Veikkaisin, että Heikki Helinin puoluekanta on keskusta. Tuntuu erikoiselta, ettei organisaation pienentäminen vähentäisi kuluja.
Mistä löytyvät kuntaliitosten säästöt? Kun niitä eivät kuntatalouden asiantuntijatkaan löydä: Kuntatalouden asiantuntija: Kuntaliitokset ovat turhia | Yle Uutiset | yle.fi
Tietysti sinipunan poliittiset broilerit osaavat varmaan laskea paremmin...Hallituksen sote-uudistuksesta taas ei kukaan tiedä mitään, koska eivät ole saaneet mitään aikaan.
Niin, kuntien menoistahan hallitus koko ajan on leikannut valtionosuuksia pienentämällä, tämän seurauksena useimmat kunnat nostavat sitten veroprosenttiaan.
Tämän tyyppinen huumori toimii.Silloin ek-vaalien alla katselin mielestäni aika tarkkaan vaalitenttejä, mutta en muista yhdenkään puolueen sen paremmin oikealta, keskeltä kuin vasemmaltakaan kovin selkeästi ilmaisseen kannattamiaan leikkauskohteita.
Pitää ensinnäkin sanoa, että jos olisin lukenut seuranneen keskustelun etukäteen niin olisin jättänyt oman viestini kirjoittamatta, sillä eiköhän asiat jo selviksi tulleet. Tai jos ihan tarkkoja ollaan, niin eiköhän ne kaikille osallistuneille olleet selviä jo etukäteenkin, jostain syystä halusit vain itsestään selvyyden todeta.
Kyllä vähennykset voitaisiin ulottaa myös sairaaloihin ja vanhustenhuoltoonkin. Luonnollisesti tuo tarkoittaisi työmäärän kasvua pienemmälle henkilöstölle, mikäli työmäärä pysyy samana. Lääkäreiden määrästä ei ole mielestäni varaa karsia, mutta muusta henkilöstöstä kylläkin.
Tämän tyyppinen huumori toimii...
Sikäli totta, että taloustilanne ja näkymät ovat muuttuneet konkreettisella tavalla huonompaan suuntaan sitten kevättalven 2011. Leikkaukset eivät olleet silloin yhtä voimakkaasti tapetilla kuten nyt, vaikka muutoksen suunta oli jo vähintään aistittavissa. Päähuomio ei kohdistunut siihen, kuka ehdottaa mitäkin leikattavaksi. Kreikan tukipaketeista ja euron kriisistä kyllä puhuttiin paljon. Eläkeiän korottamiseen liittyvä vaalien alla käyty keskustelu ei varsinaisesti kuulunut leikkaukset-otsikon alle, joskin samaa problematiikkaa tässäkin sivuttiin. Ay-liike ja demarit eivät tuolloin halunneet edistää asiaa lainkaan. Aika ei ollut vielä kypsä ja aloite tuli väärästä leiristä eli Vanhaselta, joten yskän ymmärsi. Nythän Jutta on pontevasti kertonut, että demarit ovat herätelleet muutkin taloustietoisiksi, joten ehkä silläkin suunnalla katsotaan eläkeikäasiaa hieman toisessa valossa.Silloin ek-vaalien alla katselin mielestäni aika tarkkaan vaalitenttejä, mutta en muista yhdenkään puolueen sen paremmin oikealta, keskeltä kuin vasemmaltakaan kovin selkeästi ilmaisseen kannattamiaan leikkauskohteita. Puolustusvoimien asehankinnoista oli valtaosa valmis leikkaamaan, persuilla oli ne omat listansa, mutta yhdenkään puolueen esittämät leikkauslistat eivät olisi tuoneet edes milajrdin säästöjä.
Mistä löytyvät kuntaliitosten säästöt? Kun niitä eivät kuntatalouden asiantuntijatkaan löydä: Kuntatalouden asiantuntija: Kuntaliitokset ovat turhia | Yle Uutiset | yle.fi
Veikkaisin, että Heikki Helinin puoluekanta on keskusta. Tuntuu erikoiselta, ettei organisaation pienentäminen vähentäisi kuluja.
Jossain määrin ehkä olennaisempaa olisi tarkastella sitä, mitä yleensäkin olisi järkevää säilyttää, sen sijaan mistä kannattaisi leikata. Nykyisellä rahoituksella ei pystytä rahoittamaan nykyisenlaista hyvinvointivaltiota ja parempina aikoina on yhteiskunnalle kasattu tehtäviä jotka voisi aivan hyvin hoitaa yksityisesti.
Jos oikeasti olet vakavissasi, niin sen sijaan että katsoisit vaalitenttejä, seuraisit hallitusneuvotteluiden ja budjettiriihen aikaisia uutisointeja.Heh. Keskustelutapasi on hivenen hassu. Ensin toteat kaikkien tietävän oikeistosiiven halunneen enemmän leikkauksia. Sitten kun kysyy mitä nämä leikkauskohteet ovat olleet, puhut ensin asian vierestä ja sitten lyöt keskustelun ihan läskiksi.
Jos oikeasti olet vakavissasi, niin sen sijaan että katsoisit vaalitenttejä, seuraisit hallitusneuvotteluiden ja budjettiriihen aikaisia uutisointeja.
Oletan että esität vain tyhmää. Tuo että hallitus on tuollaiseen kompromissiin suostunut ei tarkoita, että se olisi oikeistosiiven "kova halu". Niinpä siinä ei ole mitään logiikkaa kuvitella, että heillä olisi intoa veronkorotuksiin. Se tarkoittaa vain sitä, että oikeistosiipi ei pääse haluamaansa politiikkaa harjoittamaan.Ymmärtääkseni hallitus myös on sitoutunut siihen, että sopeutus tehdään periaatteella puolet veronkorotuksia ja puolet leikkauksia. Jos oikeistosiivessä on ollut halua koviin leikkauksiin, niin kaiken loogisuuden nimissä heillä luulisi olleen sama into myös veronkorotuksiin. Hassua, että tuollaisesta huhuja on liikkeellä kuitenkin vähänlaisesti.
En kuvittele. En kuitenkaan pidä sitä minään luonnonlakinakaan, että vaikutusta potilaaseen ilman muuta olisi. Ja kuten aiemmin totesin, niin yhteiskunta tarjoaa perustason, jonka päälle voi sitten halujen mukaan hankkia lisää.Kuvittelet varmaan, että tällä ei olisi vaikutusta potilaan/vanhusten kannalta? Ikävä kyllä se ei pidä paikkaansa.
Mielestäni yhteiskunnan tehtävä on tarjota peruspalvelu, ei toimia seuralaispalveluna.Esimerkiksi vanhusten kotipalveluissa nimenomaan henkilökunnan määrä on myös tärkeä tekijä, koska siten yksi vanhus saa enemmän huomiota.
Ei se ole mitään vajoamista, vaan pysymistä maailman menossa mukana.Täysin eri mieltä. Ei meidän tule ikinä vajota samalle tasolla Viron tai Puolan tasoisten sosiaaliturvan kehitysmaiden kanssa.
Aidosti toimiva keino jatkaa työtä on tehdä eläkkeelle siirtyminen aiempaa kannattamattomammaksi ja vaikeammaksi. "Inhmillinen" vuorotteluvapaa mahdollistetaan sillä, että joku toinen joutuu tuon mahdollistamaan. Ilmeisesti noiden mahdollistajien ei kuulu ansaita "inhimillisyyttä", vaan repiä vaan rekeä eteenpäin?Vuorotteluvapaa on inhimillinen ja aidosti toimiva keino jakaa työtä,
Kokonaisuutena koko yhteiskunta häviää, koska juuri tuollainen mukava leppoisa oleskelu vaatii osaltaan kovan verotuksen ja siten maksaa aitoja työpaikkoja.Kokonaisuutena myös koko yhteiskunta.
Ja yhteiskunnan velvollisuudesta tarjota päivähoitoa ja sen päivähoitomaksuista voitaisiin siirtyä enemmän käyttäjäkohtaisiin maksuihin. Eli käyttäjille suurempi vastuu, ei yhteiskunnalle.Kotiäitiyden tukeminen tulee itse asiassa jossain määrin halvemmaksi kuin päivähoitopaikkojen ylläpito.
Vaikka sen Kunnan budjetti ei pienenisi osakuntiensa budjettia pienemmäkisi, niin se kuntatalous, sen 3/4 siitä hyötyy siitä, että kuntakeskus alkaa imemään enemmän väkeä (palveluiden pikkuhiljaa keskittyessä sinne). Homma ei toimi siellä, missä keskuskuntaa ei ole, ja vanhat kuntakeskukset sijaitsevat erillään, mutta muuten sen keskuksen vetovoiman kasvu luo enemmän bisnestä ja lisää rahaa siihen kunnan talouden kiertoon ja lopulta sinne kunnan budjettiinkin kasvavina verotuloina.
.
Toejoen Veikko kirjoitti:Aidosti toimiva keino jatkaa työtä on tehdä eläkkeelle siirtyminen aiempaa kannattamattomammaksi ja vaikeammaksi. "Inhmillinen" vuorotteluvapaa mahdollistetaan sillä, että joku toinen joutuu tuon mahdollistamaan. Ilmeisesti noiden mahdollistajien ei kuulu ansaita "inhimillisyyttä", vaan repiä vaan rekeä eteenpäin?
Toejoen Veikko kirjoitti:Ei se ole mitään vajoamista, vaan pysymistä maailman menossa mukana.
Omassa perheessä ollaan jo sovittu että sitten kun äidillä ei enää kotona eläminen onnistu niin kämppä, ja tarvittaessa kesämökki, menee myyntiin tai joku lapsista lunastaa sen hieman alle markkinahinnan jos halukkuutta löytyy. Näillä rahoilla kustannetaan sitten äidin viimeiset vuodet laadukkaassa hoitolaitoksessa. Jokainen sukupolvi kerää oman omaisuutensa.
Työn jakamisen sijaan pitäisi pyrkiä luomaan olosuhteet, jossa suomalaisten työllistäminen olisi nykyistä edullisempaa. Työtä voidaan kyllä jakaa vaikka siten, että samaa tehtävää hoitaa kaksi henkilöä vuoroviikoin, mutta siten että he saavat vain siltä ajalta palkan ja ilman, että veronmaksajien pitää maksaa tuota joutenoloaikaa.Nyt en ymmärrä. Vuorotteluvapaassa ei ole kyse siis työn jatkamisesta vaan jakamisesta. Sekä työssä oleva että paikan saava työtön (tai ainakin huonommassa työmarkkina-asemassa oleva) hyötyvät molemmat.
Tarkoittaa sitä, ettei anneta virolaisille ja puolalaisille nykyisenlaista kilpailuetua sen vuoksi, että Suomessa osa väestöstä nauttii panokseensa nähden liian suuria, korkeilla veroilla mahdollistettuja, tuloja.Maailman menossa mukana pysyminen (mitä se ikinä tässä yhteydessä tarkoittaakin) ei tarkoita vajoamista noin surkeaan porukkaan (Itä-Euroopan alhaisen sosiaaliturvan maat) :).
Mietitäänpä tätä kuntaliitos ja säästöt asiaa käytännön esimerkin avulla:
Seitsemän kuntaa liittyy suurempaan keskuskuntaan. Jokaisessa kunnassa on liittyessä koulutoimen-/sivistystoimenjohtaja. Heidät saneerataan heti lain sen salliessa pihalle. Säästöä syntyy siis 7 * sivistystoimenjohtajan liksa sivukuluineen (n. 8000 euroa kuussa) = 56 000 kuussa eli reilut 700 000 euroa vuodessa. Entäs kunnanjohtajat? Samalla logiikalla voidaan käydä läpi melkoinen joukko "johtajia" ja "päälliköitä". Parasta näissä säästöissä on, etteivät ne heikennä lainkaan palveluita.
Kokonaisuudessaan on osoitettu tutkimuksin, ettei merkittäviä säästöjä ole tehdyistä kuntaliitoksista ainakaan lyhyemmällä aikavälillä todellakaan syntynyt. En sano, etteikö liitoskin voisi olla jossain tapauksessa taloudellisesti paras ratkaisu, mutta tässä hallituksen suunnitelmassa on mielestäni ideologisen keskittämisen makua.
Miten ihmeessä niitä säästöjä voisi lyhyemmällä aikavälillä syntyä, kun kuntaliitoksiin sisältyy viiden vuoden irtisanomisturva?
No kyllä kai eläköitymisen kautta on myös mahdollista saada säästöjä. Eli eläköityvän virkamiehen tilalle ei käsittääkseni tarvitse palkata uutta, joten luulisi säästöjä syntyneen/syntyvän, kun suuret ikäluokat ovat eläkkeelle juuri siirtyneet/siirtymässä.
Miten ihmeessä niitä säästöjä voisi lyhyemmällä aikavälillä syntyä, kun kuntaliitoksiin sisältyy viiden vuoden irtisanomisturva?
Lyhyen aikavälin tutkimukset ovat tässä asiassa käytännössä nollan arvoisia, koska henkilöstön määrää on kunnissa mahdoton sopeuttaa lyhyellä aikavälillä.