Tasmennetaan viela sen verran, etta arvioin sampion kuuluvan siihen joukkoon, joka tuntee opsit ja oppikirjat, ja on tainnut jopa suorittaa ainedidaktiikatkin(?). Dilentantit sitten erikseen...
Jos nyt ko. nimimerkkiä (sampio) on uskominen, niin se muodollinen pätevyys Suomen/yleisen historian puolelta taitaa puuttua - kasvatustieteiden/didaktiikan loppuun saatetuista opinnoista puhumattakaan...
Näihin molempiin vastaan samalla kertaa, eli ei ole pätevyyttä. Sopivuus ammattiin on kylläkin ilmeinen, ihan useamman tahon puolelta tullut julki, mutta se ei tietenkään tee tyhjäksi papereita, jotka on tarkoitus raapia kasaan. Tosin opsin lukeminen ja soveltaminen käytäntöön ei kyllä aivan tolkuttoman ylivoimaista ole, joten ihan leppoisin mielin voin siihen näissä yhteyksissä viitata.
Saatko muuten sampio opettaa lukionkin puolella?
En tiedä "saisinko", mutta oma moraalini on tässä asiassa sen verran joustamaton, etten ole edes pyrkinyt sinne. Ehkä pystyisin tarjoamaan tarvittavan tietomäärän myös heille, mutta en halua lähteä asiaa edes kokeilemaan laitoksessa, joka valmistaa nuoria kohti akateemisia opintoja.
Kummastelen väitettäsi tuosta puolueettomuudesta. Kukaan ei ole objektiivisuuten kykenevä olento. Ei kukaan.
Ei tietenkään. Jos tuon mainintani nyt kirjaimellisesti tulkitaan, niin lisätään siihen pyrkimys puolueettomuuteen, ettei tule isompaa tappelua. Se vain tahtoo olla niin, että opettajankoulutus ei peruspersoonaa mihinkään muuta, ja joillakin oma vakaumus/suuntautuminen tahtoopi ajaa puolueettomuuteen pyrkimisen edelle. Näistä nyt on vain valitettavan paljon esimerkkejä opehuoneen kahvipöytäkeskusteluista ja joskus jopa oppilaspalautteenakin kuulee. No, oppilaiden kommentteihin pitää suhtautua aina pienellä varauksella, mutta jos nyt aikuinen ihminen sanoo tiettyjä oman agendansa pointteja painottavansa tunneillaan, niin pistäähän se vähän ihmetyttämään, kun itse pyrkii esittämään asiat mahdollisimman monelta kantilta.
Niin. Kyllähen se on niin, että historian/yhteiskuntaopin saralla ala/yläkoulussa lukiosta puhumattakaan on niihin OPSeihin laitettu aivan liian paljon opetettavaa. Jos joku väittää, että hyvin jää aikaa, niin tätä väitettä ihmettelen.
Mainitsin tuossa edellä, että 2. maailmansodan osuus painottuu yksittäisenä teemana eniten yläkoulussa oppikirjoissa ja opsissa, en väittänyt, että kaiken pystyy käymään helposti ja perusteellisesti lävitse. Minä käytän viikatetta sisällöissä, painotan toisia, liitän joitain kokonaisuuksia yhteen ja käyn asioita hiukan eri tavoin lävitse, mutta opsin keskeiset tavoitteet täyttyvät. En tiedä, mikä sun tyylisi on, mutta aika vaikea minun on saada yläkoulun rajoja paukkumaankaan. Mulla on tuntisuunnitelmat laadittuna, joita pääpiirteittäin seurailen, mutta toki venytänkin, jos jokin aihepiiri selkeästi sykkii ryhmälle. Jotkin rajat vain on vedettävä - mun mielestäni esimerkiksi on aika turhaa länkyttää kokonaista tuntia 13-vuotiaille jostain nationalismin ilmenemisestä Italiassa ja sen yhdistymisestä, kun asiaa voi sivuta silloin, kun puhutaan eurooppalaisesta nationalismista yleisesti.
