Periaatteessa myös ennakkoluulot ovat rationaalisesti perusteltavissa (tarkalleen ottaen induktiivisesti).
Ymmärrän pointin ja olen jossain määrin samaa mieltäkin, mutta todettakoon että ihmisillä on esimerkiksi melkoisen vahvoja ennakkoluuloja avaruusolentoja kohtaan vaikka kukaan ei ole todistetusti yhtään sellaista koskaan nähnytkään.
Käärmeiden välillä vaihteluväli populaation sisällä itsellesi haitallisen käyttäytymisen osalta lienee aika pieni, romaneilla oletettavasti suurempi ja "kantaväestöllä" suurin. Oleellista on se, että mihin pohjaat päättelyprosessisi premissit. Omalla logiikallasi se on aivan se ja sama, kuinka tarkkaa tilastodataa päättelyidesi premisseinä on.
Ehkä tästä pääsemme siihen että jos ihmiset ovat koulutuksen avulla kykeneviä oppimaan että mitkä käärmelajit ovat vaarallisia ja missä tilanteissa, niin ehkä yhteiskunnan pitäisi sittenkin edellyttää rekrytointiin osallistuville työnantajille pakollista koulutusta, jossa käytäisiin tilastodatan avulla läpi perusteltuja ja perustelemattomia ennakkoluuloja mitä eri ihmisryhmiin liittyy.
Jos et ihan oikeasti pysty ymmärtämään, että on analyyttisesti hyvin ongelmallista niputtaa ennakkoluulojen perusteella tapahtuva toiminta käsitteen syrjintä alle, niin nostan käteni ilmaan.
Kuinka vain. Minusta se on täysin selvä asia, että esimerkiksi erittäin rasistinen ihminen on kykenemätön tekemään tasapuolisia arvioita eri rotua olevien vaihtoehtojen ominaisuuksista, vaikka hän sitä aidosti yrittäisi. Toisinsanottuna siis sanon, että rasisti on kyvytön erottelemaan että toimiiko hän rasistisesti vai ei jos hän jättää vääränvärisen valitsematta väärin tehdyn arvionsa perusteella. Ja jos hän on siihen kyvytön niin kuka ulkopuolinen sen kykenisi erottelemaan hänen puolestaan?
Kuitenkin pidän ongelmallisena, että ylläkuvaamaani ajattelutapaa (joka perustuu enemmänkin enemmän tai vähemmän oikeutetuille premisseille todennäköisyysarvioinnin pohjana)
Eli tahdot sanoa, että naisten järjestelmällinen valitsemattajättäminen perustuu siihen, että naiset eivät vain ole kokemuksien mukaan ole olleet yhtä osaavia kuin miehet.
Lueppa tarkkaan tuo ylempi kirjoitukseni.
Tottakai ymmärrän, että mustalaiselle luoton antamatta jättäminen heidän rikostilastojensa perusteella on rodun perusteella yleistämistä ja siten rasistista (riippumatta tilastollisesta todennäköisyydestä), mutta laitonta se ei ole, sillä lain mukaan kenellekään ei ole velvollisuus luottoa antaa.
Ero naisiin ja heidän työnhakuunsa on vain siinä, että naiset eivät tilastollisesti ole huonompina työntekijöinä tai ainakin sellaiset tilastot ja tutkimukset ovat minulta jääneet näkemättä.
Koetko, että pitkätukkainen mies on "vähemmän" uhri kuin nainen?
Minä en ole nähnyt yhtään tutkimusta, jossa olisi todettu, että pitkätukkaiset miehet kokisivat syrjintää. Jos kuiteknin oletetaan että näin tapahtuu ja miehellä on esim joku oireyhtymä joka estää hiusten leikkaamisen siisteiksi, niin silloin he ovat aivan yhtä paljon uhreja.
Olen samaa mieltä. Aikaisemman kirjoituksesi perusteella kuitenkin vihjasit vahvasti, että Sumasen tutkimus olisi tehty tarkoitushakuisessa mielessä, koska "vastaavasti oli mukana työmatkat". Et kuitenkaan tainnut huomata, että työmatkat olivat mukana tilastokeskuksen laskelmissa (sitä en edes tiedä, ovatko ne mukana Sumasen laskelmissa). Tältä osin vetelet erikoisia johtopäätöksiä edes selvästikkään kovinkaan kummoisesti perehtymättä tuohon uutiseen. Joku voisi vedellä taas tästä asiasta joitakin muita johtopääitä töksiä, mutta jätetään se toistaiseksi muille.
Sellainen vaikutelma minulla tosiaan asiasta on, että Sumasen tutkitus on tehty tarkoitushakuisesti. Tuon mainitus varusmies-asian lisäksi siihen suuntaan vihjaa tuo veroprosenttien suuri ero sekä tuo johtopäätelmä, että miesten palkkoja pitää korottaa. Edelleen en väitä, että aineistossa olisi virheitä, vaan lukujen valinta on vain tehty tarkoitushakuisesta. Onko esim veroprosenteissa otettu huomioon myös työtä tekemättömät ihmiset, onko mukana pääomatuloja, lasketaanko veroprosentteihin 0%:n varusmiehet jne jne? Varmasti sopivia lukuja yhdistelemällä saa halumansa lopputulokset (kuvitteellinen esimerkki alla). Käsitykseni myös on, että Sumanen on omat laskelmansa ja tulkinsa tehnyt tilastokeskuksen datan pohjalta. Vaikka kuinka monesti artikkelin lukisin, niin se ei siitä varmaksi selviä. Jos toimittaja on asiansa osaava, niin luulisi että hän esittelisi niitä lukuja jotka tutkimuksessa ovat taustalla. Koska asiasta ei varmuutta ole, niin käytin ko. yhteydessä konditionaalia "taisi".
Minä en siitä jaksa stressata mitä muut vetelevät.
Tässä esimerkki hienosta laskelmasta. Meillä on kolme
naista, joiden ansiot ovat seuraavat. A = 10, B = 10 ja C = 100. Heidän veroprosenttinsa on A = 10%, B = 10% ja C = 30%.
Tästä voidaan laskea, että heidän keskiansionsa on 40 ja veroprosentti on keskimäärin 16,66%.
Yhteensä he siis maksavat veroa 32 yksikköä eli keskimäärin 10,33.
Kuitenkin jos asia halutaan esittää sopivasti, niin esittämättä keskiansiot ja keskimääräiset veroprosentit sopivasti vierekkäin voidaan antaa vaikutelma että he maksavat veroja keskimäärin 6,66 yksikköä eli yhteelaskettuna 20 yksikköä.