Sosialidemokraatit – SDP

  • 1 501 230
  • 11 636

Hans Geering

Jäsen
Suosikkijoukkue
Doncaster Spinners
Millään näillä ei olisi ollut väli jos ryssä olisi vallannut Suomen toisessa isossa rähinässä. Tai jos punaiset olisivat voittaneet sisällissodan.

Eiköhän Tarinankertoja yritää sanoa, että jos Suomi olisi jäänyt osaksi Ruotsia niin mitään kansallistunnetta/autonomiaa ei olis päässyt edes syntymään. Eiköhän 1800-luvulla viimeistään, koululaitoksen kautta suurin osa suomea puhuvista olisi pikkuhiljaa käännytetty ruotsin kielisiksi ja Suomen kieli olisi jäänyt elämään vain pienenä vähemmistökielenä, saamen tapaan.

Jos Suomi olisi viime vuosisadalla ollut osa Ruotsia niin tuskin täällä mitään punakapinaa edes olisi ollut enkä usko, että Neuvostoliittokaan olisi hyökännyt Ruotsia vastaan -39, tai mistä sitä tietää, jossitteluahan tämä vaan on.

E: doup.. myöhästyin
 
Millään näillä ei olisi ollut väli jos ryssä olisi vallannut Suomen toisessa isossa rähinässä. Tai jos punaiset olisivat voittaneet sisällissodan.

Punaisten voitto olisi tarkoittanut saksalaisten lyömistä ja siten Suomen vapautumista vieraista sotajoukoista jo ennen Saksan tappiota suursodassa.

Voidaan muokata siten, että Tarinankertojan mainitsemilla asioilla ei olisi mitään merkitystä, jos Saksa olisi voittanut ensimmäisen maailmansodan.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Mielestäni Lipponen halusi opetuksesta pois liiallisen nippelitiedon, on turha tuhlata resurssia rintamalinjojen opetteluun, syyt ja seuraukset ovat tärkeämpiä. Tärkeää ei ole tuntea talvisodan jokaista taistelua vaan sotaan johtaneet syyt ja sen vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan.
Näin minäkin tuon ymmärsin jo kun uutisen Ylen (?) sivuilta pari päivää sitten luin. En oikein ymmärrä, mitä kähinää tässä on. Ainakin omat opetussisältöni ovat sellaisia, ettei niissä keskitytä yksittäisiin taisteluihin tai nippeleihin pl. sodan käännekohdista Stalingradit ja vastaavat saavat toki huomiota. Yläkoulussa tilanne on vain se, että luokkiin mahtuu ehkä muutama, joka on oikeasti kiinnostunut sotahistoriasta, pari historiasta muuten kiinnostunutta, muutamia, jotka ovat vain niin lahjakkaita, että tieto uppoaa nuppiin, ja sitten kymmenkunta, jotka sätkivät mukana. Enkä kyllä näe kovin fiksuna rakentaa lukio-opetustakaan pikkunippeleiden varaan. Syventävät kurssit sitten erikseen.

Mulle oikeastaan tärkeämpää on kuvata sotien ja muidenkin tapahtumien suuret linjat, pyrkiä saamaan oppilaat hoksaamaan syy-seuraus -suhteita ja tapahtumien taustoja, ja sitten viedä heitä ekskursiolle myös mikrohistoriaan. Rintamamiesten ja siivilien kokemuksia, 1800-lukulaisen torpparin elämää, 1950-luvun nuorison meininkiä yms. Ei tuohon kuvaan oikein mahdu viimeisen päälle vedetyt taistelupäiväkirjakuvaukset jonkin 1. ErP KrhK:n rintamavastuun muutoksista 24.8.-1.9.41 tai seikkaperäinen kuvaus pystykorvan lukkopesän toimintaperiaatteesta. No, tuskin tätä aivan on haettukaan näissä kommenteissa, mutta aika suppea näkemys on se, että opetus pitäisi painottaa sisällissotaan ja toiseen maailmansotaan. Nykyinen painotus on mielestäni aika hyvä, ja lopullinen määrähän on aina opettajasta riippuvaa.

Historia on paljon monipuolisempi palapeli kuin vain kasa nuolia rintamalinjakartoilla.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Omasta lukioajasta on jo neljännesvuosisata aikaa, mutta muistikuvani on ettei talvi- tai jatkosodan tapahtumia käyty millään lailla perusteellisesti läpi. Mielikuvaan saattaa vaikuttaa se, että olin lukenut Suomen sotahistoriaa ja erityisesti vv. 1939-44 tapahtumia pienestä pitäen erityisellä mielenkiinnolla. Mutta ei lukiossa todellakaan mitään rintamalinjojen liikkeitä talvisodan eri vaiheissa syynätty.

Voi olla, että aika on kullannut muistot ja muistelen peruskoulussa käsitellyn myös tarkemmin talvi- ja jatkosodan eri vaiheita, mutta mikäli näin ei tehty ja mikäli nykyäänkään näin ei tehdä, on selvää, että esim. Mainilan laukausten historiallinen tausta tulisi edes käydä tunneillä läpi, ja kerrata merkityksellisimmät syyt jatkosodan alkuun, ja sen päättymiseen Lapin sotaakaan unohtamatta mutta onko sitten merkityksellistä paneutua sodan syihin ja seurauksiin Suomen kohdalla tämän syvällisemmin vai onko järkevämpää uhrata aika laajempien kokonaisuuksien käsittelyyn ja kerrata niitä seikkoja, jotka johtivat kumpaankin suursotaan Euroopassa ja maapallolla 1900-luvulla ja millä tavalla esim. kylmä sota vaikutti Suomen historiaan toisen maailmansodan jälkeen.

Eikä myöskään pidä unohtaa Ruotsinvallan aikaa tai aikaa jolloin Suomi oli osa Venäjän imperiumia ollen Suomen suurruhtinaskunta etc. Näillä kaikilla on merkityksensä siihen miksi Suomesta tuli millainen tuli, ja tietenkin moni muukin asia Suomen historiassa on vaikuttanut siihen kuinka maastamme on muotoutunut osa "monikansallista" eurooppalaista yhteisöä.

Yleensäkin, opetetaanko koulussa liian vähän historiaa nyt? Onko se niitä aineita, joiden painoarvo on vähentynyt muiden aineiden vallatessa alaa? Jos on, mikä merkitys sillä on tuleville polville jos/kun tieto maamme historiasta jää vajavaiseksi ja jos koko maailman historian käsittely on kovin pintapuolista. Historia kun on muutakin kuin 1900-luku ja siitä eteenpäin.

vlad.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
No, tuskin tätä aivan on haettukaan näissä kommenteissa, mutta aika suppea näkemys on se, että opetus pitäisi painottaa sisällissotaan ja toiseen maailmansotaan. Nykyinen painotus on mielestäni aika hyvä, ja lopullinen määrähän on aina opettajasta riippuvaa.

Eihän kukaan sano että opetus pitäisi painottaa sisällissotaan ja toiseen maailmansotaan eikä kukaan kaipaa kursseille mitään yksityiskohtaista rintamalinjojen siirtelyä, lähinnä vaan keskustelu oli siitä että mitä yleensä historian tunneilla pitäisi opiskella. Sisällissota ja 2. maailmansota ovat varmaan ne kaksi tärkeintä isoa tapahtumaa Suomen historiassa joten mielestäni ei ole mitenkään liioiteltua käsitellä näitä kunnolla kaikkine niihin liittyvine tapahtumineen. Suomen siirtyminen Venäjän valtaan on sekin tärkeä tapahtuma jota sietää käsitellä huolella.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Yleensäkin, opetetaanko koulussa liian vähän historiaa nyt? Onko se niitä aineita, joiden painoarvo on vähentynyt muiden aineiden vallatessa alaa? Jos on, mikä merkitys sillä on tuleville polville jos/kun tieto maamme historiasta jää vajavaiseksi ja jos koko maailman historian käsittely on kovin pintapuolista. Historia kun on muutakin kuin 1900-luku ja siitä eteenpäin.

vlad.

Mun mielestäni 2h per viikko läpi lukuvuoden on oikein hyvä määrä. Siinä ehtii käydä keskeisimmät asiat lävitse ja aikaa jää vielä joillekin teematunneilla tai joulunalusleffalle. Tai näin ainakin minulla, hiukan opettajakohtaistahan tämäkin on. Joidenkin tyyli on sellainen, että tunti saattaa ajautua keskusteluun, mikä on periaatteessa hyvä juttu, mutta jos näin käy usein, kärsii kokonaisuus siitä, että osa sisällöistä jää opettamatta ajanpuutteen vuoksi. En kyllä kannata tiukkoja kalvosulkeisiakaan, koska keskustelulle on aina hyvä saada sijaa. Opettajan ja aiheen lisäksi vaikuttaa asioiden käsittelyyn paljon myös opetusryhmä.
 

Tami Talk

Jäsen
Suosikkijoukkue
Daespoo moderators
Historiantunneilla on korostettava suomalaista ihmettä, kuinka köyhästä ja syrjäisestä maasta nousi koko maailman tunnustama edistyksen ja vaurauden kansakunta – vieläpä ilman suuria luonnonrikkauksia. On myös tuotava esiin, kuinka tärkeää itsenäisyys on ollut suomalaiselle menestystarinalle, ja kuinka se onnistuttiin säilyttämään sodissa, joista selviytyminen oli sekin jo yksistään ihmeellistä.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Eihän kukaan sano että opetus pitäisi painottaa sisällissotaan ja toiseen maailmansotaan eikä kukaan kaipaa kursseille mitään yksityiskohtaista rintamalinjojen siirtelyä, lähinnä vaan keskustelu oli siitä että mitä yleensä historian tunneilla pitäisi opiskella. Sisällissota ja 2. maailmansota ovat varmaan ne kaksi tärkeintä isoa tapahtumaa Suomen historiassa joten mielestäni ei ole mitenkään liioiteltua käsitellä näitä kunnolla kaikkine niihin liittyvine tapahtumineen. Suomen siirtyminen Venäjän valtaan on sekin tärkeä tapahtuma jota sietää käsitellä huolella.
Jeps, kärjistin ehkä turhaa tuossa. Mun mielestäni Lipposen pointti oli ihan hyvä, jos sen nyt oikein käsitin, eikä siinä sinänsä varmasti haettu sotahistorian opetuksen vähentämistä.

Aika hyvin nuo sotien keskeisimmät tapahtumat tulevat taustoineen ja seurauksineen esille yläkoulussa. Kaikki eivät niitä omaksu, jotkut tietävät jo alakoulussa asiat, mutta kyllä suurin osa jollain tapaa koulussa sivistyy. Kyllä 2. maailmansota on isoin yksittäinen juttu kasin historiankirjoissa ja opsissa, seiskalla ei ole aivan niin selkeästi erottuvia yksittäisiä teemoja.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Historiantunneilla on korostettava suomalaista ihmettä, kuinka köyhästä ja syrjäisestä maasta nousi koko maailman tunnustama edistyksen ja vaurauden kansakunta – vieläpä ilman suuria luonnonrikkauksia. On myös tuotava esiin, kuinka tärkeää itsenäisyys on ollut suomalaiselle menestystarinalle, ja kuinka se onnistuttiin säilyttämään sodissa, joista selviytyminen oli sekin jo yksistään ihmeellistä.
En tiedä, veditkö tämän sarkastiseen sävyyn vai ihan vilpittömästi, mutta esittämäsi asia on ihan totta. Asian voi kuitenkin esittää monella eri tavalla, enkä pitäisi ehkä parhaana sitä, että Suomen ylivertaisuutta joka väliin ollaan mainostamassa. Oppilaat ovat kuitenkin ihan fiksuja, vaikka pukeutuvatkin hassusti ja kuuntelevat puhemusiikkia. Kyllä ne paasaavan maikan erottavat tyypistä, joka tuo asiat esille monipuolisesti ja puolueettomasti, mutta omaa historiaansa kunnioittavasti.
 

Ramchester

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Enkä kyllä näe kovin fiksuna rakentaa lukio-opetustakaan pikkunippeleiden varaan. Syventävät kurssit sitten erikseen.

Lukiostahan Lipponen puhui, ja jos esim. tämä Turun normaalikoulun lukion historian opetussuunnitelman mukaan mennään Suomessa ihan yleisesti, niin en minä nyt kauheasti osaisi tuosta mitään poiskaan jättää.

Olisihan se tietenkin varmasti mukavampi opettaa Suomen historiaa ilman noita sotia. Suomalaisen kansallistunteen noususta Suomen taiteen kultakauteen, itsenäistymiseen, teollistumiseen, maaseudun tyhjentymiseen, hyvinvointiyhteiskunnan syntymiseen, Kari Kairamoon, Jorma Ollilan kapeisiin hartioihin, hyvinvointiyhteiskunann rappeutumiseen, Martti Ahtisaaren Nobelin rauhanpalkinnon kautta Elopiin ja lopulta varallisuuden uusjakoon ja suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan päättymiseen.
 

Tami Talk

Jäsen
Suosikkijoukkue
Daespoo moderators
En tiedä, veditkö tämän sarkastiseen sävyyn vai ihan vilpittömästi, mutta esittämäsi asia on ihan totta. Asian voi kuitenkin esittää monella eri tavalla, enkä pitäisi ehkä parhaana sitä, että Suomen ylivertaisuutta joka väliin ollaan mainostamassa. Oppilaat ovat kuitenkin ihan fiksuja, vaikka pukeutuvatkin hassusti ja kuuntelevat puhemusiikkia. Kyllä ne paasaavan maikan erottavat tyypistä, joka tuo asiat esille monipuolisesti ja puolueettomasti, mutta omaa historiaansa kunnioittavasti.

Tuo kirjoittamani on ihan vakavasti otettavaa tekstia. Loytyy sanantarkasti lainattuna perussuomalaisten vaaliohjelmasta. Joten sen on oltava totta. Aihepiiriin sisaltyy myos nakemykset siita, miten Kalevala ja taiteen kultakausi on paassyt uppoamaan merkitystaan vahaisemmiksi nykyisessa kulttuuriymparistossamme. Sielta loytyy myos paljon muuta yksituumaista ja selkokielista oikeaa totuutta.

Uskon, etta suurin osa asiaa kommentoivista ei tunne sen paremmin nykyisia oppikirjoja kuin opetussuunnitelmia, ei omaa minkaanlaista pedagogista koulutusta tai alaan liittyvaa tyokokemusta - mutta ovat silti valmiita kertomaan, miten asiat pitaa opettaa. Opettajapatevyyden antava yliopistokoulutus on siis liki tarpeeton, pitaisi vain lukea tietyilta jatkoajan nimimerkeilta, miten asioita pitaa tehda. Virtapaalleitkupotkuraivari.

Tasmennetaan viela sen verran, etta arvioin sampion kuuluvan siihen joukkoon, joka tuntee opsit ja oppikirjat, ja on tainnut jopa suorittaa ainedidaktiikatkin(?). Dilentantit sitten erikseen...
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Tuo kirjoittamani on ihan vakavasti otettavaa tekstia. Loytyy sanantarkasti lainattuna perussuomalaisten vaaliohjelmasta. Joten sen on oltava totta. Aihepiiriin sisaltyy myos nakemykset siita, miten Kalevala ja taiteen kultakausi on paassyt uppoamaan merkitystaan vahaisemmiksi nykyisessa kulttuuriymparistossamme. Sielta loytyy myos paljon muuta yksituumaista ja selkokielista oikeaa totuutta.

Miksi historianopetuksen suuntaviivat tulisi lainata Perussuomalaisten vaaliohjelmasta? Mikä tekee siitä niin poikkeuksellisen, että juuri se on se mihin katseemme tulisi kohdistaa?

No ehkäpä olen niin epäisänmaallinen, mutta mielelläni sovittaisin historianopetukseen muutakin kuin paatoksellista perussuomalaista isänmaallisuutta. Suomen historia ansaitsee oman osansa mutta liian suppeasti siihen tuijottaminen saa aikaan sen, että väkisinkin tulemme jättämään huomiotta merkityksellisiä asioita, sellaisia joilla on globaalia merkitystä vaikka ne tuntuvat sivuavan Suomea kovin ohuelti.

Ehkäpä se - perussuomalaisten vaaliohjelma - ei olekaan totta vaan narraavat siinä.

vlad.
 

El Lude

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kvanttimobikki kolmessa eri ulottuvuudessa
etta arvioin sampion kuuluvan siihen joukkoon, joka tuntee opsit ja oppikirjat, ja on tainnut jopa suorittaa ainedidaktiikatkin(?)

Jos nyt ko. nimimerkkiä (sampio) on uskominen, niin se muodollinen pätevyys Suomen/yleisen historian puolelta taitaa puuttua - kasvatustieteiden/didaktiikan loppuun saatetuista opinnoista puhumattakaan...
Saatko muuten sampio opettaa lukionkin puolella? Kummastelen väitettäsi tuosta puolueettomuudesta. Kukaan ei ole objektiivisuuten kykenevä olento. Ei kukaan.

Niin. Kyllähen se on niin, että historian/yhteiskuntaopin saralla ala/yläkoulussa lukiosta puhumattakaan on niihin OPSeihin laitettu aivan liian paljon opetettavaa. Jos joku väittää, että hyvin jää aikaa, niin tätä väitettä ihmettelen. Varsinkin lukion osalta. Siellä mennään tulos tai ulos mentaliteetilla. Kirjoitukset ovat Damokleen miekka opettajan pään yllä...

Historian saralla näemmä yksi jos sun toinen omaa kompetenssin kertoa kuinka asiat oikein ovat tai kuinka niitä tulisi opettaa. Jännää, että matematiikan, fysiikan tai kielten saralla tätä keskustelua ei käydä. Juuri kukaan ei täällä kerro mikä on oikea tapa opettaa kieliä ja/tai matematiikkaa...

Mielenkiintoista vääntöä siis. Tämä näkemys sieltä dataprojektorin etupuolelta lukio/peruskoulukokemuksella...

Jatkakaa...
 
Viimeksi muokattu:

Ramchester

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Jännää, että matematiikan, fysiikan tai kielten saralla tätä keskustelua ei käydä. Juuri kukaan ei täällä kerro mikä on oikea tapa opettaa kieliä ja/tai matematiikkaa...

Ei taida liittyä demareihin tai edes Päivi Lipposeen nuo aineet, mutta kannattaa kaivaa edellinen 8/2011 Tiede-lehti esille, niin voidaan aloittaa vääntö fysiikan opetuksesta.
 

El Lude

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kvanttimobikki kolmessa eri ulottuvuudessa
Tiede-lehti esille, niin voidaan aloittaa vääntö fysiikan opetuksesta.

Ei ei ei. Rautalangasta: En todellakaan lähde vääntämään asiasta, jos kompetenssini on peruskoulun/lukion fysiikan oppitunneilta opittu tietämys fysiikasta. Mistä en sen syvällisemmin ymmärrä, niin älynnen pysyä siitä hiljaa ja seurata sivusta, kun itseäni viisaammat vääntävät asiasta...
 

Dee Snider

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jatkoaika Cancer Fighters
Tuo kirjoittamani on ihan vakavasti otettavaa tekstia. Loytyy sanantarkasti lainattuna perussuomalaisten vaaliohjelmasta. Joten sen on oltava totta.

Olkoon minun puolestani löydetty vaikka homopornolehdestä, mutta tottahan tuo on.

Tietysti viherkomudemari ja osittain kokoomusosasto haluaa vähentää suomalaisen historianopetuksen tiettyjä osioita, jotka eivät välttämättä edistä nuorten liittovaltiomyönteisyyttä.

Kyllä se olisi hienoa ollut, kun olisi liitytty Neuvostoliittoon. Siellä oli homojen oikeudet ja maahanmuuttoasiat hienosti, varmasti juuri setasosialistien mieleen.

No, se nyt on selvä, ettei jokaista taistelua tarvitse opetella ulkoa, mutta kuten aiemmin sanoin, tietyt perusasiat pitää opettaa. Jos reservin upseerit saisivat edes Talvisodan oikealle vuosisadalle, niin olisi kiva.
 
Jännää, että matematiikan, fysiikan tai kielten saralla tätä keskustelua ei käydä. Juuri kukaan ei täällä kerro mikä on oikea tapa opettaa kieliä ja/tai matematiikkaa...

Onhan se totta, ettei kovin usein havaitse, ainakaan äänekkäämpää, keskustelua siitä, pitäisikö geometriaa vähentää ja algebraa lisätä. Joka tapauksessa matematiikassa olevat totuudet 1+1=2 ovat sen verran selviä, ettei niistä kiistaa juuri synny. Historia on huomattavasti tulkinnanvaraisempi ja myöskin poliittiselta vaikutukseltaan merkittävämpi. Se, että EU-tukipaketteja puoltava Päivi Lipponen haluaa vähentää historian opetuksessa kansallismieltä mahdollisesti nostattavia aihealueita on vain linjassa hänen ja puolueensa poliittisen agendan kanssa.
 
Kyllä se olisi hienoa ollut, kun olisi liitytty Neuvostoliittoon.

Liidust liitu, sanoo virolainen.

Suomen Euroopan Unionille maksavien vuotuisten menojen ja sieltä saatavien tulojen erotus on suurempi kuin Sovjetti Unionille maksetut sotakorvaukset. Ja antoipa Sovjetti Unioni meille niistä maksuhelpotuksia. Vähän kuten EU antaa (ja me suomalaiset veronmaksajat) jäsenmaksuhelpotuksia Iso-Britannialle.

Mielenkiintoista, että vihollinenkin kohteli meitä suopeammin kuin EU.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Se oli sarkasmia, vlad.

Kaltaiseni "tosikko" ei aina ole perillä siitä mitä kantaa kukakin ajaa ja kun tänne mahtuu näitä isämmaan ystäviäkin, niin tiedä vaikka joku tästä suuresta joukosta pitäisi PS:n puolueohjelman valaisemaa totuutta sellaisena, mikä pitää kansamme tulevien toivojen mieliin ahtaa.

Pitänee kaivaa sarkasminohjekirjaseni esille... se liene pölyyntymässä arkistokaapissani kaiken muun romppeen joukossa...

vlad.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Tasmennetaan viela sen verran, etta arvioin sampion kuuluvan siihen joukkoon, joka tuntee opsit ja oppikirjat, ja on tainnut jopa suorittaa ainedidaktiikatkin(?). Dilentantit sitten erikseen...
Jos nyt ko. nimimerkkiä (sampio) on uskominen, niin se muodollinen pätevyys Suomen/yleisen historian puolelta taitaa puuttua - kasvatustieteiden/didaktiikan loppuun saatetuista opinnoista puhumattakaan...
Näihin molempiin vastaan samalla kertaa, eli ei ole pätevyyttä. Sopivuus ammattiin on kylläkin ilmeinen, ihan useamman tahon puolelta tullut julki, mutta se ei tietenkään tee tyhjäksi papereita, jotka on tarkoitus raapia kasaan. Tosin opsin lukeminen ja soveltaminen käytäntöön ei kyllä aivan tolkuttoman ylivoimaista ole, joten ihan leppoisin mielin voin siihen näissä yhteyksissä viitata.

Saatko muuten sampio opettaa lukionkin puolella?
En tiedä "saisinko", mutta oma moraalini on tässä asiassa sen verran joustamaton, etten ole edes pyrkinyt sinne. Ehkä pystyisin tarjoamaan tarvittavan tietomäärän myös heille, mutta en halua lähteä asiaa edes kokeilemaan laitoksessa, joka valmistaa nuoria kohti akateemisia opintoja.


Kummastelen väitettäsi tuosta puolueettomuudesta. Kukaan ei ole objektiivisuuten kykenevä olento. Ei kukaan.
Ei tietenkään. Jos tuon mainintani nyt kirjaimellisesti tulkitaan, niin lisätään siihen pyrkimys puolueettomuuteen, ettei tule isompaa tappelua. Se vain tahtoo olla niin, että opettajankoulutus ei peruspersoonaa mihinkään muuta, ja joillakin oma vakaumus/suuntautuminen tahtoopi ajaa puolueettomuuteen pyrkimisen edelle. Näistä nyt on vain valitettavan paljon esimerkkejä opehuoneen kahvipöytäkeskusteluista ja joskus jopa oppilaspalautteenakin kuulee. No, oppilaiden kommentteihin pitää suhtautua aina pienellä varauksella, mutta jos nyt aikuinen ihminen sanoo tiettyjä oman agendansa pointteja painottavansa tunneillaan, niin pistäähän se vähän ihmetyttämään, kun itse pyrkii esittämään asiat mahdollisimman monelta kantilta.


Niin. Kyllähen se on niin, että historian/yhteiskuntaopin saralla ala/yläkoulussa lukiosta puhumattakaan on niihin OPSeihin laitettu aivan liian paljon opetettavaa. Jos joku väittää, että hyvin jää aikaa, niin tätä väitettä ihmettelen.
Mainitsin tuossa edellä, että 2. maailmansodan osuus painottuu yksittäisenä teemana eniten yläkoulussa oppikirjoissa ja opsissa, en väittänyt, että kaiken pystyy käymään helposti ja perusteellisesti lävitse. Minä käytän viikatetta sisällöissä, painotan toisia, liitän joitain kokonaisuuksia yhteen ja käyn asioita hiukan eri tavoin lävitse, mutta opsin keskeiset tavoitteet täyttyvät. En tiedä, mikä sun tyylisi on, mutta aika vaikea minun on saada yläkoulun rajoja paukkumaankaan. Mulla on tuntisuunnitelmat laadittuna, joita pääpiirteittäin seurailen, mutta toki venytänkin, jos jokin aihepiiri selkeästi sykkii ryhmälle. Jotkin rajat vain on vedettävä - mun mielestäni esimerkiksi on aika turhaa länkyttää kokonaista tuntia 13-vuotiaille jostain nationalismin ilmenemisestä Italiassa ja sen yhdistymisestä, kun asiaa voi sivuta silloin, kun puhutaan eurooppalaisesta nationalismista yleisesti.
 
Jännää, että matematiikan, fysiikan tai kielten saralla tätä keskustelua ei käydä. Juuri kukaan ei täällä kerro mikä on oikea tapa opettaa kieliä ja/tai matematiikkaa...

Mun mielestä niin historiaa, matikkaa kuin kieliäkin pitäisi opettaa ennen muuta pienemmälle joukolle nuoria. Oppimistulokset varmasti paranisivat motivoituneiden opiskelijoiden keskuudessa, jos esim. lukioihin ei otettaisi aivan liikaa porukkaa sisään. Minulla esim. oli yläasteen keskiarvo suunnilleen 8,6. Sellaisella osaamisella ei mielestäni lukioon pitäisi olla mitään asiaa, mutta silti Tampereella on suuri määrä lukioita, joihin pääsee sisään noinkin heikolla keskiarvolla.

Toki kielten opiskelusta on taidettu julkisesti puhua ainakin sen verran, että siellä koulussa voisi olla ihan hyvä oppia puhumaankin. Jos nyt esim. pakkoruotsia miettii, niin onhan se aika lailla yhtä tyhjän kanssa. Itse kirjoitin siitä aikanaan eximian, mutten varmasti olisi edes silloin 18-vuotiaana yrittänyt Ruotsissa puhua ruotsia, vaan englannilla olisi menty. Nyt en osaa kieltä enää senkään vertaa.
 
Viimeksi muokattu:
Minulla esim. oli yläasteen keskiarvo suunnilleen 8,6. Sellaisella osaamisella ei mielestäni lukioon pitäisi olla mitään asiaa, mutta silti Tampereella on suuri määrä lukioita, joihin pääsee sisään noinkin heikolla keskiarvolla.
Olitko aivan tosissasi tässä? Minulla oli aika tarkalleen sama keskiarvo yläasteen jälkeen ja lukiossa ylioppilastodistuksen yleisarvosana oli kirkkaasti Laudatur. Jos tuollaisella keskiarvolla ei lukioon pääse, niin pitääkö sinne menevää porukkaa karsia joku 90%? Mihin ne loput menee? Minun näkemyksen ja kokemuksen mukaan yläasteella numeroihin vaikuttaa vielä todella moni muu asia, kuin se osaaminen, eikä sen takia olisi kovin "reilua" alkaa karsimaan äärettömän kovalla kädellä sinne pääsevää porukkaa.

Tavallaan olen kuitenkin samaa mieltä, lukiossa on aivan liikaa oppilaita, jotka eivät sinne kuulu. Paljon on sellaisia nuoria, jotka eivät koulussa juuri menesty (joille esim. kielet ja matematiikka ovat erittäin vaikeita), mutta autojen rassaaminenkaan ei kiinnosta. Yleensä tässä tilanteessa sitten mennään lukioon ja kitkutellaan se joten kuten läpi. Tämän jälkeen saattaakin löytyä joku ala, joka kiinnostaa ja johon omat kyvyt riittää, kun ei enää x:t ja y:t pompi paperilla, eikä opettaja huuda konsukieprestä korvaan. Mielestäni ratkaisuna tähän ongelmaan olisi se, ettei lukiossa tarvitsisi opiskella välttämättä niin laajasti eri aineita. Jos ne heikommat oppilaat saisivat keskittyä niihin aineisiin, joihin kiinnostusta löytyy ja jopa osaamista, olisi kaikki paljon tyytyväisempiä. Miksi ei tietysti parempien oppilaidenkin voisi antaa keskittyä jo lukiossa siihen, mikä kiinnostaa. Yleissivistävä laitos, joo, mutta maailma muuttuu. Mielestäni lukion opetuskokonaisuus ei vastaa nykypäivän yhteiskunnan tarpeita.

E: Oho, tää oliki demari-ketju.
 

Tami Talk

Jäsen
Suosikkijoukkue
Daespoo moderators
Olkoon minun puolestani löydetty vaikka homopornolehdestä, mutta tottahan tuo on.

Tietysti viherkomudemari ja osittain kokoomusosasto haluaa vähentää suomalaisen historianopetuksen tiettyjä osioita, jotka eivät välttämättä edistä nuorten liittovaltiomyönteisyyttä.

Kyllä se olisi hienoa ollut, kun olisi liitytty Neuvostoliittoon. Siellä oli homojen oikeudet ja maahanmuuttoasiat hienosti, varmasti juuri setasosialistien mieleen.

Neuvostoliitto-kortti pelattu. Keskustelu päättyy. Dee Snider alistaa.
..ja varmaan modet laittaa tästä viestistäni pelikieltoa. koska osaavat.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös