Niin ihmeellistä, etten tällaista ole missään vaiheessa sanonut. Tällaisia kommentteja tulee kun on pakko olla erimieltä. Minäkin olen tästä erimieltä mutta hyvä kun tuli selväksi tämäkin asia.Ihmeellistä logiikkaa että jos sääntöjen rikkomista ei sallita, niin peli kovenee.
Eli logiikka on vieläkin ihmeellisempää kuin oletin. Rangaistusten koventamisesta seuraa pelin koveneminen, mutta rangaistusten lieventämisestä ei seuraa sen löystyminen. Olemme siis jollain kummallisella tavalla löytäneet tältä Lafferin käyrään verrattavalta kuvaajalta, joko sen absoluuttisen minimin (optimin) tai sitten jonkun sortin mystisen epäjatkuvuuskohdan (liekkö vielä puolavoin). Hämmästystä ei heikennä sekään fakta, että joko koko logiikka tai ainakin käyrä on erilainen länsinaapurissa, koska siellä laittomia lakkoja on vähemmän, vaikka sanktiot ovat kovemmat.Niin ihmeellistä, etten tällaista ole missään vaiheessa sanonut.
Tähän voisi vastata hiljattain löystytetyllä alkoholipolitiikalla, jonka seurauksena nuoriso turmeltui, alkoholiongelma räjähti käsiin, viinan kulutus kasvoi; tai näin meille ainakin uskoteltiin käyvän. Kävikö? Mutta koska tämä esimerkki on jo niin kaukana ketjun aiheesta, jätän tämän tähän. Sen voin kyllä toistaa, etten ole missään vaiheessa sanonut ettei sääntöjä tarvitse noudattaa tai niitä pitäisi (alkuperäisessä keskustelun aiheessa) lieventää. Sen keksit ihan itse. Pitkässä juoksussa, sivistyneissä länsimaissa, rangaistukset ovat lieventyneet ja samaan aikaan rikosten määrä on vähentynyt. Rikosten määrään vaikuttaa muut asiat enemmän kuin kiristettävät rangaistukset. Mutta kun on tapahtunut rikos, esiin nousevat aina ne huutajat, jotka vaativat ratkaisuksi kovempia tuomioita. Lainoppineet eivät kuulu näihin mutta mitä ne nyt niistä asioista tietää.Eli logiikka on vieläkin ihmeellisempää kuin oletin. Rangaistusten koventamisesta seuraa pelin koveneminen, mutta rangaistusten lieventämisestä ei seuraa sen löystyminen.
Jep, moni porvari (poliitikkokin) toivoo Ruotsin mallia Suomeenkin tajuamatta että mikä perustavanlaatuisia eroavaisuuksia näiden maiden systeemeissä on.Itse kaipaisin Ruotsista mallia siihen, että Suomessakin työntekijöillä olisi suurempi valta yritysten hallituksissa ja että työnantajan direktio-oikeudesta luovuttaisiin. Vähentäisi laittomien lakkojen määrää huomattavasti, kuten Ruotsin esimerkistä huomattaisiin.
Onhan tuo valtiovarainministerii nyt huomattavasti pienempi paha. Sitähän hän on ollut aiemminkin. Ja vaikka virkamieslähteet tietävät kertoa, että hän oli tehtävässä todellinen kävelevä katastrofi (radikaalisti heikompi kuin esim Urpiainen), niin hallitusohjelma määrittelee ne isot linjat eli suomeksi sanottuna velanoton määrän. VVM olisi oman käsitykseni mukaan jopa suhteellisen "helppo" tehtävä, mikäli yhteistyö virkamiesten kanssa toimisi (mitä ei Rinteen kanssa tule tapahtumaan), sillä he osaavat kyllä substanssipuolen. VVM toimii lähinnä muiden ministeriöiden ja instituutioiden kanssa. Esim joku tuleva sosiaali ja terveysministeri ja oikeusministerio ovat ja maatalousminiteri oli aikoinaan vittumaisempia tehtäviä (viittaan aikaan jolloin tehtävään usein nimittiin virkamiesministeri, kun vapaaehtoisia ei löytynyt).Täällä moni toivoo, ettei Antti Rinteestä tulisi pääministeriä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että silloin Antti Rinteestä tulee valtionvarainministeri. Ojasta allikkoon, sitä se demokratia teettää.
Samojen virkamieslähteiden (hih) mukaan Katainen (toim. huom. lukion lyhyt matematiikka vitonen, ei kyennyt suorittamaan edes lyhyttä matematiikkaa YO kirjoituksissa) oli molempiin em. verrattuna suurempi kävelevä katastrofi VVM hommissa ja sama mies oli myös PM. Tulokset ovat kaikkien nähtävillä.... Ja vaikka virkamieslähteet tietävät kertoa, että hän oli tehtävässä todellinen kävelevä katastrofi (radikaalisti heikompi kuin esim Urpiainen), ...
Ymmärrän että nimettömien lähteiden käyttö harmittaa, mutta minä en samoista virkamieslähteistä ole samaa kuullut ja itseasiassa kun asiaa oikein omillakin aivoilla ajattelee, niin ei Kataisesta ole tullut julki, että hän olisi Trumpmaisesti/Rinnemäisesti kyseenalaistanut virkamiesten osaamista, ottanut heidän kanssaan yhteen tai vähätellyt heidän laskelmiaan. Six-packistä voidaan toki olla montaa mieltä, mutta valtiovarainministeriaikana Katainen hoiti homman erinomaisesti (jos se oli virkamiesten ansiota, niin sitten hänen ansionsa oli tehdä yhteistyötä sinne suuntaan onnistuneesti) ja hänet tästä onnistumisestaan palkittiin mm valinnalla euroopan parhaaksi tehtävässään:Samojen virkamieslähteiden (hih) mukaan Katainen (toim. huom. lukion lyhyt matematiikka vitonen, ei kyennyt suorittamaan edes lyhyttä matematiikkaa YO kirjoituksissa) oli molempiin em. verrattuna suurempi kävelevä katastrofi VVM hommissa ja sama mies oli myös PM. Tulokset ovat kaikkien nähtävillä.
Valtiovarainministeriössä on töissä ihan oikeita ihmisiä ja he kertovat joskus kokemuksistaan tutuilleen. Se on kyllä mahdottoman hauskaa, hah hah oikein. Ei tuo minkään salassapitovelvollisuudenkaan alainen asia ole, että onko joku ministeri pihalla kuin tamppoonin lanka vai ei. En itse Financial Timesia laske politrukiksi, mutta sitä vastoin olen tietoinen, että se on usein merkki salaliittoihin hurahtamisesta että ihminen alkaa leimaamaan eri mieltä itsensä kanssa olevia arvovaltaisia tahoja tuon tyyppisillä leimoilla.Nimettömien lähteiden käyttö ei harmita yhtään, mutta naurattaa sitäkin enemmän. Ja kun oikein omilla aivoilla ajattelee, niin nämä kuuluisat nimettömät lähteet ovat vähintään yhtä huvittavia kuin tuo Kataisen valinta Euroopaan parhaaksi VVM:ksi, kun Kataisen VVM ja PM perintöä tarkastellaan esim. 2008-2018 välillä. Hienosti meni, ainakin puoluepolitrukkien mielestä, heh.
Edelleen erottelen tässä sitkeästi kaudet 2007-11 ja 2011-2015 toisistaan. Osittain siksi, että toisessa hallituksessa Katainen oli VVM ja toisessa PM, mutta osittain myös maailmantalouden syklien takia. Jos vuosien 2008-10 bkt:n ja viennin laskua mietitään, niin ei tarvitse olla kummoinen Nostradamus nähdäkseen, että syynä oli finanssikriisi. Siinä Kataisen syyttäminen finanssikriisin synnystä puolestaan on about yhtä osuvaa kuin Esko Ahon syyttäminen neuvostoliiton kaatumisesta vuonna 1991 (tämä toki olisi enemmän kiitosten kuin syytösten paikka mikäli se olisi ollut hänestä kiinni).Keskeisiä syitä olivat työkustannusten nousu suhteessa kilpailijamaihin ja tehdasteollisuuden tuotteista saatava hinta, joka putosi edelleen Kataisen kaudella ja Suomi jäi kauppakumppanimaistaan laskutavasta riippuen yli 20 prosenttia. Tästä pieni osa oli Kataisen aikaa.
Jo nämäkin luvut kertovat sen, että Suomen syvä kyykkäys johtui myös (mutta ei yksin) siitä, että Suomessa ei tehty välttämättömiä uudistuksia. Niinpä Suomen taantuma/lama jatkui vielä silloin, kun muu Eurooppa kauppakumppanimaiden osalta oli jo tukevassa nousussa.
. Siinä Kataisen syyttäminen finanssikriisin synnystä puolestaan on about yhtä osuvaa kuin Esko Ahon syyttäminen neuvostoliiton kaatumisesta vuonna 1991 (tämä toki olisi enemmän kiitosten kuin syytösten paikka mikäli se olisi ollut hänestä kiinni).
En minä ole väittänyt, että olisit sanonut. Kannttaa lukea jne.Voit toki pieksää olkiukkoasi. En sanallakaan edes vihjannut, että finanssikriisi olisi Kataisen syytä. Kannattaa lukea huolella uudelleen, jos tällaiseen käsitykseen oikeasti jäit.
Se mistä kirjoitin, oli Suomen rakenteelliset ongelmat, jotka pahenivat kriisissä kauppakumppanimaita enemmän. Kerroin myös syyn.
En minä ole väittänyt, että olisit sanonut. Kannttaa lukea jne.
Suomen Pankin analyysissä on kerrottu, että Suomen yksikkötyökustannukset eli suomeksi sanottuna palkat olivat tuolloin 10-15% liian korkeat versus kilpailujamaat. Tästä ei olla eri mieltä. Eri mieltä ollaan vaan siitä, että oliko syy siihen Kataisen tai edes hallituksen. Työmarkkinaratkasut ovat tehty työmarkkinajärjestöjen toimesta ja hallitus ei niihin ensi- eikä edes vielä toisisijainenkaan syyllinen ole. Vaikka olen suuri yleissitovuuden poistamisen puolestapuhuja, niin se (tai muutkaan rakenteelliset uudistukset) eivät olisi tätä huonoa sopimista pelastaneet, sillä kyseessä ovat isot EK:n jäsenliitot jotka ovat teollisuuden puolesta palkoista sopineet. Heidän syynsä se on jos palkkamaltti on unohtunut, ei hallituksen, piste.Suomen Pankista löytyy hyvä analyysi tilanteesta vuoden 2015 kesältä. Ja kuten jo totesin, hallitus on kokonaisuus. Ei vika ole yksin Kataisen.
Nyt ollaan jo aika syvällä tämän asian ytimessä. On totta, että VVM epäonnistui ennusteissaan, mutta reilua on sanoa että ihan samalla tavalla kaikki muutkin vastaavat tahot epäonnistuivat niissä. VVM ennusteet eivät siis poikenneet eurooppalaisesta konsensuksesta minnekään. Kyseiset ennusteet ovat luettavissa tuolta ja ovathan ne näin jälkikäteenkin varsin mielenkiintoista luettavaa, niissä kun on perusteet esitetty erilaisille ennusteille kuten kuuluukin:Vuonna 2017 SAK:n pääekonomisti Kaukoranta totesi, että vuoden 2011 syksyllä solmitun raamisopimuksen tavoite oli turvata Suomen kilpailukyky, työllisyys ja ostovoima vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Vähän reilun kahden vuoden sopimuksessa oli sopimuskorotuksia yhteensä 4.3 prosenttia ja lisäksi 150 euron kertaerä. Raamisopimusta sopiessa valtiovarainministeriö ennusti vuosien 2012–2015 talouskasvuksi 1.9 prosenttia vuodessa. Työn tuottavuuden kasvuksi ministeriö ennusti vajaat kaksi prosenttia vuodessa. Katainen oli uusi pääministeri ja Jutta Urpilainen uusi valtiovarainministeri. Ministeriön virkamiesten laskelmat epäonnistuivat, ja kuten Suomen Pankin Kajanoja hyvin avasi linkittämässäni analyysissa, jälki oli sitten sellaista kuin oli. Hallituksen ja valtiovarainministeriön vastuu on toki laskelmista olemassa ja siten heikosti tehty talouspolitiikka.
Olen @dana77 kanssa samaa mieltä siitä, että ei tässäkään voi kaikkea hallituksen niskaan laittaa. En laittanutkaan. En Kataisen enkä edellisten. Mutta kyllä niillä vastuunsa on. Vasta Sipilän hallitus on yrittänyt oikaista ay-liikkeen ja etujärjestöjen ylivaltaa määrätyissä asioissa ja saada mm. työmarkkinoita enemmän markkinatalouden suuntaan ja talouspolitiikkaa hallituksen päätettäväksi. Alkuun Sipilän hallitus pääsi, mutta ei kovin pitkälle.
Kukaan ei osannut ennustaa Euroalueen velkakriisin eskaloitumista, ja erityisesti sen ajankohtaa. Ei kukaan. Ja vaikeaa se olisi ollutkin, sillä Kreikkalaiset valehtelivat tunnusluvuistaan Goldman Sachsin avulla (hieman yksinkertaistettuna). Niinpä minun on vaikeaa kohtuuden nimissäkään kaataa likasankoa edes VVM:n virkamiesten niskaan, sillä tehtävä oli mahdoton.
Minusta sen pohjalta, että vuonna 2010 nousua oli 3,7%, ei seuraavien vuosien kasvuennuste 1,9% ollut "paperilla" mikään ylioptimistinen sen ajan tiedot huomoiden. Luin äsken vielä sen syksyn ennusteen läpi ja sehän oli kirjoitettu päällisin puolin erittäin maltilliseen ja varovaiseen sävyyn. Sehän alkaa sanoilla, että nopean kasvun ajat ovat ohi ja puhuu hyvin varoittelevaan sävyyn tulevasta. Toki näin varmasti tehdään aina jossakin määrin, mutta kuitenkin.Vaikka vuonna 2010 nousua oli 3.7 prosenttia, vuoden 2011 raamisopimusta edeltävät kolme vuotta olivat selvästi alle niitä edeltäneen vuoden ja vuodet. Tämän takia nostin esille vuoden 2011 raamisopimuksen, koska kukaan ei voi väittää faktana, etteikö dataa surkeasta kehityksestä olisi ollut