Hankaluus on siinä että sopii joillekin aloille loistavasti mutta toisille ei niinkään hyvin.
En oikein osaa ottaa itse kysymykseen sen kummallisempaa kantaa, mutta selkeästi tutkimisen arvoinen asia kuitenkin.
/img-s3.ilcdn.fi/d5360bbcaf45597eb31cf7c15dd20e6f9cf7bc27ec3da8388ed943ed04fd9436.jpg)
SDP:n Mäkynen: Nelipäiväisestä työviikosta on järjestettävä laaja kokeilu – ”sama palkka, enemmän vapaa-aikaa”
SDP:n varapuheenjohtajan, kansanedustaja Matias Mäkysen mukaan ensi vaalikaudella on järjestettävä laaja kokeilu nelipäiväisestä työviikosta.www.iltalehti.fi
Olin aivan varma, että Marin tuo tämän teeman vielä näihin vaaleihin. Tämä jos mikä maistuisi monelle. Sama palkka, mutta viidenneksen vähemmillä työtunneilla. Paljon parempaa kuin mitkään Annikan tuplalapsilisät tai Rinteen vappusatkut. Marinhan onkin todennut tämän jutun sitaatin mukaan, että:
Minun mielestäni ihmiset ansaitsevat enemmän aikaa perheidensä, läheistensä ja harrastustensa sekä muunkin elämän, esimerkiksi sivistyksen parissa
Tämä on niin kaunis fraasi. Ihmiset ansaitsee.
Yllätys oli kuitenkin se, että tämän toi taas vaalien alla esiin Marinin sijaan demareiden talousviisas Mäkynen. Tai no ei ollu yllätys sittenkään.
Itse näin sekä yrittäjänä että muualla palkkatyöntekijänä näen asian niin, että totta helvetissä mulle saisi maksaa vähemmästä työstä saman rahan, olisipa kivaa. Mutta en minä kyllä halua alaisilleni vähemmistä työtunneista samaa liksaa maksaa. Menisi firma alta nurin.
Demarit, kaikkea kivaa kaikille. Aina vaan ja aina vaan.
Vähän lisää Pohjolan Venezuelaa kehään.SDP:n Mäkynen: Nelipäiväisestä työviikosta on järjestettävä laaja kokeilu – ”sama palkka, enemmän vapaa-aikaa”
SDP:n varapuheenjohtajan, kansanedustaja Matias Mäkysen mukaan ensi vaalikaudella on järjestettävä laaja kokeilu nelipäiväisestä työviikosta.
Olin aivan varma, että Marin tuo tämän teeman vielä näihin vaaleihin. Tämä jos mikä maistuisi monelle. Sama palkka, mutta viidenneksen vähemmillä työtunneilla. Paljon parempaa kuin mitkään Annikan tuplalapsilisät tai Rinteen vappusatkut. Marinhan onkin todennut tämän jutun sitaatin mukaan, että:
Minun mielestäni ihmiset ansaitsevat enemmän aikaa perheidensä, läheistensä ja harrastustensa sekä muunkin elämän, esimerkiksi sivistyksen parissa
Tämä on niin kaunis fraasi. Ihmiset ansaitsee.
Yllätys oli kuitenkin se, että tämän toi taas vaalien alla esiin Marinin sijaan demareiden talousviisas Mäkynen. Tai no ei ollu yllätys sittenkään.
Itse näin sekä yrittäjänä että muualla palkkatyöntekijänä näen asian niin, että totta helvetissä mulle saisi maksaa vähemmästä työstä saman rahan, olisipa kivaa. Mutta en minä kyllä halua alaisilleni vähemmistä työtunneista samaa liksaa maksaa. Menisi firma alta nurin.
Demarit, kaikkea kivaa kaikille. Aina vaan ja aina vaan.
Olisihan se hyvä jos korkeastikouulutetut toimistotyössä siirtyisivät nelipäiväiseen viikkoon samalla liksalla kun duunarit, hoitajat jne. jatkaisivat nykymallilla.
Sanoisin kyllä, että voi hyvin olla, ja sangen todennäköisesti onkin, tietty raja-arvo, millä työajan lyhentäminen parantaa tuottavuutta myös näillä aloilla. Se vain todennäköisesti ei ole lähellekään 20%. Joka tapauksessa tuo kokeilu Britanniassa oli sangen kiintoisa ja toivottavasti tutkimus asian suhteen jatkuu. Jos tuottavuus tosiaan reaalisesti nousee niin olisi noin markkinataloudellisesti rationaalista toteuttaa työajan lyhentämistä niillä aloilla, missä näin on. Älkäämme olko ennakkoluuloisia luddiitteja innovaatioiden suhteen.
Miten näet työajan lyhentämisen vaikuttavan esimerkiksi vanhustenhoidossa?
Poissaolot ja työvoiman vaihtuvuus ovat tuolla erittäin korkealla tasolla, sekä vallitsee huomattava työvoimapula - jonkintasoinen työolojen kohennus voisi kokonaisvaikutuksenaan nostaa työn tehokkuutta. Tätä ehkä voisi empiirisesti tutkia, voinhan olla täysin väärässä ja esim. työajan lyhennys suoraan vähentäisi saman verran työn tehokkuutta.
Se saattaisi olla ratkaisu hoitajapulaan, kun alasta tulisi jälleen haluttu ja työssä pysyttäisiin pidempään.
Mutta jos kaikilla aloilla työaika vähenee 20 prosentilla (tai palkka kasvaa 20 prosentilla), niin miten se vanhustenhoidon houkuttelevuus kasvaa verrattuna muihin aloihin?
Niin, sijaisia tarvitaan valtavasti, heitä ei aina löydy ja tullessaan kuitenkin jonkin verran laskevat tehokkuutta. Myös työvoiman vaihtuvuus on suuri ja uuden työntekijän perehdytys kestää aikaa ja myös on pois tehokkuudesta. En pitäisi minään mahdottomuutena että oikealla tasolla parannukset työoloihin todellakin reaalisesti lisäisivät tehokkuutta. Mutta tätä voisi siis ihan tutkiakin, ettei tarvitse mutuilla.
Huomasitkos tuon aiemman mainintani tuosta 20%:sta?
Joo mun lainaus ja viesti oli huonosti rakennettu. Tuo kommentti oli enemmän @Radiopää lle suunnattu. Mun moka.
Jotenkin asiat selvisi vuonna 1969 kun siirryttiin 6-päiväisestä työviikosta 5-päiväiseen.
Varmasti vaikuttaisi. Samaten minkä tahansa muun alan houkuttavuuteen, jos alalle saataisiin jollain mielikuvitusperusteella neuvoteltua 15-25 % palkankorotus.
Erona toki se, että tuolloin elettiin lähes suljetussa kansallisessa taloudessa globaalin talouden sijaan ja työntekijöiden järjestäytymisaste oli nykyistä merkittävästi korkeampi.
Miten niin ei varmasti vaikuta 20 prosenttia? Ison-Britannian kokeilussa ammatissa pysyminen kasvoi ja sairaspoissaolot vähentyivät on myös laskettava tehokkuuteen.
