Sellanen perusoikeistolainen pienyrittäjän näkökulmalista. Otetaan kommentteja
Niin pitää. Demareitahan tässä hiertää AY vastustus ja keinona pelkkä ikämuutos.
Ymmärrän, että nykyeläkeläiset ja eläkeikää lähestyvät eivät halua omista eläkkeistään tinkiä nuoremman sukupolven hyväksi, mutta pakkohan se olisi näin tehdä. Itse olen sitä mieltä, että ammattinimikkeellä on tässä kuitenkin merkitystä.
Sukupolvien välinen epäoikeudenmukaisuus vaatisi tämän asian korjaamista. Mutta nimenomaan pitempinä työurina, ja tähän vaikuttaa muutkin asiat kuin eläkeikä. Terveyspalvelut (SOTE menee kokkareiden ja demareiden takia päin p:tä) ja työelämän joustoto (esim lyhyemmät työviikot iän karttuessa) auttaisvat jaksamana.
Mutta jep, myös mekaaninen eläkeikärajan nosto tarvitan.
-Nuoret nopeammin duuniin. Opiskeluaikoja pitää lyhentää (opintorahaa saa vaikkapa vain ensimmäiseltä neljältä vuodelta lähtökohtaisesti, loput opintotuet nollakorkoista opintolainaa).
Kaksiteräinen miekka. Suomen kilpailukyky kun kuitenkin perustuu osaamiseen, joka siis tarkoittaa korkeata koulutustasoa. Ja sitä ei saavuteta pikakouluttamalla ihmisiä. Lapiohommissa me emme missään tapauksessa tule olemaan kilpailukykyisiä sillä semmosta palkka-alea ei voida toteuttaa, joka bulkkityön nostaisi tässä maassa kansainvälisesti kannattavaksi.
Tämä lähtee yleisesti pienyrittäjien ajatuksesta, että ilman koulutusta niitä firmoja voi pyörittää.. ja voikin. Mutta huipputeknologinen kehitystyö nyt vaan vaatii pikiä kouluttautumisia. Samat äänet valittelevat humaistisista koulutuksista, mutta miten sitten yhteiskuntaa ja ihmisten palveluja kehitettäisiin, jos meillä ei olisi korkeasti koulutettuja humanisteja (ihminen ei ole mekaniikkaa, vaan toimii sosisaalishenkisellä pääomalla), puhumattakaan terveydenhuollon huippuosaajista.
Jotenkin niillä, jota eivät ole kouluttautuneet on sellainen kuva, että koulutuksessa viivytään yliaikoja makoilumielessä. Näitä on taatusti aina, mutta niin häviän pieni osa, että heillä ei ole merkitystä yleiskuvasssa.
-Sosiaalituki osittain vastikkeelliseksi, kattoon räkijöiltä tuet pois.
Aika vaikea yhtälö tämäkin. Kaksiteräinen miekka tässäkin, jolla siis matalapalkkatöitä ja osa-aikahommia tekevät joutaisivat samoihin hommiin vielä pienemmällä palkalla, ja tämän palkan (sosiaalietuuden) maksaisi yhteiskunta, eikä se matalapalkka alan yrittäjä.
Jos taas ei pistetä oikeisiin töihin, niin mitä ihmettä nämä ”puhdetyöt” sitten olisivat? Mikä lisäbyrokratia tätä pyörittäisi? ”kattoon räkijöitä” on myös hyvin vähän. KELA:n tukien väärinkäyttäjiä, eli ”huijareita” on eniten toimeentulotuessa (jossa nämä väärinkäytökset ovat yleisimpiä) ja niiden osuus oli noin kolme promillea, eli täysin merkityksetön määrä jotta byrokratiaa kannattaisi lisätä entisestään tätä valvomaan ja kyttäämään.
Sosiaalitukien kannustinloukut poistuisivat tehokkaimmin perustulomalleilla. Nythän meillä on KELAssa ja kunnissa armeija ihmisiä tekemässä vain etuuspäätöksiä papereiden perusteella. Perustulomallissa suurin osa näistä voitaisiin laitaa niihin oikeisiin sosiaalitöihin, tai säästää hallinnon kuluissa.
-Yrityskohtaiset palkkaneuvottelut.
Tämä taas on jo nyt aika hyvin mahdollista. Se, että meillä on yleissitovilla työehtosopimuksilla määritetty alaraja on sitten varmaan arvokysymys. Pienimmillä palkoilla on tässä maassa vaikea tulla toimeen, enkä ainakaan minä haluaisi meille matalapalkkatyötä Amerikan malliin, jossa töitä on oltava useampia toimeen tullakseen, tai että tarjoilijoiden palkka on tipit. . . ellei sitten tätä tukemassa olisi perustulomallista perustoimeentuloa.
Samoin yrityskohtainen sopiminen on erittäin alariippuvaista, ja kun suurin osa suomalaisista on töissä pienyrityksissä, on tilanne hieman eri kuin suurissa, satoja työntekijöitä omaavassa yrityksessä. Pienyritykselle on ”edullista” että sen ei tartte työpaikalla näistä kiistellä, jolla vältetään negatiivista ilmapiiriä ja eripuraa (hyvähenkinen tiimi tuottaa aina paremmin kuin kyräilevä ja riitelevä)
-Laittomien lakkojen poistaminen pistämällä liitot täyteen korvausvastuuseen aiheuttamistaan vahingoista.
Tämäkään ei ole ihan yksiselitteinen, vaikkakin ymmärrän tän pointin hyvin. Mutta millä rajauksilla tämä toteutettaisiin? Eikö olisi enää mahdollista puuttua epäeettisiin toimimiin yrityksessä tai jos ”korpilakko” ei ole AYlähtöinen, niin pitääkö AY osaston se maksaa (istumalakko jonkun työntekijän puolesta).
Muttaperiaatteessa sopimusyhteiskunnassa soppareiden on pidettävä, puolin ja toisin.
-Kunta- ja terveyshuoltouudistus, raju kuntien määrän vähentäminen, nykyinen esitys ei riitä.
niinpä.. Mutta kun RKP haluaa pienet ruotsinkieliset kunnat säästää, Demarit taas ei uskalla ottaa edes kantaa, kun pelkäävät kannatuksensa puolesta, ”pakkoliitoksia ei tule” hokema on pöljyyden esiaste. No tämä asia ei tule seuraavassakaan hallituksessa muuttumaan, kun Kepu ja/tai persut pääsee valtaan. Molemmat on hajanaisen kuntarakenteen kannalla.
-Investointien kannustaminen veroratkaisuilla
No juurihan massiivinen tällainen tehtiin, kun yhteisöveroa laskettiin ja osinkoveroa kiristettiin. Eli siis kannustettiin investoimaan voittojen ulosmittaamisen sijasta.
-Työllistämisen helpottaminen työnantajan kustannuksia tiputtamalla
Ekaks asiasta pitäsi tehdä yksinkertainen. eli työnatajalla pitäsi olla yhden luukun palvelu, jossa ei tarttisi tietää mitään mistäään, ainoastan lyödä työntekijän palkka laskuriin ja katsoa paljonko pitää maksaa. Ja tämän maksettuaan byrokratia pilkkoo sen sitten niihin osiin ja instansseihin joihin kuuluu.
Maksujahan on alennettu mm. KELA maksun poistolla ja nämä maksut on kuitenkin sosiaaliturvan tason takaajia. Eläkemaskut on kysymyksenä riippuvainen siitä eläkekysymyksestä ylipäätään.
Yrittäjä tietty katsoo tätä niin, että alentaa pitäisi, mutta yhteiskunnan näkövinkkelistä ensimmäisenä pitäisi asiasta tehdä superyksinkertaista työllistäjälle. Vasta sitten katsoa miten sosiaalipalvelujen rahoitusta tehdään.
-Verokiilojen poisto esim. tasavero-mallien avulla.
Tasaveromallit eivät ole kauhean järkeviä ilman tulonsiirtojärjestelmän tulonhankintavähennysjärjestelmiä. Perustulomaleissahan on tasavero, vaikka todellisuudessa verotettavan tulon alarajat tekee verotuksesta aina progressiivista. Tuloverotuksen progressio ei sinällään estä rikastumasta (siirtyy osinkotulojen puolelle, kun veroaste ero täytyy), mutta kokonaisveroasteen laskeminen tarkoittaa suoraan palveluiden vähentämistä. Meillähän tuo on nyt 43,1% kun Ruotsissa ja Tanskassa se on 49%.
Suurin verokertymähän tulee ALV:stä, jota on korotetty parin viime vuoden aikana 24% (Ruotsissa 25%)ja tämän vaikutukset kulutuskäyttäytymiseen ja ostovoimaan ovat toki ongelmallisia.
Mutta veroasteen laskeminen tarkoittaa palveluista luopumista. Joten olisi hyvä pysytä kertomaan mistä palveluista. Sosiaali- ja Terveysmenot on ne suurimat, mutta eipä taida tulla kalua Kok ja SDP erilaisten intressien takia.
Touko Aallon blokkaus on aika mainio SOTE tilanteesta
Kokoomus ja demarit ovat selityksen velkaa Touko Aalto
