Sosialidemokraatit – SDP

  • 1 500 254
  • 11 628

Tuamas

Jäsen
Duunarin hyöty jää tuohon korkojen alhaisuuteen joo, mutta mitäs sitten, jos Kreikan perään tulee jonoa? Ja sitten pitää miettiä sitä hintaa, kuinka kalliilla tuo korkojen alhaisuus on ostettu? Plus se, että yleinen hintataso on noussut järjettömästi suhteessa palkkoihin. Mitä on esimerkiksi vuosien varrella mennyt siihen, että Suomi maksaa Britannian EU-maksut heidän puolestaan? Sitä ei EU-miehet kerro....

Meinaat että talouden nousukausi ei mitenkään positiivisesti vaikuta sen duunarinkin hyötyihin?
Ja meinaat että halvat korot eivät vaikuta myönteisesti myös yritysten perustamisiin & investointeihin, jotka tuovat lisää duunia myös duunareille...

Kerrotko tästä hintojen noususta lisää?
Kuinka tuo hintatason nousu on käytännössä ilmennyt? Siten kun kahvikuppi maksaakin sen euron, eikä markkaa, vai?

Kuitenkin kun verrataan Tilastokeskuksen julkaisemaa ansiotasoindeksiä saman lafkan kuluttajahintaindeksiin, niin kansalaisten ansiotaso on noussut ~40 % välillä 2000-2009 ja samaan aikaan elinkustannukset ja kuluttajahinnat ovat nousseet ~15 %.

Kerrotko myös lisää siitä kuinka Suomi maksaa Britannian EU-maksut?
 
Viimeksi muokattu:

Dee Snider

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jatkoaika Cancer Fighters
Kerrotko tästä hintojen noususta lisää?
Kuinka tuo hintatason nousu on käytännössä ilmennyt? Siten kun kahvikuppi maksaakin sen euron, eikä markkaa, vai?

Kuitenkin kun verrataan Tilastokeskuksen julkaisemaa ansiotasoindeksiä saman lafkan kuluttajahintaindeksiin, niin kansalaisten ansiotaso on noussut ~40 % välillä 2000-2009 ja samaan aikaan elinkustannus- ja kuluttajahintaindeksit ovat nousseet ~15 %.

Kerrotko myös lisää siitä kuinka Suomi maksaa Britannian EU-maksut?

No, aikoinaan kun euro tuli, niin kansaa "opetettiin" euroaikaan etukäteen. Eli Ilta-Sanomat esmes maksoi vitosen, mutta hinta nousi etukäteen 6 markkaan ja sitten päästiin kätevästi euroon. Sitten kun oli Ilkkari kainalossa, niin mennään siitä vaikka pitsalle. 35 markkaa maksanut pitsa maksoikin sen 42 markka, eli tulevaisuuden 7 euroa ja siihen limpparipullo päälle, joka maksoi ennen 10 markkaa, niin sitten yhtäkkiä 12 markkaa eli tulevaisuuden 2 euroa. Kätevää. Siitä voit näppäränä miehenä laskea prosentit, kuinka paljon halventui?

Mulla ei ole aikaa lukea mitään Tilastokeskuksen hapatuksia, normaali elämä duunaritilillä riittää. Se on tietysti eri asia, jos on hyvät perinnöt taskussa, eikä tuollaiset pikkunostot paljon paina. Varsinkaan, kun oikeisto hoitaa vielä hyvät edut verotuksessa. Sitten on kiva tsekkailla Tilastokeskuksen jutskia. Eikä mulla ole mitään sitä vastaan, jos jollain jotain perintöä tai omaisuutta. Mutta jos sitä pönkitetään keskivertokansalaisen persnahoista repimällä, niin sitä vastaan mulla on aika paljonkin.

Toki nyt on hinnat tullut jonkin verran alas, kaupasta ostetun ruuan suhteen ainakin. Se on toki hyvä asia.

646 miljoonaa tänä vuonna kattaa hyvin Brittienkin maksut, eikö? Kerroppas sitten, että kuinka paljon britit jäsenmaksua maksavat?

Seuraavassa linkki Esko Seppäsen toisenlaiseen näkemykseen, että mikä on Suomen rooli EU:ssa. Onko nämäkin lukemat hatusta vedettyjä? Ai niin, juu tiedän, Seppänen on kommunisti ja sitä sun tätä... Onhan toi tutkija myös, mutta onko nämä luvut vääriä?

http://www.kaapeli.fi/seppanen/lehti/Suomimaksaa.htm

edit: lisäystä..
 
Viimeksi muokattu:

Tuamas

Jäsen
No, aikoinaan kun euro tuli, niin kansaa "opetettiin" euroaikaan etukäteen. Eli Ilta-Sanomat esmes maksoi vitosen, mutta hinta nousi etukäteen 6 markaan ja sitten päästiin kätevästi euroon. Sitten kun oli Ilkkari kainalossa, niin mennään siitä vaikka pitsalle. 35 markkaa maksanut pitsa maksoikin sen 42 markka, eli tulevaisuuden 7 euroa. Kätevää. Siitä voit näppäränä miehenä laskea prosentit, kuinka paljon halventui?

Mulla ei ole aikaa lukea mitään Tilastokeskuksen hapatuksia, normaali elämä duunaritilillä riittää. Se on tietysti eri asia, jos on hyvät perinnöt taskussa, eikä tuollaiset pikkunostot paljon paina. Varsinkaan, kun oikeisto hoitaa vielä hyvät edut verotuksessa. Sitten on kiva tsekkailla Tilastokeskuksen jutskia. Eikä mulla ole mitään sitä vastaan, jos jollain jotain perintöä tai omaisuutta. Mutta jos sitä pönkitetään keskivertokansalaisen persnahoista repimällä, niin sitä vastaan mulla on aika paljonkin.

Niin, eli koko jauhamisesi hintojen roimasta noususta suhteessa ansiotasoon oli ihan mutu-pohjaista paskaa, kuten ajattelinkin.

Meinaat että keskivertokansalainen ei ole yhtään hyötynyt EU:sta?

Ja toki, siinä olet oikeassa että Suomi on nettomaksajia EU:ssa, mutta 0,12 - 0,2 % bruttokansantuotteesta on aika halpa hinta tullittomuudesta, vakaasta valuutasta ja alhaisista koroista.

Missä muuten menee raja siinä että yrittäjä muuttuu keskivertokansalaisten persnahoista rahansa repiväksi saatanaksi? Alkaako se heti kun yrittäjä/yritys palkkaa ensimmäisen työntekijän, vai onko rajana 10 työntekijää vai 100?
 

Konalan Kettu

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Missä muuten menee raja siinä että yrittäjä muuttuu keskivertokansalaisten persnahoista rahansa repiväksi saatanaksi? Alkaako se heti kun yrittäjä/yritys palkkaa ensimmäisen työntekijän, vai onko rajana 10 työntekijää vai 100?

Saanko minä vastata: Jos äänestää kokoomusta muuttuu saatanaksi heti ensimmmäisestä työntekijästä, jos demareita, niin ei tule saatanaksi ollenkaan "raha vaan nousee päähän" tms.
 

Dee Snider

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jatkoaika Cancer Fighters
Niin, eli koko jauhamisesi hintojen roimasta noususta suhteessa ansiotasoon oli ihan mutu-pohjaista paskaa, kuten ajattelinkin.

Laskujeni mukaan, noiden esimerkkien perusteella lompakosta katosi yhtäkkiä 9 markkaa enemmän, mitä mutua siinä on? Eikös se ole todellisuutta, että maksat enemmän?
 

Tuamas

Jäsen
Laskujeni mukaan, noiden esimerkkien perusteella lompakosta katosi yhtäkkiä 9 markkaa enemmän, mitä mutua siinä on? Eikös se ole todellisuutta, että maksat enemmän?

Niin, euroon siirryttäessä toki varmasti tapahtui mainitsemiasi hintojen nousuja.
Johtopäätökseksi voisin vetää, että jos et kuluta muuta kuin iltapäivälehtiä, pizzaa, kahvia ja limpparia, niin mahdollisesti silloin EU/Euro on mahdollisesti vaikuttanut elintasoosi negatiivisesti (ja tuokin vain juuri tuolloin kun euroon siirryttiin).

Jos taas kulutat kuten jo aiemmin mainitsemasi "keskivertoihmiset", niin sinun ansiotasosi on tuolla 2000-2009 välillä noussut 40 pinnaa ja hinnat ovat nousseet 15 pinnaa.
 

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
No, aikoinaan kun euro tuli, niin kansaa "opetettiin" euroaikaan etukäteen. Eli Ilta-Sanomat esmes maksoi vitosen, mutta hinta nousi etukäteen 6 markkaan ja sitten päästiin kätevästi euroon. Sitten kun oli Ilkkari kainalossa, niin mennään siitä vaikka pitsalle. 35 markkaa maksanut pitsa maksoikin sen 42 markka, eli tulevaisuuden 7 euroa ja siihen limpparipullo päälle, joka maksoi ennen 10 markkaa, niin sitten yhtäkkiä 12 markkaa eli tulevaisuuden 2 euroa. Kätevää. Siitä voit näppäränä miehenä laskea prosentit, kuinka paljon halventui?

Näppäränä miehenä varmasti lasket myös nopeasti kuinka monta markkaa liksasi on nykyään ja kuinka monta markkaa ropsahti tilille silloin kun markkoja vielä pyöriteltiin?
 

Dee Snider

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jatkoaika Cancer Fighters
Niin, euroon siirryttäessä toki varmasti tapahtui mainitsemiasi hintojen nousuja.
Johtopäätökseksi voisin vetää, että jos et kuluta muuta kuin iltapäivälehtiä, pizzaa, kahvia ja limpparia, niin mahdollisesti silloin EU/Euro on mahdollisesti vaikuttanut elintasoosi negatiivisesti (ja tuokin vain juuri tuolloin kun euroon siirryttiin).

Jos taas kulutat kuten jo aiemmin mainitsemasi "keskivertoihmiset", niin sinun ansiotasosi on tuolla 2000-2009 välillä noussut 40 pinnaa ja hinnat ovat nousseet 15 pinnaa.

Eli johtopäätöksenä voi siis pitää, että kaikki muut, kuin ansiokkaasti luettelemasi kulutushyödykkeet ovat halventuneet? Eli vuokrat, asuntojen hinnat, autot, vakuutukset, sähkölaskut ym.. ovat vain halventuneet euroaikana?

Tohon 40 pinnaan on varmaan laskettu Liliuksen optiot sun muut?
 

Dee Snider

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jatkoaika Cancer Fighters
Näppäränä miehenä varmasti lasket myös nopeasti kuinka monta markkaa liksasi on nykyään ja kuinka monta markkaa ropsahti tilille silloin kun markkoja vielä pyöriteltiin?

Ja sinä väität, että jos mentäisiin markoilla, niin liksani ei olisi noussut penniäkään?

Ja on ollut syytä se vähä noustakin, kun kaikki maksaa niin saatanasti nykyään.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Jos taas kulutat kuten jo aiemmin mainitsemasi "keskivertoihmiset", niin sinun ansiotasosi on tuolla 2000-2009 välillä noussut 40 pinnaa ja hinnat ovat nousseet 15 pinnaa.

Ehkäpä näitä pinnoja laskiessa kannattaisi kuitenkin muistaa se, että keskivertoihmisten alapuolelle kasvaa vuosi vuodelta suurempi ja suurempi joukko joiden ansiotaso ei nouse lähellekään sitä tahtia mitä keskivertoihmisellä se nousee. Entinen oma alani oli tällainen ja tuleva alani tulee olemaan tällainen, voin vain haaveilla näistä keskivertoihmisten "pinnoista" vaikka minulla tulee olemaan kaksi tutkintoa sekä paljon työkokemusta. Tietty, ammatinvalinta juttu mutta nämä kannattaa aina ottaa huomioon kun heittelee juttua näistä pinnoista ja prosenteista.

Samaten on viisainta ottaa huomioon se, että eläkeläisten joukko kasvaa vuosi vuodelta ja huomattavan suurella osalla ansiotaso on kaukana keskivertoihmisen ansiotasosta, joten heidän tulonsa eivät nouse samassa suhteessa vaan monissa tapauksissa tilanne on heidän kohdalla jopa tappiollinen, jolloin he eivät enää ole kuluttajia.

vlad.
 

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Ja sinä väität, että jos mentäisiin markoilla, niin liksani ei olisi noussut penniäkään?

Ja on ollut syytä se vähä noustakin, kun kaikki maksaa niin saatanasti nykyään.

Väitän, että on absurdia ja tyhmää vikistä hintojen noususta, jos ei samalla ota huomioon sitä, että liksa on noussut huomattavasti rivakampaa tahtia kuin hinnat.
 

Tuamas

Jäsen
Eli johtopäätöksenä voi siis pitää, että kaikki muut, kuin ansiokkaasti luettelemasi kulutushyödykkeet ovat halventuneet? Eli vuokrat, asuntojen hinnat, autot, vakuutukset, sähkölaskut ym.. ovat vain halventuneet euroaikana?

Tohon 40 pinnaan on varmaan laskettu Liliuksen optiot sun muut?

Elinkustannusindeksi käsittääkseni kattaa kaikki elinkustannukset, eli nuo mainitsemasi asiat.
En ole väittänytkään että kaikki olisivat halventuneet, vaan kallistuneet vähemmän kuin ansiotaso on noussut.
Ymmärrätkö?

Tuohon 40 pinnaan on laskettu käsittääkseni kaikkien ansiot, mutta tuollaisilla yksittäistapauksilla ei noin laajassa tilastossa ole käytännössä mitään merkitystä.

Otetaan vielä rautalankana johtopäätökseni:
Vuosien 2000 - 2009 aikana Suomalaisten ansiotaso on noussut ~ 40 %.
Vuosien 2000 - 2009 aikana elinkustannukset & kuluttajahinnat ovat nousseet ~ 15 %.

Tämä vastatoteamuksena Sinun väitteellesi: "Plus se, että yleinen hintataso on noussut järjettömästi suhteessa palkkoihin. "

Tiedän että vänkäät tätä vain vänkäämisen ilosta, et sää noin keila ole.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Varmasti tuollainen opetus on löydettävissä niin halutessasi, mutta yhtä hyvin esimerkkejä löytyy, että tiukkakaan säätely ja finanssisektorin kurissapitäminen ei onnea takaa, niinkuin Brasilian malli näyttäisi osoittavan (inflaatio ollut lähes kymmenessä prosentissa, BKT per asukas luokkaa 7% Suomen vastaavasta).

Brasilian malli? Olipas olennainen vasta-argumentti, tuliko ikävä lukioaikoja? Itse ajattelisin, jos se on mitenkään tässä ketjussa sallittua, että tarvittaisiin tiukempaa säätelyä kuin mitä oli vallalla vuonna 2007 ja löyhempää kuin mikä vallitsi vuonna 1977. Tämä on epäilemättä "pragmaattisessa" mielessäsi sama asia kuin juosta kaduilla punalippu hulmuten ja toivoa kaikkea valtaa neuvostoille, mutta otan riskin.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Väitän, että on absurdia ja tyhmää vikistä hintojen noususta, jos ei samalla ota huomioon sitä, että liksa on noussut huomattavasti rivakampaa tahtia kuin hinnat.

Väitän, että on tyhmää ja absurdia vikistä liksojen noususta jollei ota huomioon sitä, että läheskään kaikilla aloilla liksa ei todellakaan nouse kovinkaan kummoista tahtia. Veikkaan, että moni siivooja, varastomies, lähihoitaja, perushoitaja, sairaanhoitaja, postimies etc. etc. olisi onnellinen jos liksa olisi noussut noin kymmenessä vuodessa 40 "pinnaa". Uskotko tähän itsekään?

Voin sanoa, että entisellä alallani peruspalkka oli/on noin 1500 €/kk ilman ilta- tai yötyölisiä. Nousua noin kymmenessä vuodessa on ollut 200-250 €/kk riippuen muista lisistä (kokemuslisä, aluelisä tms.) Jäädään siis huomattavan kauas 40 "pinnasta".

vlad.
 

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Väitän, että on tyhmää ja absurdia vikistä liksojen noususta jollei ota huomioon sitä, että läheskään kaikilla aloilla liksa ei todellakaan nouse kovinkaan kummoista tahtia. Veikkaan, että moni siivooja, varastomies, lähihoitaja, perushoitaja, sairaanhoitaja, postimies etc. etc. olisi onnellinen jos liksa olisi noussut noin kymmenessä vuodessa 40 "pinnaa". Uskotko tähän itsekään?

Voin sanoa, että entisellä alallani peruspalkka oli/on noin 1500 €/kk ilman ilta- tai yötyölisiä. Nousua noin kymmenessä vuodessa on ollut 200-250 €/kk riippuen muista lisistä (kokemuslisä, aluelisä tms.) Jäädään siis huomattavan kauas 40 "pinnasta".

vlad.

En väitä että kaikilla aloilla 40 pinnaa, mutta onhan sitä nousua aika paljon tapahtunut, jos omalla entisellä alallasikin noin 1500 markkaa. Itse aloitellessani lastentarhanopettajan hommia 2000-luvun taitteessa peruspalkka oli muistaakseni 8400, kun se nyt on melko tasan 2000. Eli nousua 3400 markkaa, mikä on minusta aika reipas nousu.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Tuohon 40 pinnaan on laskettu käsittääkseni kaikkien ansiot, mutta tuollaisilla yksittäistapauksilla ei noin laajassa tilastossa ole käytännössä mitään merkitystä.

Tässä on minusta kuitenkin hyvä huomioida se, että ns. "keskituloisten" palkkataulokoiden yläpäässä tulot ovat nousseet huomattavasti nopeammin kuin "keskituloisten" alapäässä, jossa sielläkin nousu on ollut reipasta, mutta "keskituloisten" alapuolelle on muodostunut suuri ryhmä/joukko ihmisiä joiden palkka tai tulotaso nousee hyvin vähän tai todella minimaalisesti. Tähän ryhmään kuuluu paljon sirpaleisissa työsuhteissa olevia ihmisiä, määräaikaisissa työsuhteissa olevia ihmisiä, eläkeläisiä etc. Tahdon sanoa, että tietyssä mielessä tilastot vääristyvät koska tietyllä joukolla kansalaisia palkat nousevat selkeästi keskivertoa enemmän ja vastaavasti tietyllä, ja kasvavalla, joukolla ne nousevat hyvin vähän. Pahimmillaan nousu on juuri ja juuri samaa tasoa elinkustannusten nousun kanssa ja tietyillä ihmisryhmillä sen alle, esim. opiskelijat, kansaneläkkeen perusosalla elävät eläkeläiset.

vlad.
 

tommy36

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Mitä tekemistä tällä on demareiden kanssa? ei periaatteessa mitään, mutta vaatimus/astuminen pyhälle pankkien alueelle voi laukaista lumipallo efektin, jossa ihmiset alkavat ymmärtämään, että vaikka nykyjärjestelmä on tuonut paljon hyvää, niin näin ei voi jatkaa ikuisesti.
Nykyjärjestelmä on todella näyttänyt puolensa muutamankin kerran tässä matkan varrella, kuten alkaen vaikkapa Chilen tapahtumista heidän hulvattoman mukavan diktaattorinsa aikakaudella, kun siellä ajettiin läpi kapitalismia hänen johdollaan ja yhdysvaltojen suosiollisella avustuksella. Tai vaikkapa edelleen menossa olevassa 2008 pankkikriisissä jossa pankkiirit ja muu johto rykäisi bonuksina muistini mukaan oin 18,4 miljardia dollaria samalla kun mukava osa kansasta menetti kotinsa ja työnsä nykykapitalismin kaikkivoipaisen erinomaisuuden edessä, erityismaininnan saa juurikin lehmann brothers, joka haki chapter 11 suojaa velkojiaan vastaan ja samaan hengenvetoon ilmoitti maksavansa 2,5 miljardin bonukset hyvin tehdystä työstä. Puhumattakaan nyt vaikkapa näistä esim. rakennusalalle annetuista elvytysmiljoonista, jotka päätyivät rakennusyhtiöiden omistajien ja sijoittajien taskuihin, kun työt teetettiinkin ulkomaiseten yritysten kautta, lähinnä rikollisten sellaisten, ja verotkin jäivät samalla maksamatta mikä lienee sopivan vallan hienosti näille nykyaikaisen talousihmeen palvojille. Mutta onhan se sentään fantastista, kuten eräs nimeltämainitsematon lapsenkasvoinen talousguru asian ilmaisi!

Hienoahan tuossa oli vielä se, että samaanaikaan saatiin maksella veronmaksajien ja liittojen rahoilla sitä lystiä, kun suomalaiset työntekijät katselivat, ja katselevat muuten edelleen, aidanraoista kun ulkomaaliset tekevät työtä 4 euron tuntipalkalla! Hieno järjestelmä kerrassaan. Siis niille joiden lompakolle moinen sattuu sopimaan. Onhan se oikeasti mukavaa, että korkotaso on alhaalla, kun käy ostelemassa työttömäksi tai köyhyysloukkuun ajautuneen naapurinsa asunnon pilkkahinnalla ja vielä pienellä korolla, että voi sen sitten myydä taas "hyvänä" aikana takaisin.

Muistaakseni vertaululukuina noissa palkoissakin on sellainen, että 80-luvulla johtajien palkat olivat n. 4-10 kertaa normipalkansaajaa isommat, siis maasta riippuen. Nyt kun talous on sotkettu sun sata kertaa sen jälkeen, ovat erot kasvaneet välille 40-400 kertaa isommat! Että silleen. Oikein reilu peli nääs! : )

Okei, ja jos joku saivartelija pyytää faktoja, niin osin tulee ihan vanhasta, mutta haperosta muistista, mutta en jaksa kaivaa esiin ihan kaikkia faktoja ja vuosilukuja, mutta periaate ja lukujen suunnat ovat suhteellisen lähellä oikeita.
Pahoittelen laiskuuttani asian suhteen. : )

ps. eli ei tartte aina olla kommari, kuten muutama älykääpiö täällä aina tuntuu kirjoituksissaan viestittävän, mutta ehkä jotain pientä tarkistettevaa tässä reaalitalouden hukanneessa ikuista kasvua havittelevassa järjestelmässä voisi kuitenkin olla, ja ihan ilman paluuta tai matkaa neuvostoliittoon! Vai eikö ole? : )

Lisäys:
http://www.kauppalehti.fi/5/i/mobiili/kl_mobiili/uutinen.jsp?oid=2010/05/33448&ext=nwnd&yri=false

Tällaisia yrityksiäkö nyt sitten veronmaksajien rahoilla pitää jälleen pelastaa, ettei pipi tule ja bonukset jää vaan nostamatta. Tulee niin kovin ikävästi mieleen se kolminkertaiseksi turvonnut anteeksiannettu "laina", joka pankeille 90-luvulla veronmaksajien kustannuksella annettiin, jotta niin tuiki tärkeä SUOMALAINEN pankkijärjestelmä saatiin pelastettua, ja sittenhän se olikin jo kohta myyty ympäri maailmaa,lähinnä kuitenkin ruotsalaisille. Kaunis tarina historiastamme! : )
 
Viimeksi muokattu:

tommy36

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
En väitä että kaikilla aloilla 40 pinnaa, mutta onhan sitä nousua aika paljon tapahtunut, jos omalla entisellä alallasikin noin 1500 markkaa. Itse aloitellessani lastentarhanopettajan hommia 2000-luvun taitteessa peruspalkka oli muistaakseni 8400, kun se nyt on melko tasan 2000. Eli nousua 3400 markkaa, mikä on minusta aika reipas nousu.
Muistanpa vaan samoihin aikoihin käyneeni vaikkapa kahvilassa ottamassa kahvin ja hillomunkin hintaan 4-5 markkaa, nyt taitaa olla sellaiset 2-4 euroa (12-24 markkaa) sama satsi. Samoin ostelin vaikkapa edam-juustoa noihin aikoihin 19,90 kilo, nyt taitaa olla sellaiset 5-8 euroa kilo kaupasta riippuen, eli olisiko toi silloin noin 30-64 markkaa kilo. Eli on ollut syytäkin nousta palkan, tai olisit jatkuvassa ketoosissa koko immeinen?!
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Duunarin hyöty jää tuohon korkojen alhaisuuteen joo, mutta mitäs sitten, jos Kreikan perään tulee jonoa? Ja sitten pitää miettiä sitä hintaa, kuinka kalliilla tuo korkojen alhaisuus on ostettu? Plus se, että yleinen hintataso on noussut järjettömästi suhteessa palkkoihin. Mitä on esimerkiksi vuosien varrella mennyt siihen, että Suomi maksaa Britannian EU-maksut heidän puolestaan? Sitä ei EU-miehet kerro...

Pistäppä faktoja:

1) Mikä on se hinta joka korkojen alhaisuudesta on maksettu?
2) Paljono yleinen hintataso on noussut EU-aikana vs. sitä edeltävään aikaan?
3) Paljonko suomalaisten ostovoima on kasvanut EU-aikana?
4) Paljonko Suomi on maksanut Brittien EU-maksuja?
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Hmm, kiinnostavia kommentteja Krugmanilta sekä heittoja eurosta:

http://www.nytimes.com/2010/05/14/opinion/14krugman.html?hp

Opetuksena Suomelle lienee se, että meidän ei parane olla kauheassa epätahdissa Euroopan valta-talouksiin nähden, eikä budjetin suhteen pidä elää kuin pellossa. Tämä saattaa kyllä olla haaste, kun demografinen kriisi ei kun vain lähestyy ilman että olisimme tehneet mitään olennaisia rakenteellisia uudistuksia. Sinänsä on huomattavaa, miten vähän anglosaksit yleensäkään kauhistelevat valuutan devalvoitumista, kun se taas meillä on saksalaisittain nähty jonkinlaisena kurittomuuden symbolina ja valtavana kauhistuksena. Yleensä euon puolesta jaksetaan mainita se, että päästiin "devalvaatio-kierteestä" lopullisesti eroon, mutta jos nyt ajattelee vaikka 90-luvun laman jälkeistä tilannetta niin oikeastaan vaikea kuvitella että oltaisiin mini-Saksan markkana selviydytty lopulta yhtä hyvin.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
mutta jos nyt ajattelee vaikka 90-luvun laman jälkeistä tilannetta niin oikeastaan vaikea kuvitella että oltaisiin mini-Saksan markkana selviydytty lopulta yhtä hyvin.

Suomen ongelma (tai virhe) oli se että Suomessa pidettiin kynsin ja hampain täysin yliarvostetusta markan arvosta kiinni aina vuoteen 1992 asti jolloin se vihdoin päästettiin kellumaan ja annettiin markkinoiden määritellä valuutan arvo. Räikeimpänä virheenä voidaan pitää Rolf Kullbergin käsittämätöntä 5% revalvaatiota vuonna 1989 (vai oliko se 1990?), tuolloin olisi pitänyt kiristää veroja varsinkin kiinteistöjen osalta sen sijaan että ylikuumenemista oltaisiin ratkotuttu revalvaatiolla.

Euron vaihtoehtona olen pitänyt jo pidemmän aikaa ns. pohjois-euroopan valuuttaa eli taloudellisesti ja talouskulttuurisellisesti samanlaisten maitten omaa valuuttaa. Ruotsi, Suomi, Norja, Tanska, ehkä Viro ja Saksa. Saksan kohdalla ongelma on sen dominoiva koko.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Muistanpa vaan samoihin aikoihin käyneeni vaikkapa kahvilassa ottamassa kahvin ja hillomunkin hintaan 4-5 markkaa, nyt taitaa olla sellaiset 2-4 euroa (12-24 markkaa) sama satsi. Samoin ostelin vaikkapa edam-juustoa noihin aikoihin 19,90 kilo, nyt taitaa olla sellaiset 5-8 euroa kilo kaupasta riippuen, eli olisiko toi silloin noin 30-64 markkaa kilo. Eli on ollut syytäkin nousta palkan, tai olisit jatkuvassa ketoosissa koko immeinen?!

Ruoan reaalihinnan muutoksista EU-aikana (alla MTK:n sivujen linkissä sivun 7 alussa myös euroaika eriteltynä) löytyy kyllä paljon dataa, ja reaalihinta on nimenomaan laskenut. Lähibaarin kahvikupin hinta kun ei ruoan hintakehitystä kuvaa edes vähää alusta.

Eniten naurattaa väki, joka laskee hintoja markoissa ja vertaa niitä aikaan ennen euroa, kun yleinen ansiotaso nyt on kuitenkin noussut "melko" paljon.

http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Ruuan+hinta+pysynyt+EU-aikana+suunnilleen+ennallaan/1135255817282

http://www.mtk.fi/mtk/ajankohtaista...esti/_files/81260987400126929/default/6-7.pdf
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Brasilian malli? Olipas olennainen vasta-argumentti, tuliko ikävä lukioaikoja? Itse ajattelisin, jos se on mitenkään tässä ketjussa sallittua, että tarvittaisiin tiukempaa säätelyä kuin mitä oli vallalla vuonna 2007 ja löyhempää kuin mikä vallitsi vuonna 1977.
Lukioaikoja on toki ikävä aina, ne olivat mukavia ja huolettomia aikoja. Ja silloin Suomikin voitti jääkiekossa maailmanmestaruuden. Oletko muuten itse ylpeä omasta vastauksestasi?

Tavallaan voisin valita helpon tien ja yhtyä tuohon että oikea vastaus löytyy väliltä 1977-2007, mutta kun sekään ei tosiasiaallisesti ihan niin yksinkertainen asia ole. Se, että tuona välillä ei vastaavaa kriisiä nähty ei kuitenkaan millään tavalla todista, että tuo olisi ollut lainsäädännön tai sääntelyn ansiota. Maailma on muuttunut nopeasti ja rahoitusmarkkinat ovat aivan erilaiset, kuin 80- tai 90-luvuilla. Niinpä lainsäädännönkin pitää olla kehittynyt niistä ajoista. Vuonna 2007 ei eletty rajoittamattoman vapaassa taloudessa, vaan sielläkin oli säätelyä.

Minun puolesta säätelyä ei tarvita määrällisesti enemmän, vaan kaivataan sääntelyä joka on yksinkertaista, selkeää jotta se aiheuttaa mahdollsimman vähän häiriöitä markkinoille, mutta samalla kuitenkin tehokasta jotta vastaavaa ei tapahdu.

Tähän asti olen keskusteluun osallistuneista osapuolista ollut ainoa joka on mistään asiasta konkreettisia ehdotuksia antanut, mutta jatkan samalla linjalla. Suomessa esimerkiksi pankkien vakavaraisuuteen liittyy sellainen suuri epäkohta, että vanhat, jo olemassaolevat pankit maksavat talletusten takuusuojan ja jos markkinoille tulee uusi peluri (esim Sofia), niin se pääsee kyllä nauttimaan suojasta, vaikkei sen kustannuksiin osallistu. Käytännössä siis vanhat pankit ovat velvoitettu tukemaan kilpailijoitaan.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
ps. eli ei tartte aina olla kommari, kuten muutama älykääpiö täällä aina tuntuu kirjoituksissaan viestittävän, mutta ehkä jotain pientä tarkistettevaa tässä reaalitalouden hukanneessa ikuista kasvua havittelevassa järjestelmässä voisi kuitenkin olla, ja ihan ilman paluuta tai matkaa neuvostoliittoon!
Tämä on ajatusmalli jota en ole koskaan ymmärtänyt edes alusta. Jotkut ihmiset kritisoivat talousjärjestelmää, joka hakee ikuista kasvua. Kuitenkin nämä henkilöt eivät kyseistä talousjärjestelmää kritisoi hyvinä aikoina, vaan silloin kun menee taloudellisesti huonosti eli kun tuo talous ei kasva. Miksi he eivät vain ole tyytyväisiä kuin talous toimii niin kuin he haluavat eli ei kasva? Vai haluavatko he oikeasti (myös ahneuksissaan) talousjärjestelmän joka oikeasti kasvaisi katkeamatta jatkuvasti?

pitää silti korjata sellainen virhe, että tokihan Neuvostoliitossa ja kommunismissä yleensäkin tavoiteltiin jatkuvaa kasvua, sitä ei vain onnistuttu saavuttamaan.

Tähän saa vastata niin kommarit kuin älykääpiötkin (ja jopa kommari-älykääpiöt).
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Tämä on ajatusmalli jota en ole koskaan ymmärtänyt edes alusta. Jotkut ihmiset kritisoivat talousjärjestelmää, joka hakee ikuista kasvua. Kuitenkin nämä henkilöt eivät kyseistä talousjärjestelmää kritisoi hyvinä aikoina, vaan silloin kun menee taloudellisesti huonosti eli kun tuo talous ei kasva. Miksi he eivät vain ole tyytyväisiä kuin talous toimii niin kuin he haluavat eli ei kasva? Vai haluavatko he oikeasti (myös ahneuksissaan) talousjärjestelmän joka oikeasti kasvaisi katkeamatta jatkuvasti?

Jaa, itse kyllä olen siinä mielessä huolestunut kasvusta, että minusta tällä meidän nykyisellä teknologisella tasolla rajat ovat tulossa huolestuttavankin nopeasti vastaan. Sinänsä kasvu on ollut elinehto moderni länsimaiselle hyvinvointivaltiolle, enkä pysty oikein helposti kuvittelemaan yhteiskuntaa, jossa voisimme pysyä yhtä valistuneina tilanteessa, jossa ei olisi enemmän tai vähemmän jatkuvaa kasvua. Minulle vain riittäisi hieman tiukemmin säädelty, hiukan vähemmän räikeitä yhteiskunnallisia eroja tuottava talouskasvu eli suurin piirtein sellainen tilanne, joka vallitsi aivan lähivuosikymmeninä ilman että kukaan olisi ollut kommunisti, paitsi kommunistit. Minusta "amerikkalaistuminen" tällä hetkellä tarkoittaa sellaista yhteiskunnallista kehitystä, jossa sosiaalinen liikkuvuus on olennaisesti hitaampaa kuin esimerkiksi pohjoismaissa, jossa suojaverkot ovat erittäin puutteellisia ja jossa laajoja väestönosia on käytännössä kokonaan yhteiskunnallisen kilpailun ulkopuolella ja jossa vastaavasti on syntymässä käytännössä rälssimäinen pieni yläluokka, joka myöskin alkaa olla melkoisen suljettu kilpailulta ja jossa laaja keskiluokka lähinnä polkee yhä kiihkeämmin vain pysyäkseen paikallaan. Eli jos tällä tietyllä lisädynaamisuudella ollaan saavutettu jonkin verran korkeampi kasvu niin minusta oltaisiin ihan hyvin tultu toimeen sillä jonkin verran pienemmälläkin kasvulla. En oikein helposti voisi kuvitella, että koulutettuna lukiolaisena olisit tästä kauheasti eri mieltä. Vai oletko tosiaan?
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös