hallituksessa, ja maaseudulla asuntojen arvot laskevat. Moni tosin sanoisi, että maaseutua tuetaan jo niin ettei mitään järkeä. Enkä muista Rinnettäkään vaatimassa koko Suomen pitämistä asuttuna ja kämppien arvojen kompensoimista valtion rahoista.
 

Sonny Burnett

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Aikanaan kauan sitten kun olin tehtaalla kolmivuorotyössä, tehokas työaika oli ehkä viisi tuntia. Kolmisen tuntia meni taukoihin ja valmisteluun, kuten konehuoltoon yms. Vaikea sanoa miten nykyään, mutta jos nelivuorotyössä jokainen vuoro joutuisi valmistelemaan työn ja pitämään tauot samalla tavalla, 12 tuntia olisi taukoa ja valmistelua. Silloin oli 9 tuntia eli 3 x 3 tuntia per vrk. Iso ero vuorokauden tuottavuudessa, kun tehokasta työtä olisi 15 tunnin sijasta 12 tuntia, mutta työntekijäkustannukset selvästi suuremmat olettaen, että työnantaja saisi ison osan kustannusten lisäsiivusta. Tämä kuitenkin varmasti vaihtelee tuotannon ja tehtaan työn organisoinnin mukaan.

Vapaita voisi varmaan lyhentää, mutta tehdastyössä työnantajan osalta homma ei vaan voi kannattaa, ellei USA, Kiina ja EU tee samoin. Jos homma ei Suomessa kannata, tehtaat ja kokoonpanolinjat siirtyvät muualle.
Onhan se näinkin. Tällä hetkellä käynnissä olevat tuotantolaitokset ja valmistava teollisuus on rakennettu ja on olemassa. Ei niitä voi tuosta vaan muuttaa uuteen jiiriin. Tosin niistä suurin osa on jo nyt muualla kuin Euroopassa.

Sen verran haluan pureksia tuota Marinin utopistiselta kuulostavaa unelmaa että kyllä tulevaisuutta voi ja pitää uskaltaa visioida rohkeasti ja erilaisin tulokulmin.

Tulevaisuuden tehdastyö voi olla hyvinkin erilaista kuin millaiseksi sen nyt miellämme. Tulevaisuuden tuotantolaitokset voivat hyvin olla esim pitkälti etäohjattavia. Olisihan se tietysti periaatteenkin tasolla mahdoton ajatus jos sitä futuristista sorvia, sellukattilaa tai sahaa tms voisi käyttää vaikka kesämökiltä käsin?
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Sen verran haluan pureksia tuota Marinin utopistiselta kuulostavaa unelmaa että kyllä tulevaisuutta voi ja pitää uskaltaa visioida rohkeasti ja erilaisin tulokulmin.

Ehdottomasti. Kahdeksan tunnin työpäivä, viiden päivän työviikko ja - Mariniin nyt vaikka liittyen - naisten äänioikeus olivat kaikki sellaisia, joita valtamedia vastusti tai joille media naureskeli. Näkisin ison muutosmahdollisuuden, mutta globalismista johtuen se tuskin koskee yhtä maata. Tällä hetkellä EU on pikemminkin tilanteessa, jossa amerikkalaisten ja kiinalaisten tuottavuuteen tulisi vastata lomia lyhentämällä ja joko työaikaa pidentämällä ja/tai työn tehokkuutta lisäämällä. Jos jäämme jalkoihin, yhteinen Eurooppa saatta murentua ja hävitä vähitellen kasaksi keskenään kiisteleviä valtioita. Tosin moni voisi sanoa, että niinhän ne nykyäänkin tekevät. Ja niin se myös on. Marinin visio on silti keskustelun arvoinen ja euroalueen sekä EU:n tilanne huomioiden jopa hyvä keskustelunaihe.

Tulevaisuuden tehdastyö voi olla hyvinkin erilaista kuin millaiseksi sen nyt miellämme. Tulevaisuuden tuotantolaitokset voivat hyvin olla esim pitkälti etäohjattavia. Olisihan se tietysti periaatteenkin tasolla mahdoton ajatus jos sitä futuristista sorvia, sellukattilaa tai sahaa tms voisi käyttää vaikka kesämökiltä käsin?

Puhumattakaan siitä, että eräs tuntemani kirurgi tekisi vaativia leikkauksia etänä. Ei uskoisi, kuinka vaativia pystytään jo nyt tekemään aivan muualta kuin paikan päältä.
 
Kuuden työtunnin myötä työntekijöiden jaksamisen sekä henkisen hyvinvoinnin on todettu parantuvan, mutta mikähän olisi sen vaikutus esimerkiksi mielenterveysongelmien (kustannukset 6 miljardia euroa) kustannuksiin, sekä sairauspoissaolojen (tästä erilaisia tuloksia eri kokeiluissa) määrään ja ihan oikeasti ylipäänsä tehokkuuteen. Palkkaa voidaan laskea samassa suhteessa tuotosten määrän vähenemiseen, joka tuskin korreloi suoraan työaikaan.

Jos ihan omaa toimistotyötä ajattelee, niin viimeisillä tunneilla keskittyminen ei enää ole järin terävää ja luonnollisesti virheiden todennäköisyys kasvaa. MIkäli käy oikein ikävästi ja tämmöinen virhe pääsee prosessista läpi, niin pelkästään itselle siitä korjaamisesta tulee välittömästi yhden päivän lisähomma sekä lisätyötä myös muille eri prosessin vaiheissa. Tommonen kuuden tunnin päivähän menisi ilman muita taukoja kuin ruokataukokin, eikä siitä päivästä lopulta katoisi edes sitä 2h.

Mielenkiintoinen avaushan tämä oli, mutta eiköhän asia ole taas käsitlety pariksi vuodeksi. Ei Suomessa tämmöisiä tietenkään uskalleta kokeilla, kun ollaan sen verta takapajuisia muutenkin työelämän kehityksessä. Ei täällä olla mitään muitakaan muutoksia saatu ajettua, kun molemmat osapuolet pyrkii estämään kaikki toisen ehdottamat muutokset yhdessätekemisen sijaan.
 

Trimmer

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Tuohan oli Sanna Marinilta ihan hyvä keskustelun avaus. Itse en kyllä siihen neljän päivän työviikkoon lähtisi vaan tuo 6 tunnin työpäivä on realistisempi. Sitähän taidettiin kokeilla joskus 90-luvulla ja se nosti yritysten tuottavuutta siinä määrin että yritykset olisivat pystyneet maksamaan 6 tunnin työstä 8 tunnin palkan.

Mutta yllättäen Suomessa on valloillaan sen verran kova kateus ja omaan napaan tuijottelu ettei herra voi maksaa jätkälle yhtään enempää kuin pakko.

Tämäkin toki pikkuhiljaa murtuu kun saadaan setämiespuolueista ja isoista yrityksistä setämiehet eläkkeelle.
 

arvee

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi Fineland, North Atlantic Hawks, EU, Jokerit
Erinäisissä poliitikon ym. muissa toimistoissa pyörimishommissa tuo työajan tehokas käyttö varmaan juolahtaa mieleen. Ja miksei myös it-teknologia ja automaatio. Pystyn hyvin kuvittelemaan ministeri Krista Kiurun kokeilukorvaamisen jollain teköälyn beetabeeta-versiolla.

Tässä maassamme on kuitenkin vielä jonkinverran siivoojia, asentajia, roskakuskeja ym. muita plebeijejä jotka tekevät käsillään silmiään hyödyntäen työtä, jonka robotiikalla korvaamiseen ei työnantajalla tule ikinä olemaan resursseja. Tai juu siivoojat tietysti, kyllä robotti lakaisee, roskakuskit, automaattiauto ajaa paikalleen ja kippaa konenäöllään astian kuuppaan. Joo, totta tuo, mutta ruvetkaa rakentamaan risteilijälaivaa, laivamoottoria tai vaikka sähkönjakelulaitetta robotilla. Menee nimittäin pirusti aikaa funtsia muuttuvia muuttujia automatisoiduksi eli tätä paljon mainostettua sopeutumista tuotantoon.
Toimistotyö, hallinnointi, politikointi ja sosiaali eli terveydenhuolto on rutiinihommaa, joka voidaan automatisoida, sen ymmärrän. Näissä hommissa on aikaa miettiä tärkeitä yhteiskunnallisia asioita, kipukohtia ja niiden parantamista niinkuin vaikkapa työajan lyhentämistä, ei tunnu missään.

Maassamme muutamat joutuvat vielä yksityisyrityksissä työtään tekemään palkkansa eteen, silmitellen käsiään käyttämään, myös toimivat selkä, jalat sekä äly ovat työnkuvan vaatimuksia. Kovimmat nuorukaiset vetävät ylityösaldon lain sallimaan tappiin saakka, tekevät hyvää jälkeä tietysti noillakin tunneilla.
Ylityöt tulevat halvemmaksi kuin kuutta tuntia tekevät lisäduunarit tai miljardin satsaus robotteihin, varsinkin koska aikansa vain firmakin kukoistaa, kaikki lakastuu aikanaan.
Maailma on toisille tyly, tyhmyydestä saa kärsiä joka viikko, kai. Fiksummat funtsivat parempaa yhteiskuntaa eivätkä ole ikinä duunin jälkeen väsyneitä vaan innolla seuraavaa antoisaa työpäivää odottavat, tuossa helevetin tärkiässä toimenkuvatuksessaan. Poliitikkona tai mediapersoonana.

Apurahaa vaille jääneet wannabetutkijat ovat kyllä kaikista osattomimpia kylmän yhteiskunnan uhreja. Voi voi heidän uhriaan isänmaalle.
 

Jesus Shaves

Jäsen
Suosikkijoukkue
Dorados de Sinaloa
Tuohan oli Sanna Marinilta ihan hyvä keskustelun avaus. Itse en kyllä siihen neljän päivän työviikkoon lähtisi vaan tuo 6 tunnin työpäivä on realistisempi. Sitähän taidettiin kokeilla joskus 90-luvulla ja se nosti yritysten tuottavuutta siinä määrin että yritykset olisivat pystyneet maksamaan 6 tunnin työstä 8 tunnin palkan.

Mutta yllättäen Suomessa on valloillaan sen verran kova kateus ja omaan napaan tuijottelu ettei herra voi maksaa jätkälle yhtään enempää kuin pakko.

Tämäkin toki pikkuhiljaa murtuu kun saadaan setämiespuolueista ja isoista yrityksistä setämiehet eläkkeelle.

Tuossa pitäisi sitten ihmisten tapa tehdä työtä muuttua myös vastaavasti ja toimistotyössä näitä tapoja tehdä työt tehokkaammin löytyy erittäin paljon helpommin kuin ns. suorittavassa työssä - järkevän työntekijän tulisi näitä tapoja toteuttaa tosin jo tälläkin hetkellä. Tuossa aiemmin onkin jo mainittu esimerkkejä näistä hieman ongelmallisimmista töistä kuuden tunnin työpäivän suhteen - yleistäen näissä siis saman työpanoksen saavuttaminen lyhyemmässä ajassa tarkoittaa yksinkertaisesti nopeammin työskentelyä. Ellei työntekijöiden määrää lisätä.

Kuukausipalkkalaisena on varmasti helpompi lähteä mukaan kuuden tunnin työpäivään kuin tuntipalkkalaisena. Suorittavan työn tulos on siis noin yleistäen paljon helpompi arvottaa (kuinka monta kpl jotain asiaa on tehty - kuinka monta km on ajettu - kuinka paljon neliöitä on siivottu etc.) kuin ns. toimistotyö. Mikäli yritys haluaa kuuden tunnin työpanoksella saman tuloksen, niin monessa suorittavan tason tehtävässä se siis tarkoittaa lisätyövoiman palkkaamista - kuten esim. Ruotsin kokeiluista on käynyt ilmi. Osassa toimistotöitä varmasti saadaan vähintäänkin samat - ja osittain varmasti paremmatkin - tulokset aikaiseksi kuudessa tunnissa vs. kahdeksassa tunnissa.

Itse en ole "ikinä" tuijottanut tehtyjen tuntien määrään, vaan saavutettuihin tuloksiin. Tähän mennessä tämä on vaikuttanut sopivan kaikille osapuolille. Eikä tämä siis varmasti sovi jokaiselle alalle tai kaikille ihmisille.

Setämiehien vika tämäkin luonnollisesti on - kannattaa kuitenkin muistaa, että setämiehet ovat kuitenkin jossain määrin uusiutuva luonnonvara puolueiden ja suurten yritysten kanaloissa - kuten tasa-arvon nimissä tätinaisetkin.
 
Viimeksi muokattu:

The Nikkari

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo, BJR, Keijo Kaarisade
Aivan kuten romuttui, kun siirryttiin 12h päivästä 8h päivään ja kun 6p työviikosta siirryttiin 5p työviikkoon...
Tuolloin väestörakenne oli niin erilainen, että sitä turha verrata nykytilanteeseen. Puhumattakaan subventoiduista palveluista ja eduista saati infrastruktuurista. Täysin epärelevantti vertaus ellet ole valmis palaamaan silloiseen elintasoon vähennettynä tietysti väestörakenteen vaikutuksella.
 

Kimmo_Ahteri

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Olihan tämä nykytilanteessa utopistinen mutta samalla mielenkiintoinen avaus.

Onhan selvää että työantajan leiristä torpataan koko ajatus vedoten tuottavuuteen. Mutta oletetaanko että 6h duunista saa 8h palkan? Jos tuntiliksa nousee hiukan mutta 6h työ tehostuu niin tuottavuudessa ei pitäisi kovin suurta tiputusta tapahtua. Toisaalta, äskettäin uutisoitiin että suomalaisten yrityksien investoinnit ovat alemmalla tasolle kuin Ruotsissa ja pitkällä aikavälillä tämä tarkoittaa parempaa kilpailukykyä naapurille.

Ehkäpä 6h duunipäivällä saataisiin vauhtia Antti Rinteen lanseeraamaan panotalkoisiin...
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Suomen kilpailukykyhän siinä romuttuisi. Aivan turha väittää muuta. .


Tuolloin väestörakenne oli niin erilainen, että sitä turha verrata nykytilanteeseen.


90 -luvulla


Lyhyempää työaikaa kokeiltiin myös Suomessa. Valtion ja EU:n rahoittama kolmen vuoden kokeilu 1996–1999 kattoi 30 työpaikkaa, joista vajaa puolet olivat yksityisiä.

Yksityiset muodostuivat pääasiassa erikokoisista teollisuuden alan yrityksistä.

Hyödyt näkyivät myös Suomessa: tuottavuus otti aimo harppauksen parempaan päin. Muun muassa Nokian Renkaiden tuottavuus kohosi 33 prosenttia ja putkiyhtiö KWH Pipe kasvatti tuottavuuttaan 42,2 prosenttia.

Putkiyhtiön tuoteyksikkökustannus laski niin ikään.



1990-luvulla Suomessa kokeiltiin lyhyempiä työaikoja ja saatiin tuottavuusloikka – kokeilun johtaja: ”Ideologinen vastustus on vahvaa!”



Hieman ehkä kannattaisi sitä kansantalousoppia lukasta, eli miten se tuottavuus on avainasemassa siinä, mitä lisää voidaan jakaa tuotannosta ulos. Ja se on aivan sama onko se vapaa.-aikaa via rahaa ... taino ei ole nykytyölainsäädännöllä, mutta siis voisi olla ihan lakiteknisin muutoksin.


Tärkein syy pysytellä erilaisten liittojen ulkopuolella itselleni on nimenomaan se, että yksikään ei aja työajan lyhentämistä, ainoastaan palkkojen korottamista. 2% palkankorotus tulisi olla mahdollista ottaa vapaana (edelleen, siis lainsäädännön pitäisi tehdä näistä kustannusvaikutuksiltaan samoja työnantajalle)
 

The Nikkari

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo, BJR, Keijo Kaarisade
90 -luvulla
Syntyvyys oli 90-luvulla 1.71 - 1.85, nyt 1.4.
Eläkeläisiä oli 90-luvulla alle 15% koko väestöstä, nyt suunnilleen 25%
Huomaatko eron väestörakenteessa?
Lyhyempää työaikaa kokeiltiin myös Suomessa. Valtion ja EU:n rahoittama kolmen vuoden kokeilu 1996–1999 kattoi 30 työpaikkaa, joista vajaa puolet olivat yksityisiä.

Yksityiset muodostuivat pääasiassa erikokoisista teollisuuden alan yrityksistä.

Hyödyt näkyivät myös Suomessa: tuottavuus otti aimo harppauksen parempaan päin. Muun muassa Nokian Renkaiden tuottavuus kohosi 33 prosenttia ja putkiyhtiö KWH Pipe kasvatti tuottavuuttaan 42,2 prosenttia.

Putkiyhtiön tuoteyksikkökustannus laski niin ikään.



1990-luvulla Suomessa kokeiltiin lyhyempiä työaikoja ja saatiin tuottavuusloikka – kokeilun johtaja: ”Ideologinen vastustus on vahvaa!”



Hieman ehkä kannattaisi sitä kansantalousoppia lukasta, eli miten se tuottavuus on avainasemassa siinä, mitä lisää voidaan jakaa tuotannosta ulos. Ja se on aivan sama onko se vapaa.-aikaa via rahaa ... taino ei ole nykytyölainsäädännöllä, mutta siis voisi olla ihan lakiteknisin muutoksin.
Kyseessä oli valtion ja EU:n rahoittama hanke. Miten tätä tuettiin? Maksettiinko yrityksille tästä? Vai palkansaajille? Ilman tukia tuo tuskin oli kovinkaan kannattavaa, koska sitä ei jatkettu. Nokian renkaat ja KWH Pipe ovat yhtiöitä, joiden on tarkoitus tuottaa voittoa. Jos siihen on mahdollisuus, näin myös tehdään.

"Ideologinen vastustus on vahvaa, erityisesti ylimmässä johdossa, omistajilla."

Peltola siis todella luulee, ettei yhtiöiden omistajia kiinnosta tuloksen tekeminen, vaan heitä ohjaa joku ideologia. Ei se nyt taida näin mennä, vaan kyseessä Peltolan oma ideologinen palo. Tässä Peltolan uraa Wikipediasta:
"Peltola työskenteli 1960-luvun lopulla Yleisradion ulkomaantoimittajana Afrikassa ja sen jälkeen muun muassa kustannustoimittajana Tammessa, toiminnanjohtajana Nuoren Voiman Liitossa, toimitsijana Puutyöväen liitossa sekä työmarkkinaneuvoksena työministeriön palveluksessa. Peltola on myös toiminut lukuisissa eri kansalaisjärjestöjen ja ammattiyhdistysliikkeen kehitysyhteistyöprojekteissa."

Ja vaimo:
" Peltola on SKDL:n entinen kansanedustaja ja pitkäaikainen Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen."

Eiköhän tämän huru-ukon kommentit voi jättää ihan omaan arvoonsa ja joku noheva toimittaja voisi kysyä em. yhtiöiltä, miksi noin kannattavaa kokeilua ei jatkettu.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Joitakin ajaa ideologia, että kaikki rahat eivät olisi yhteisiä. Erityisesti usein ne joiden rahat oltaisiin jakamassa muille.
 

Eikka86

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Tuossa kokeilussa ei otettu järjestäjän toimesta mitään kantaa paljonko tuosta kuudesta tunnista maksetaan, ilmeisesti ollut kaikki variaatiot 6-8h väliltä käytössä.

Renkailla on tuolloin ollut ja on osittain edelleen urakkapalkka ja tulospalkkio määrittää palkan melko isosti. Väittäisin ison osan tuloskasvusta olleen tuolla urakan tekemisestä vain nopeammin, ei mitään sen ihmeellisempää. Osaavat tekee allekin tuon ajan 8h työt, toki heidät olisi järkevintä lähettää silloin kotiin elpymään täydellä palkalla. Toki se viimeisen kulman hitain kommari tuosta itkisi ja sen takia ei onnistu.

Valitettavasti ei onnistu.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Hieman ehkä kannattaisi sitä kansantalousoppia lukasta, eli miten se tuottavuus on avainasemassa siinä, mitä lisää voidaan jakaa tuotannosta ulos. Ja se on aivan sama onko se vapaa.-aikaa via rahaa ... taino ei ole nykytyölainsäädännöllä, mutta siis voisi olla ihan lakiteknisin muutoksin.

Suosittelen aika vahvasti miettimään, kieltäytyvätkö työnantajat esittämäsi esimerkin kaltaisesta tuottavuuden noususta tyhmyyttään.

Kyseessä oli valtion ja EU:n rahoittama hanke.

Näitä riittää. Tietenkin vasemmisto ja ay-liike saa ne tuottaviksi. Mikäs siinä, jos nykyisen palkan saa selvästi pienemmästä työstä. Työnantajan todellinen osuus näissä ay-liikkeen kaavailuissa on maksumiehen osa.

Vaikka Ranskassa 35 tunnin työviikon arvioidaan maksavan 12 miljardia (ei siis tuottavan) vuodessa, sekään tuskin avaa kaikkien silmiä. Mutta kokonaan toinen asia olisi, jos kuuden tunnin ja viiden päivän työviikkoon mentäisiin ansiotasoa saman verran alentamalla. Tämä toki ei ay-liikkeelle sovi. Silti Sanna Marinin ehdotukseen tulisi suhtautua positiivisesti. Työajan lyhentäminen joillakin aloilla ja tehtävissä voisi olla järkevää yhteiskunnan kannalta. Mutta tuskin siten, että työnantaja maksaisi kulut. Työntekijä, valtio ja työnantaja voisi kukin kantaa osansa.

Linkki Ranskan kustannuksiin:

Ranskan kalliit 35-tuntia - STTK
 

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Marinin ehdotuksessa ei ole sinällään mitään vikaa. Keskustelua tulevaisuuden työelämästä on hyvä käydä, vaikka suuret muutokset eivät olisikaan tällä hetkellä ajankohtaisia. Juuri nyt olisi kuitenkin tärkeintä, että kaikki paukut laitettaisiin työllisyyden kasvuun.

Marinilta puuttuu nähdäkseni pelisilmää, kun hän laukoo tällaisia juttuja, jotka sotivat ilmiselvästi hallituksen lyhyen ja keskipitkän aikavälin tavoitteita vastaan. Nyt luotu mielikuva viestii, että demareita ei niinkään kiinnosta suomalaisen työllisyysasteen nostaminen lähelle 80% tasoa.

Väitettä on väärinymmärretty tiuhaan, mutta se on vain ja ainoastaan odotettua. Moinen kuuluu (ehkä valitettavastikin) politiikkaan. Marinin pitäisi osata ennustaa tällaiset kuviot ja valita sanansa tarkasti.

Ajattelin aiemmin, että Marin saattaa hyvinkin olla demareiden tulevaisuuden puheenjohtaja. Vaalien aikaiset esiintymiset sekä suoriutuminen liikenneministerinä pistävät kuitenkin epäilemään hänen poliittista taituruuttaan. Kaikkihan tietävät, että pohjimmiltaan Marinin pitäisi olla vasemmistoliitossa. Väittäisin, että ura demarijohtajana vaatii muutakin kuin opiskelijoiden ja nuorten kosiskelua.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Vaikea sanoa @Walrus21 miten Marinia on väärinymmärretty. Hänhän totesi, että kuuden tunnin ja neljän päivän työviikko on seuraava tavoite. Ja ei keskipitkän tai pitkän ajan tavoite, vaan jo lähitulevaisuudessa:

SDP:n 120-vuotisjuhlassa visioitiin tulevaa – Sanna Marin: ”Miksei 4 päivän työviikko ja 6 tunnin työpäivä voisi olla seuraava tavoite?” | Demokraatti.fi

Ei tuo kovin järkevää puhetta ole. Niinpä Marin ryhtyi korjailemaan puhettaan seuraavasti:

Sanna Marin väläyttää 4 päivän työviikkoa tai 6 tunnin työpäivää: ”tänään ehkä utopiaa, mutta voi olla tulevaisuudessa totta”

Korjattu versio on siis joko kuuden tunnin työpäivä tai neljän päivän työviikko.

Alkuperäisessä esityksessään 120-vuotisjuhlissa Marin esitti vision, jonka paalutti lähitulevaisuuteen ja josta luopui heti kun ymmärsi sen järjettömyyden. Luopuminen on aina fiksua varsinkin silloin, kun tunnustaa virheensä. Mutta kovin mairittelevaa arviota ei voi Marinille antaa siitä, että hän varapuheenjohtajana ja ministerinä heittelee ilmeisen heikosti omaksumiaan asioita julkisuuteen.

Sanoisin, että yllättävän vähän Marinia on grillattu visiostaan ja sen pikaisesta muuttamisesta.
 

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Vaikea sanoa @Walrus21 miten Marinia on väärinymmärretty. Hänhän totesi, että kuuden tunnin ja neljän päivän työviikko on seuraava tavoite. Ja ei keskipitkän tai pitkän ajan tavoite, vaan jo lähitulevaisuudessa:
Minä ymmärsin tuon siinä kontekstissa, että sdp juhli 120-vuotista taivalta, jonka yhtenä merkittävänä saavutuksena on 8-tuntinen työpäivä ja muut työntekijöiden oikeudet. Tulkitsin heiton tätä taustaa vasten, mutta hyväksyn myös eriävät arviot, koska niillekkin on perusteet.

En minä ainakaan tuota "seuraava tavoite"-ilmaisua pysty mitenkään sijoittamaan hallituskauteen 2019-2023. Jos näin on, Marinin visiot ovat lähteneet pahasti laukalle. Annan tässä kuitenkin "benefit of the doubtin" liikenneministerillemme.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Ihan molemmilla on pointtinsa. Jos kehyksenä on Forssan ohjelman toteutuminen niin siihen meni 50-100 vuotta vähän riippuen miten lasketaan. Jos seuraava pitkän tähtäimen tavoite on samaa luokkaa, niin sitten tuo voi olla pätevä. Joku koiranleuka voisi kysyä että mikä työväenpuolueen oikein pitkän aikavälin tavoite on? Liittyvätkö mustalaisetkin liikkeeseen kun työtä tehdään enää tunti päivässä kaksi kertaa kuussa?
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Minä ymmärsin tuon siinä kontekstissa, että sdp juhli 120-vuotista taivalta, jonka yhtenä merkittävänä saavutuksena on 8-tuntinen työpäivä ja muut työntekijöiden oikeudet. Tulkitsin heiton tätä taustaa vasten, mutta hyväksyn myös eriävät arviot, koska niillekkin on perusteet.

Totta. Tosin miellän ilmaisun "jo lähitulevaisuudessa toteutuvan" jonnekin 10-20 vuoden ajanjaksolle.

En minä ainakaan tuota "seuraava tavoite"-ilmaisua pysty mitenkään sijoittamaan hallituskauteen 2019-2023. Jos näin on, Marinin visiot ovat lähteneet pahasti laukalle. Annan tässä kuitenkin "benefit of the doubtin" liikenneministerillemme.

Minusta Marin on laukalla, vaikka visionsa olisi ei tämä hallituskausi eikä seuraavakaan. Tai edes sitä seuraava. Suomen siirtyminen 24 tunnin työviikkoon tilanteessa, jossa euroalue ja EU ovat yhä tiukemmassa kilpailuasetelmassa USA:n ja Kiinan kanssa, on melkoisen järkyttävää tekstiä SDP:n varapuheenjohtajan ja ministerin suulla. Muu EU jatkaisi nykyisellään ja työntekijöiden todellinen työaika on USA:ssa ja Kiinassa jo nyt suurempi.

Mutta kannatan kyllä pohdintaa ja mielellään myös kuuden tunnin työpäiviä aloilla, joihin ne sopivat. Kunhan laskua ei laiteta työnantajille yksin, vaan työntekijöillä on sen kuittaamisessa merkittävä osa. Työntekijöille tulisi sallia mm. palkankorotusten vaihtaminen vapaisiin aloilla, joissa tämä toimii työtä häiritsemättä.
 

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Ihan molemmilla on pointtinsa. Jos kehyksenä on Forssan ohjelman toteutuminen niin siihen meni 50-100 vuotta vähän riippuen miten lasketaan. Jos seuraava pitkän tähtäimen tavoite on samaa luokkaa, niin sitten tuo voi olla pätevä. Joku koiranleuka voisi kysyä että mikä työväenpuolueen oikein pitkän aikavälin tavoite on? Liittyvätkö mustalaisetkin liikkeeseen kun työtä tehdään enää tunti päivässä kaksi kertaa kuussa?
Mielestäni tuo oli heittona samaa luokkaa kuin "päästötön Suomi". Eli tavoite on lätkäisty jonnekkin hamaan tulevaisuteen ja toimet tulevat sitten jos tulevat.

Katselin aiemmin tänä kesänä vuoden 1987 vaalikeskustelua. Siellä oli mm. Haavisto visioimassa, kuinka robotit tulee ihan just ja työelämä mullistuu. Näin kauan on siis tätä keskustelua käyty, vaikka työaika on pysynyt melko vakiona - ellei jopa pidentynyt.

Suomessahan tehdään jo valmiiksi vähemmän duunia kuin muissa Euroopan maissa, joten tuskinpa meillä ollaan ihan ensimmäisinä leikkaamassa työajasta. Soininvaara oli ehtinyt twiittaamaan, että todennäköisintä on malli, jossa työajan leikkaaminen on mahdollista, mikäli haluaa itse priorisoida vapaa-ajan palkan edelle. Ihan uskottava heitto.

Jos nyt aloitettaisiin kuitenkin siitä, että kotihoidon tuet heivataan helvettiin ja vanhemmuuden sekä työelämän joustavuutta parannetaan. Siinäkin olisi demareilla tekemistä.
 

Analyzer

Jäsen
Ajattelin aiemmin, että Marin saattaa hyvinkin olla demareiden tulevaisuuden puheenjohtaja. Vaalien aikaiset esiintymiset sekä suoriutuminen liikenneministerinä pistävät kuitenkin epäilemään hänen poliittista taituruuttaan. Kaikkihan tietävät, että pohjimmiltaan Marinin pitäisi olla vasemmistoliitossa. Väittäisin, että ura demarijohtajana vaatii muutakin kuin opiskelijoiden ja nuorten kosiskelua.

Tuo poliittinen taituruus on hyvä sana. Se on selvästi häneltä hukassa.
Marin tosiaan sopisi kuin nenä päähän vasemmistoliittoon.

Työajan lyhentäminen on demareille varmasti oikein hyvä tavoite. Miksi se pitää heti heittää noin överiksi? Eikö voisi todeta, että työn tuottavuuden nousun tulisi näkyä työntekijöillä työviikkotuntien laskuna. Että palkankorotuksien sijaan kehityksen tulisi siirtyä ensisijaisesti työajan lyhentymiseen.

Kai Marin on laskenut, että päästäkseen takeltelevan Rinteen tilalle pääministeriksi, hän tarvitsee oman vappusatasensa ja pikaisesti. Tarkemmin ajatellen ehkä häneltä ei olekaan poliittinen taituruus hukassa...
 
Suosikkijoukkue
Reilu peli ja Putinin vastaisuus
Niin, tarkoituksehan tuossa oli lähinnä miettiä sitä, kuinka suuri se ero oikeasti on tehdyssä työmäärässä kuuden ja kahdeksan tunnin työpäivillä. Tehokkuuttahan tuossa lyhyemmässä päivässä tulee nimenomaan siitä, että sen aikaa ihminen nyt jaksaa vaan paremmin keskittyä hommiinsa kuin 8 tuntia. Mikä se ero on tehdyssä työssä noiden kahden työajaltaan eripituisen päivän välillä olisi mukava tietää toimialoittain. Mitään järkeähän siellä toimistolla ei ole 8 tuntia istuskella, jos sama työmäärä saataisiin tehtyä kuudessa tunnissa. Tuossa varmasti palkansaajatkin olisivat jossain määrin valmiita tulemaan vastaan palkassa, kun aikaa jäisi enemmän perheelle ja harrastuksille.

Minulla on yksi läheinen, jolle työpäivän ensimmäiset tunnit ovat vaikeita ja tehottomia, mutta kuusi viimeistä saa tehtyä kovastikin.
Itse en koe mitään eroa kuuden tai yhdeksän tunnin välillä, mutta siinä on iso ero jos töihin pitää herätä (kuten tänään) 5:20 eikä esimerkiksi tuntia myöhemmin.

Torkut päivän sisällä auttaisi luultavasti useimpia meistä saamaan vuositasolla enemmän aikaiseksi.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös