SM-liigan kehityskeskustelu

[Handyy]

Mitä pitkäjänteistä kehitystä ja tulevaisuuteen katsomista on se, että hankitaan helvetin kalliita pelaajia kauden alla, ja puolivälissä kautta heidät myydään pois kun jäädään pois playoffseista.

Tässäkin on se taloudellinen puoli. Eli esimerkiksi kun JYP jollain ihmeellä sai työsulkukaudella Shelleyn pelaamaan Jyväskylään, nousi yleisökeskiarvo välittömästi varmaan 500-1000 katsojalla. Tällä kaudella meillä ei ole yhtään ulkomaalaista "tähteä" ja yleisökeskiarvo raahaa huomattavasti toivottua alempana (Näen tuossa selkeän asiayhteyden). Toisinsanoen, ne kalliit pelaajat tuovat yleisöä halliin. Ja siinä vaiheessa, jos playoff-paikka on menetetty, tuosta kalliista pelaajasta voi vielä saada hieman extraa seuraavan kauden yleisömagneettien hankintaan.

 

[Handyy]

Tästähän on puhuttu paljon aiemminkin. Yleinen mielipide on se, että Mestis-seurat eivät halua farmiseuroiksi. Itse ainakin ymmärrän sen hyvin. Farmi-status tuhoaa sitä Mestis-seuran omaa pitkäjänteistä työtä mitä on tehty että joukkuetta saataisiin liigakuntoiseksi. Sitten yhtäkkiä joukkueeseen tulee aina välillä kentällinen pelaajia, pelaa muutaman matsin ja sitten pois, tilalle taas muutama kaveri ja heille pitää löytyä peliaikaa... Ei se sovi mitenkään siihen että Liigaseura määrää Mestis-seuralle ketkä pelaa ja milloin.

Mutta eikö näin jo osaltaan toimita tälläkin hetkellä? Kun nyt katsoo vaikka pelkästään tämän kuun pelaajasiirtoja, niin löytyy 19 siirtoa Mestiksen ja SM-Liigan välillä ja suurimmassa osassa syynä on laina tai lainalta paluu. Eli kyllä tälläkin hetkellä liikettä molempiin suuntiin on paljon. Otetaan nyt esimerkiksi Ässien Naurov, olisiko TuTon pitänyt nyt haistattaa pitkät Ässillä kun he tarjosivat pelaajaa, joka loukkaantumisensa jälkeen ei ole mahtunut kokoonpanoon ja hakisi tämän kuun loppuun asti pelituntumaa Mestiksestä. Veikkaan, että TuTon kannalta asiassa ei huonoja puolia ei ole ollut, eivät he muuten olisi siirtoon suostuneet. Kuitenkin todennäköisesti Ässät maksaa Naurovin palkan. Samaan tapaan myös Ässät tekee yhteistyötä Dallas Starsin kanssa, jonka organisaatiosta Naurov on alunperin peräisin.

Jos rosterin kokoa pienennettäisiin 18 pelaajaan, tulisi kuviosta selkeämpää ja seurat voisivat muodostaa yhteistyötä huomattavasti paremmin, vaikkei se tälläkään hetkellä huonoa ole. Väittäisin, että molempien liigojen pelaajien taso nousisi tällaisen järjestelyn jälkeen hieman. En minäkään pitänyt sitä huonona asiana, että työsulkukaudella joka liigajoukkueeseen tuli NHL-pelaajia vaikka ei tiedetty pelaavatko he viikon vai koko kauden. Ja yleisöä oli hallissa paljon enemmän.

Enkä todellakaan ole sitä mieltä, että Mestisjoukkueen pitäisi ikuisesti olla jonkun liigajoukkueen "farmi". Mikäli sitä pitkäjänteistä työtä jollain paikkakunnalla tehdään, en näe mitään estettä etteikö SM-Liiga voi harkita joukkueen nostamista. Silloin joukkueyhteistyökuviot vain muuttuvat, mutta en näe sitä ongelmana että joukkueessa kaudella on pelannut joku "liigatason" pelaaja.

Viedäänpä ajatusleikkiä hieman pidemmälle. Jos esim. JYP olisi jonkun NHL-seuran Euroopan farmijoukkue, olisin yhteistyöstä enemmän kuin tyytyväinen sen sijaan että kiroilisin että taas sieltä tulee joku pelaaja esim. kuukauden-parin sopimuksella. Tuon pelaajan kulut maksaisi käytännössä kokonaan kyseinen lähettäjäseura ja yleisö saisi lisää väriä joukkueeseensa. Välillä tulisi hyviä pelaajia, välillä huonoja. Mutta pääasia olisi kuitenkin se että liiga saisi enemmän väriä toimintaansa. Ja samalla saisi myös Mestis.

 

[Rocco]

Tässäkin on se taloudellinen puoli. Eli esimerkiksi kun JYP jollain ihmeellä sai työsulkukaudella Shelleyn pelaamaan Jyväskylään, nousi yleisökeskiarvo välittömästi varmaan 500-1000 katsojalla. Tällä kaudella meillä ei ole yhtään ulkomaalaista "tähteä" ja yleisökeskiarvo raahaa huomattavasti toivottua alempana (Näen tuossa selkeän asiayhteyden). Toisinsanoen, ne kalliit pelaajat tuovat yleisöä halliin. Ja siinä vaiheessa, jos playoff-paikka on menetetty, tuosta kalliista pelaajasta voi vielä saada hieman extraa seuraavan kauden yleisömagneettien hankintaan.

Okei, Jody Shelley on omalla alallaan "kulttihahmo". Hänen kaltaiset hahmot tuovat tottakai eri tavalla kiinnostusta kuin joku AHL:ssä 500 peliä pelannut rivimies. Hintakin voi olla aivan sama, tai monesti jopa halvempi. Ja kun vertaat tilannetta siihen että "NHL-pelaajiakin tuli Suomeen ja ihmisiä kiinnosti..." Duh, tottakai NHL-pelaajat kiinnostavat aivan eri tavalla Liigassa kuin Liigapelaaja Mestiksessä.

Ja tottakai Liigan ja Mestiksen välillä on tiettyä pelaajaliikennettä. Mestiksessä on muutama seura jotka toimivat kuin farmiseura, eli ottavat riveihin liigaseurojen yli-ikäisiä junnuja ja peluuttavat heitä, ja tarvittaessa ottavat mukaan pariliigamiestä jos tarvetta on. Loukkaantumiset yms. sekoittavat pelaajakokoonpanoja Mestiksessäkin ja aina tarvii paikkaajan muutamaan otteluun. Ja silloin on liiga hyvä paikka saada paikkaaja. Mutta kun läheskään kaikki Mestis-seurat eivät näin toimi. Siinä se ongelma onkin. Tällainen virallinen farmi-systeemi olisi vain haitta useimmille seuroille. Kun puhutaan siitä että liiganousijalla pitäisi olla sellainen pelaajisto millä pärjää liigassa niin miten sellaista voi rakentaa jos edellisen kauden pelaajista iso osa on jonkun toisen liigajoukkueen lainamiehiä.

Mutta koska tämä ketju on SM-liigan kehityskeskustelu, niin pakko sanoa että kyllä se farmiseura-ajatus liigaseuroja kehittäisi, mutta ei todellakaan kehittäisi Mestis-seuroja.

 

[karate Mauri]

Tästä farmiseura-ajatuksesta on turha jauhaa pidemmälle. Yksikään Mestis-seura ei tule suostumaan siihen.

Ollaan vähän hakoteillä jos käytetään esimerkkinä jonkun Jypin ja vaikkapa nyt Montrealin välistä diiliä ja ajatellaan että sama istuu vaikka Jypin ja esimerkiksi Sportin välillä. Ero organisaatioissa, sarjoissa, talousalueissa, pelaajissa, kaikessa, on pikkaisen eri kaliberiä kahden ensimmäisen kuin kahden jälkimmäisen välillä.

 

[Jyty]

Pistetäänpäs tämä tänne, kun kuuluu ainakin osittain paremmin, kuin maajoukkueen otsakkeen alle.

Jääkiekko on kulkenut pitkin harppauksin, mutta mihin suuntaan? SM-liigassa jokainen voi verrata vaikka TPS:n kauden 94-95 pelaajarosteria nykyiseen, ja miettiä mihin suuntaan juna on kulkenut.

Kyllä se minun mielestäni on kulkenut ammattimaisempaan suuntaan joka suhteessa, niin pelin sisällä kuin sen ulkopuolellakin. Ja kaikilla näillä muutoksilla on ollut vain positiivista vaikutusta suomalaiseen jääkiekkoon.

Minulla on Mestis-pelaajien kohdalta muutenkin erilainen tuntuma ja näkemys. Eli nytkin Mestiksessä pelaa paljon pelaajia, jotka voisivat halutessaan pelata liigassa, mutta ovat tietoisesti valinneet Mestiksen saadakseen paljon peliaikaa ja pelikokemusta. Pelaajat kehittyvät pelaamalla, eivät vilttiketjussa tai neloskentässä puremassa tuppea.

Minusta trendi ottaa liian nuoria lupauksia kitumaan liigaseurojen penkin päähän on suorastaan turmiollinen monen sellaisenkin pelaajan kehitykselle, jolla on NHL- tai maajoukkuepotentiaalia. Nuoressa iässä on tärkeää pelata mahdollisimman paljon ja olla seurassa, jossa rakennetaan vähintään parin vuoden mittainen kehitys- ja harjoittelusuunnitelma. Jämäminuutit voivat viedä kehitystä taaksepäin, oli pelaaja sitten "liigapelaaja" tai ei.

Mielipide kysymys hyvinkin pitkälti, mikä on paljon, mutta kyllähän tätäkin asiaa nykyisin liigaseurojen toimesta harrastetaan, eli ei tämä homma ole ollenkaan kuollut, vaan kokajan tavallaan ylisuurista pelaajalistoista porukkaa siirretään pelaamaan alemmille sarjatasoille. Pääsääntöisesti olen kanssasi samaa mieltä, eli vaikka pelaamaan molempia, mestistä ja A-nuoria, jos vain potentiaalia riittää, kuin puremaan tuppea liigaan yksi vaihto neljässä pelissä taktiikalla.

Itse kyllä veikkaisin, että jos nyt ilmaantuisi uusi 17-18-vuotias sakukoivu/jerelehtis-junnu, niin pelipaikkana olisi todennäköisemmin Mestiksen kärkipään seura, tai parhaimmassa tapauksessa joku liigan häntäpään seura. .

Eikös tässä juuri muutama viikko sitten todellinen lahjakkuus kirjoittanut nimensä TPS:n sopimuspaperiin kahdeksi vuodeksi, tosin poika taitaa olla vuoden pari vanhempi kuin 17 v., mutta ei myöskään pelannut kuin yhden vuoden mestistä, ja sitten vaan liigaan kokeilemaan siipien kestävyyttä. Ei näillä superlahjakkuuksilla ole enää mahdollisuutta jäädä tahkomaan mestistä vuosiksi, ettei heitä kukaan huomaisi, vaan he tullaan poimimaan pois heti kun kehitys näyttää sen suuntaisia merkkejä.

 

[Hiisi_van_Holten]

Kova palkkakatto.

Siinä on ratkaisu millä Sm-liigasta saataisiin jälleen todella mielenkiintoinen liiga. Sm-liigassa on takana juuri ehkä kaikkien aikojen tylsimmät playoffit. Mestarijoukkue Kärpät ei hävinnyt peliäkään pudotuspeleissä ja finaaleissa sille taipunut Jokeritkin taipui ensimmäisen kerran vasta finaaleissa Kärpille. Kevään ainoa yllättäjä oli Blues, joka ei sekään pelaajabudjettinsa ansiosta mikään jättiyllätys ollut.

Toista se on NHL:ssä. Pudotuspelien juuri alettua ei mitään joukkuetta voi pitää lähimainkaan yhtä selvänä finaalijoukkue suosikkina kuin Kärppiä ja Jokereita ennen playoffien alkua. Toki NHL:län pudotuspeleissä on useampi kierros, joten siellä on helpompi ennakkosuosikkienkin sinänsä helpompi pudota. Tähän syyhyn ei voi kuitenkaan vedota, sillä Kärpät olisi luultavasti voittanut mestaruuden, vaikka olisi joutunut pelaamaan kaikki Suomen joukkueita vastaan peräjälkeen omat sarjansa.

Palkkakaton toimivuudesta kertokoon omaa kieltään kaksi seuraavaa seikkaa. Viime kaudella Läntisen konferenssin pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella jokainen vierasjoukkueena sarjaan lähtenyt joukkue voitti sarjansa. Toisekseen viime vuoden konferenssifinaali joukkueista: (Anaheim, Edmonton, Carolina sekä Buffalo) ei veikattu (esimerkiksi Jääkiekkolehden toimesta) edes pudotuspeleihin kuin yksi joukkue (Anaheim), joka ei edes selviytynyt finaaleihin.

Sen sijaan, jos Jääkiekkolehden veikkauksia tämän kauden Sm-liiga kaudesta, niin voi todeta, että finaalipari oli perinteisessä toimittajien veikkauksessa arvattu oikein kuudessa kymmenestä veikkauksesta. Ainakin toinen finaaleissa pelanneista joukkueista oli veikattu finaalijoukkueeksi jokaisella veikanneista toimittajista. On siis perusteltua todeta, ettei Sm-liiga kausi päättynyt kovinkaan yllätyksellisesti.

No tähän väliin taas skeptikot sanovat, että: "Olihan viime vuonna finaalissa HPK ja Ässät, ei Sm-liigassa ole mitään vikana." No en tuota faktaa tietenkään voi mihinkään muuttaa, mutta sen voin sanoa, että ihan kiva juttu se oli, mutta eipä taida tuollainenkaan toistua aivan pian. Tällaisia yllätyksiä sattuu vain ani harvoin ja kuten sanotaan: "poikkeus vahvistaa säännön."

NHL:ssä joukkueiden tasoeroahan vähentää vuosittainen draft-tilaisuus, mutta sen lisäksi palkkakatto tasoittaa liigan tasoeroja huomattavasti. No jätän palkkakaton toimivuuden taustoittamisen Pohjois-Amerikassa tämän kirjoituksen osalta tähän.

Mutta miksi siis palkkakatto pitäisi tulla Sm-liigaan ja miksi taas se ei olisi sovelias ratkaisu liigaamme?

Keskeisimmät argumentit tässä väittelyssä ovat:

Positiivisellä puolella
- Palkkakatto tasoittaisi liigaa huimasti.

Negatiivisellä puolella
- Se lisäisi entuudestaan tähtipelaajien virtaa ulkomaille ja veisi Sm-liigan kilpailukykyä verrattuna muihin Euroopan kilpailusarjoihin.

Nyt onkin sitten pohdittava sellaista kysymystä, että mikä pohjimmiltaan määrittää urheilusarjan tason? Onko se tähtipelaajien määrä sarjassa vai peräti sarjan tasaisuus?

Sehän on tiedetty fakta, että hyvät pelaajat nostavat pelin tasoa aivan varmasti. Mutta entäs sitten, kun nämä todelliset tähti pelaajat ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta miehittäneet nämä muutamat kärki/rahaseurat? Nostaahan se isät vastaan pojat ottelun tasoa, jos isien joukkueeseen tulee yksi todella hyvä lätkätaustainen isä, mutta entäs, jos pari isää menisikin pelaamaan poikien puolelle?

Vaikka se maksaisi muutaman tähtipelaajan lähdön liigasta olisi mielestäni parempi, että hyviä pelaajia jakautuisi ympäri liigaa. Eikö olisikin hienoa, että jos Sm-liigaan kauteen lähdettäessä olisikin 6 mestaruudesta realisitisesti taistelevaa joukkuetta, nykyisen maksimissaan kolmen joukkueen sijasta.

Kova palkkakatto toisi urheilulliset perusteet ansaitsemaansa kunniaan ja vähentäisi rahan mahtia. Silloin olisi ratkaisevaa kuinka palapelin palaset kokoisi, ei se kuinka monta niitä olisi. Lisäksi kun Sm-liiga ei ilman palkkakattoakaan näyttäne pystyvän kilpailemaan Euroopan kovimpien liigojen kanssa, joten tuskin pieni maksimipalkkojen pudotus nyt aivan mahdottomasti liigan tasoa pudottaisi.

Tietenkin täytyy sanoa tähän väliin, että palkkakatto pitäisi tietysti asettaa järkeviin raameihin, jottei liigan taso nyt aivan liikaa romahtaisi. Lisäksi, jotta kaavailemani tasaisuus toteutuisi pitäisi liigaan säätää myös joku raja kuinka pieni pelaajabudjetti saisi olla. Esimerkiksi 1,5 - 2 miljoonaa saattaisi olla realistinen raami palkkakatolle Suomessa. Tietysti pitäisi muistaa, että palkkakaton kanssa pitäisi NHL:än tyyliin liikutella suuntaan, jos toiseen riippuen siitä kuinka paljon seuroilla on varaa panostaa.

Ja jos rikkaiden seurojen kannattajat kysyvät : Miten he nyt hyödyntäisivät nämä rehellisesti hankitut rahat ja, ettei ole reilua, että meiltä viedään tämä rehellisesti hankittu etu, niin vastaisin, että jääkiekkojoukkue voi panostaa paljon muuhunkin kuin edustusjoukkueensa pelaajabudjettiinsa parantaakseen joukkuettaan pitkällä ja lyhyellä juoksulla.

Rahoja voisi panostaa esimerkiksi: laadukkaampaan valmennukseen, osaavampaan henkilökuntaan muutenkin joukkueen yhteydessä, harjoitteluolosuhteisiin, markkinointiin ja ennen kaikkea junioritoimintaan. Palkkakaton "alla" juniorien tason merkitys nousisi huomattavasti entisestä. Monelle NHL-seuralle halvat ja hyvät nuoret pelaajat ovat suorastaan elinehto. Ja jos joukkueet panostaisivat junioritoimintaan enemmän hyötyjänä olisi myös luonnollisesti koko Suomalainen jääkiekko. Joten kyllä palkkakaton allakin rahasta olisi hyötyä.

Vapaan urheilullisen kilpailun kannattajana minulle suurin ongelma palkkakatossa olisi se, että tuon palkkakaton alarajan takia sarjan joukkue määrää jouduttaisiin luultavasti karsimaan ja täysin urheilulliset karsinnat eivät olisi mahdollisia. Ainoa järkevä tapa hoitaa palkkakaton ja karsintojen luoma dilemma olisi: asettaa karsintojen ainoaksi ehdoksi mestis joukkueelle kyky nostaa pelaajabudjetti vähintään palkkakaton alarajaan. Olisi itse asiassa parempi, että joku ulkopuolinen taho (ei liigan johto) tarkistaisi tämän mestis joukkueen arvion pelaajabudjetin riittävyydestä liiga tasolle. Tärkeää olisi, että asiassa vältyttäisiin nykyiseltä kyräilyltä ja asia hoidettaisiin julkisesti, eikä siten, että vielä viikkoa ennen mahdollisia karsintoja pitäisi jännittää, että tuleeko koko karsintoja.

Minulle formulat ovat menettäneet aivan mielenkiintonsa yllätyksettömyytensä vuoksi (ei sillä, että siellä asian laita olisi nyt tässä viime vuosien saatossa muuttunut) ja Sm-liigalle uhkaa käydä samoin. Nykyajan markkinatalouden mukaan rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät, joten jos asialle ei tehdä mitään saamme tulevaisuudessa muistella, että kuinka tasainen se SM-liiga silloin 2006-07 olikaan.

Sen lisäksi, että pienten seurojen mahdollisuudet voittaa jotain suorastaan kokisivat rakettimaisen nousun, uskon, että rikkaiden seurojen kannattajille mestaruuksien voittaminen tuntuisi paremmalta, kun ne eivät tulisi niin usein ja ne tulisivat entistä kovemman taistelun jälkeen, saatikka jos esimerkiksi Jokerit voittaisi mestaruuden "puskista", niin miltä se heistä tuntuisikaan.

HvH kiittää ja kuittaa ja toivoo, että edes joku lukisi tämän kirjoituksen ja sen jälkeen kommentoisi, sillä minusta tämä on hyvinkin keskeinen asia Sm-liigan kehityskeskustelussa.

 

[Tuzzi]

Toista se on NHL:ssä. Pudotuspelien juuri alettua ei mitään joukkuetta voi pitää lähimainkaan yhtä selvänä finaalijoukkue suosikkina kuin Kärppiä ja Jokereita ennen playoffien alkua. Toki NHL:län pudotuspeleissä on useampi kierros, joten siellä on helpompi ennakkosuosikkienkin sinänsä helpompi pudota. Tähän syyhyn ei voi kuitenkaan vedota, sillä Kärpät olisi luultavasti voittanut mestaruuden, vaikka olisi joutunut pelaamaan kaikki Suomen joukkueita vastaan peräjälkeen omat sarjansa.

Hätäisesti luettuna päätin puuttua tähän. Ei ainakaan Jatkoajassa Kärpät ja Jokerit olleet mitkään suursuosikit pudotuspelien alettua. Kaikki puhui Aravirrasta, Niemestä, Lahtelaisesta hurmoksesta sekä Tuukka Raskista. Bluesin piti Veikkaajan mukaan taklata Kärpät marketeille asti ja Kake Heikkilä tuntee Kärpät kuin omat taskunsa jne...Toki syynä tähän yltiöoptimismiin saattoi olla viime kauden Ässät, joka sokaisi kaikki mediatkin tästä yllätysmahdollisuudesta.

 

[Hiisi_van_Holten]

Hätäisesti luettuna päätin puuttua tähän. Ei ainakaan Jatkoajassa Kärpät ja Jokerit olleet mitkään suursuosikit pudotuspelien alettua. Kaikki puhui Aravirrasta, Niemestä, Lahtelaisesta hurmoksesta sekä Tuukka Raskista. Bluesin piti Veikkaajan mukaan taklata Kärpät marketeille asti ja Kake Heikkilä tuntee Kärpät kuin omat taskunsa jne...Toki syynä tähän yltiöoptimismiin saattoi olla viime kauden Ässät, joka sokaisi kaikki mediatkin tästä yllätysmahdollisuudesta.

No tuota noin, jos Aravirrasta ja Raskista puhuttiin, niin tuskin heidän joukkueitaan nyt mestareiksi sentään pedattiin. Kyllä kai sääläreiden takia nämä jutut olivat ilmassa.

Kyllä etukäteen Kärpät - Pelicans sarjassa oli vain yksi suosikki. Ja tuon Veikkaajan veikkauksen kyllä luin, mutta
minä ainakin nauroin jo ääneen luettuani sen.

Veikkaaja haluaa dramaattisia otsikoita, tosiseikkojen kustannuksella. Kyllähän he ennustivat TamU:n joukkueen hajoavan totaalisesti kauden päätyttyä, mutta nyt he petaavat heistä mestareita.

No joka tapauksessa, en usko, että sinäkään panisit pahaksesi ripauksesta tasaisuutta Sm-liigaan...

 

[Ziege]

SM-liigaottelu - auttamattomasti vanha tuote

Eikö Maria Arokallio päässyt aikoinaan Tapparalle töihin vai kaivaako vielä vuoden 2003 mestaruus näin syvältä? Asioista olisi hieman voinut ottaa selvää ennen kuin leimataan yksi joukkue neljäntoista joukosta.

Esimerkkinä voidaan käyttää Tampereen Tapparaa, sillä juuri Tampereella luulisi markkinoinnin olevan huippunsa hiottua, koska kaupungissa on kaksi liigajoukkuetta. Valitettavasti totuus on kaukana tästä. Pääasiallisesti epäonnistuminen on tapahtunut kahdessa asiassa: kannattajien sitouttamisessa ja itse ottelutapahtuman rakentamisessa.

Kolumnin kirjoittaja on pitkälti perustellut tekstinsä yleisökeskiarvon perustella. Esimerkiksi Ilveksen 1000 juniorikorttia, jotka lasketaan joka peliin mukaan, on varmaan jätetty huomioimatta. Sitten nämä kaksi epäonnistumista. Eiköhän kannatajien sitouttamisesta kerro jotain ylivoimaisesti Suomen suurin fanclub? Clubilaisille tarjottiin myös hyvään hintaan kausikorttia, jolloin nämä kannattajat saatiin sitoutumaan koko kaudeksi. No entäs itse pelitapahtuma. Kun tässä kappaleessa kirjoittaja käytti esimerkkinä Ilvestä, niin jatkan siitä. Ilveksellä muistaakseni taitaa olla kauko-ohjattu rekka sekä luisteleva pehmolelu ennen pelin alkua. En näitä voi varmaksi sanoa kun en näistä niin välitä. Mutta sitä en voi uskoa että nämä kaksi asiaa jonkun mielestä nostavat muuten huonomman ottelutapahtuman Tapparan vastaavan edelle. Itse pelithän tällä kaudella kuitenkin olivat Tapparan puolella selvästi laadukkaampia.

Kannattajien sitouttaminen epäonnistunut

Valitettavasti Tappara ei näy juuri mitenkään tamperelaisten arjessa. Rapakon takana on alempien sarjojen joukkueissa hyviä esimerkkejä paikallisten ihmisten sitouttamisesta joukkueeseen. On kouluvierailuja, maskotin syntymäpäiviä ja yleisöluisteluja joukkueen kanssa. Vastaavanlaisia tempauksia ei Tapparalta nähdä, yksittäisiä tapahtumia lukuun ottamatta. Viime vuonna julistettu maskotin suunnittelukilpailukin unohtui alkuunsa eikä minkään valtakunnan tuloksia missään vaiheessa julkaistu.

Kun monet kannattajat pitävät vielä Tapparan junioritoimintaa huonompana kuin naapuriseura Ilveksen, on Tapparaan sitoutuneiden nuorten kannattajien joukko vaarallisen vähäinen. Perinteikkään seuran kannatus siirtyy osittain isältä pojalle, mutta sen varaan tulevia Tappara-kannattajien sukupolvia ei voi rakentaa.

Kirjoittaja olisi voinut kertoa mitä vastaavaa sitouttamista muut SM-liiga seurat ovat tehneet. Jokerit kävivät kaksi kertaa ulkojäillä harjoittelemassa, joista toisesta ilmoitettiin medialle etukäteen. Tappara järjesti Koskikeskuksessa Tappara päivän, josta myös ilmoitettiin etukäteen. Useat muut joukkueet eivät järjestäneet edes tämmöistä, mutta senkin on kirjoittaja unohtanut. Maskotti asia on mielestäni mennyt hyvin kun ei ole menty Lukon tai HIFK:n tyylin mukaan. Vai onko muutos vain pelkässä logossa näillä seuroilla? Voisihan Tappara laittaa sinne jäälle nallen kiertämään kenttää, mutta mitä tekemistä sillä olisi Tapparan kanssa? (Lukko <=> Kettu? HIFK <=> joku kissapeto?) Enkä usko että luisteleva kirves tai barbaari kirves selässä olisi mikään mukava maskotti.

Viimeinen kappale on taas täydellistä paskan puhumista tällä hetkellä. Jos kirjoittaja ei ole huomannut joutui Ilves aloittamaan uuden Akatemia projektin, koska nuoria pelaajia alkoi lähtemään joukkueesta. Ilveksen juniorityö on kyllä ollut parempaa kuin Tapparan, mutta ei se ero ole niin suuri että se kannatus lukemiin vaikuttaisi. Myös Tapparan kannatus siirtyy isältä pojalle, sekä myös äidiltä tyttärelle vaikka kirjoittaja toisin väittää. Eikä nykyjääkiekkoa voi markkinoita enään pelkille miehille / pojille, esim. naistenpäivät. Tämän olisi luullut alan asiantuntijan jo tietävän.

Vanha halli tekosyy markkinoinnin laiminlyönteihin?

Hakametsän halli on auttamatta vanha. Tappara ei tietysti yksin seurana pysty kantamaan taloudellista vastuuta uudesta hallista, mutta järkevällä suunnittelulla kaupungin ja kahden liigaseuran yhteistyönä hallin kannattavuus pitäisi pystyä varmistamaan. Kauan kaivattu videokuutio on toki hyvä parannus. Fyysisten tilojen parannus ei kuitenkaan riitä ratkaisuksi ongelmiin, sillä vielä ollaan kaukana siitä, että katsojalle tarjottaisiin oikeasti elämys jäähallissa.

Missä on erätaukojen tapahtumat? Paikalla olevia katsojia aliarvioidaan, kun heille ei esimerkiksi tarjota erätauoilla tai pelin lopuksi valmentaja- tai pelaajahaastatteluja. Saavathan tv-yhtiötkin niitä, joten järjestämisen ei voi olla kuin tahdosta kiinni.

Ottelutapahtumassa on koetettu tarjota katsojille lisäpalveluna lauantaipelien lauantailöylyjä, jolloin kaksi tuntia ennen peliä hallin käytävillä tehdään muun muassa valmentajahaastatteluja. Sinänsä hieno idea ei kuitenkaan toimi.

Nykyihmiselle lauantaipäivästä kaksi ja puoli tuntia jääkiekkopeliin on jo suuri uhraus, joka ei houkuttele tulemaan hallille juurikaan aikaisemmin. Suurelle katsojajoukolle nämä haastattelut kannattaisi tarjota juuri ennen pelin alkua, jolloin suurempi osa ihmisiä saapuisi hallille noin puoli tuntia ennen tapahtumaa ja ostaisivat myös ensimmäiset oluensa. Myös erätaukoja voisi piristää näillä tapahtumilla.

Käytäväruuhkat ovat iso ongelma pelitapahtumien aikana Hakametsässä. Nyt peliin eksynyt lapsiperhe jonottaa yhdeltä luukulta oluet, toiselta makkarat ja kolmannelta jäätelöt. Ja koska kaikkiin jonoihin ei riitä yksi erätauko, paljon potentiaalista oheismyyntiä jää kilisemättä kassaan. Kovinkaan hanakasti ei tähänkään ongelmaan ole etsitty ratkaisua, joka saattaisi syntyä jonojen ohjauksesta, myyntipisteiden ryhmittelystä ja erätauko-ohjelmasta.

Halli asiaan en ota kantaa koska tästä kirjoittaja ei syytä ainoastaan Tapparaa. Eikä Suomessa yhdelläkään seuralla ole varaa rakentaa yksin hallia. Näitä haastatteluja ym. erätaukotoimintoja ei taida olla kuin osassa halleista Suomessa ja nekin vain niistä joista tuo videokuutio löytyy sekä monissa näistäkin halleista niitä näytetään vai TV-peleissä, joten eiköhän tätäkin ala tulemaan videokuution myötä.

Lauantailöylyistäkin löytyi näköjään vain negatiivista sanottavaa. Pelin ajaksi tätä toimintaa on kuitenkin hankala saada kun pelaajat ovat kentällä ja valmentaja aitoissa. Kirjoittaja toivookin tätä valmentajien haastattelua esitettäväksi puoli tuntia ennen pelin alkua. Nythän haastattelut on pidetty joukkueiden lämmittelyn aikana eli 40 - 20min ennen pelin alkua. Mielestäni aika lähellä tätä 30 min aikaa, mutta saahan sitä valittaa pienistä asioista. Kaikki oheistoiminta on pelkein pakko tällä hetkellä laittaa ennen ottelun alkua, koska erätauoilla sen esittäminen on vaikeaa ilman sitä videokuutiota.

Yritysmyynti ajaa ohi pääsylippumyynnin?

Noin 60 prosenttia Tapparan tuloista muodostuu yhteistyösopimuksista ja loput 40 prosenttia pääsylipputuloista. Yritysmyynti Tapparassa on perinteisesti onnistunut melko hyvin. Toki VIP-tilojen ahtaudesta ja aitioiden korjaustarpeesta on puhuttu, mutta jälkimmäiseen ollaan saamassa parannusta.

Urheilullisen menestyksen painottaminen on tässä suhteessa liioiteltua. Toki aina on mukavampi olla menestyvän joukkueen sponsorina, mutta kuinka moni paikalle tuotu asiakas tai henkilökunnan edustaja välittää pelin lopputuloksesta? Paljon tärkeämpää on henkilökohtainen kosketus joukkueeseen. Jonkinlaisesta panostuksesta kertoo Tapparan uusi tytäryhtiö Tamspirit, joka keskittyy tarjoamaan yrityksille liikuntapalveluita ja hyödyntää siinä liigapelaajia. Tämän kaltaisia uusia ideoita kaivattaisiin kipeästi kuluttajapuolellekin.

Eli 60% tuloista saadaan yrityksiltä ja kirjoittaja myöntää että sen Tappara on hoitanut hyvin. Monet seurat eivät pysty edes tähän, mutta Tappara on silti silmätikkuna tässä jutussa. Tässä sitten unohdettiin että Ilveskin käyttää samoja VIP-tiloja sekä aitioita. Sen myönnän että kuluttaja puolellekkin voitaisiin kehitellä uusia ideoita, mutta en tiennyt että Tappara on ainoa joukkue jolla on puutteita tässä.

Mallia Ruotsista

Ruotsin Örnsköldsvikistä on kantautunut hyviä uutisia halli-investoinnin jälkeen: katsojaluvut ja koko kiekko-ottelun ilme on parantunut. Neljä kertaa Tamperetta pienemmällä paikkakunnalla toimiva seura on onnistunut uuden hallin avulla houkuttelemaan enemmän katsojia onnistuneella kokonaismarkkinoinnilla.

Ruotsalaiskatsojilla on mahdollisuus varata ravintolakatsomopaikkoja etukäteen. Ottelubussit kokoavat katsojia vajaan 100 kilometrin säteeltä jokaiseen peliin. Loppujen lopuksi tämä kantaa hedelmää myös siten, että pelaajia on helpompi houkutella seuraan ja sitä kautta myös urheilullinen menestys paranee. Markkinointi pitäisikin nähdä välineenä myös urheilullisen menestymisen tukemiseen.

Nykyaikaisen, taloudellista voittoa tuottavan urheiluseuran pitää tunnistaa markkinoinnin mahdollisuudet. Kun perustuotteessa on vikaa, mainonta on ainoastaan kosmetiikkaa. Mikäli mitään ei tehdä, mestaruusviirejä on turha havitella Hakametsän kattoon.

Kuten aikaisemmin sanoin, ei Suomessa seuroilla ole varaa rakentaa hallia yksin, eikä Hakametsässä näitä ravintolakatsomopaikkoja ole ellei pelkkiä juottola paikkoja lasketa. Myös Tappara järjesti bussikuljetuksia lauantain peleihin Pohjanmaalta. Tiesikös kirjoittaja siitä mitään? Mutta en usko että tuon bussikuljetuksen avulla saadaan pelaajia houkuteltua seuraan.

Markkinoinnissa löytyy nyt ja tulee aina löytymäänkin parannettavaa jokaisen SM-liiga seuran kohdalla. Ihmisten mielenkiinnon kohteet kun sattuvat muuttumaan nopeasti eikä niitä voi etukäteen varmaksi tietää. Jos tämmöisessä kirjoituksessa otetaan yksi joukkue silmätikuksi voisi edes sen kohdalta ottaa kaikista asioista selvää ellei osa asioista oltu tarkoituksella jätetty mainitsematta.

 

[Mac^]

Mielestäni naapuriseuran fani kirjoitti edellä hyvän jutun. En tiedä sitten, miten kävisi, jos olisi jonkunlainen "palkkalattiakin" ;D. Mielestäni sarja pitäisi kyllä saada ehdottomasti auki.

Uskon, että pelaajia tulisi sitten pikkuhiljaa takaisin palkkakaton asettamisen jälkeen.

Mun mielestä myös ottelumäärälle pitäisi tehdä jotain, sekä myös sille milloin ottelut pelataan. 4x kaikkia vastaan olisi hyvä, niin ei jäisi selittelyille sijaa, että Kärpät voittaa runkosarjan, kun ne saa pelata jotain Jyppiä ja KalPaa vastaan. Kaikki paikallispelit olisi sitten ehdottomasti saatava lauantaille. Sunnuntaillekin voisi enemmän laittaa pelejä, ja vähemmän sitten arkiviikolle.

 

[Beukeboom]

En tiedä meneekö oman tyhmyyteni piikkiin vai mitä, mutta miten palkkakatto auttaisi nostamaan SM-liigan tasoa? Toki sarja tasoittuisi, mutta mikä estäisi pelaajia siirtymään suuremmissa määrin Ruotsiin jossa palkat ovat jo ilman palkkakattoakin korkeammat. Joukkeille ei jäisi rahaa maksaa kilpailukykyisiä palkkoja todellisille tähdille.

Palkkakatto toimii NHL:ssä, liigassa jonka maksukyky on sitä luokkaa että kukaan ei edes pääse lähelle. SM-liiga kamppailee samoista pelaajista 4-5 muun liigan kanssa, ja palkkakatto mielestäni vain nopeuttaisi pelaajien siirtymistä muihin liigoihin.

 

[Voimalaituri]

Lauantailöylyistäkin löytyi näköjään vain negatiivista sanottavaa.
...
Eli 60% tuloista saadaan yrityksiltä ja kirjoittaja myöntää että sen Tappara on hoitanut hyvin.

Mielenkiintoisia kommentteja lauantailöylyistä. Mikko Leinonen tuumaa 4.4 seuraavaa:

Tapparan katsojakeskiarvo oli 5620 katsojaa per ottelu. Lauantaipelien keskiarvo oli yli 6200 katsojaa, mikä todistaa, että Tappara on erittäin suosittu joukkue Pirkanmaalla.

Pikemminkin ongelmana on saada yleisö aktivoitua tiistaiseen KalPa-matsiin marraskuun räntäsateessa. Lauantaipeleissä on ollut viimeaikoina tunnelmaa ja kun joukkuekin tuntui olevan näissä peleissä parhaimmillaan, on saattanut käydä niin että laatutietoinen katsoja on jättänyt nihkeät arkiväännöt vähemmälle seurannalle.

Markkinoinnista olen sitä mieltä, että Tappara (ja Ilveskin) kohdistavat markkinointinsa liiaksi yrityksille. Joukkueet eivät näy riittävästi/ollenkaan kaupungin katukuvassa. Oikeastaan mistään ei ilmene, että kyseessä on suomen 1. hockey town, ellei tule vilkaisseeksi Hakametsän kattoon. Vahvasti yrityspainotteinen markkinointi on myös yksi syy ankeisiin playoff-lukuihin, sillä kokemuksieni mukaan firmat eivät playoff-kausikortteja, tai edes irtolippuja, juurikaan osta. Yritystapahtumatkin ainakin isommissa firmoissa suunnitellaan sen verran ajoissa, että ne on vaikea kohdentaa playoff-peleihin.

 

[McCracken]

Mikko Leinonen tuumaa 4.4 seuraavaa:

Tapparan katsojakeskiarvo oli 5620 katsojaa per ottelu. Lauantaipelien keskiarvo oli yli 6200 katsojaa, mikä todistaa, että Tappara on erittäin suosittu joukkue Pirkanmaalla.

Pikemminkin ongelmana on saada yleisö aktivoitua tiistaiseen KalPa-matsiin marraskuun räntäsateessa. Lauantaipeleissä on ollut viimeaikoina tunnelmaa ja kun joukkuekin tuntui olevan näissä peleissä parhaimmillaan, on saattanut käydä niin että laatutietoinen katsoja on jättänyt nihkeät arkiväännöt vähemmälle seurannalle.

Juuri näin. Leinonen unohti mainita, että arkena pelattujen runkosarjaotteluiden, paikallispelejä lukuun ottamatta, katsojakeskiarvo oli viime kaudella 4730. Hakametsän vetää kuitenkin 7800 katsojaa, eli tyhjiä paikkoja jää keskimäärin 3070.

Tällä lukemalla ei kyllä kannata paukutella kovin paljon henkseleitä, varsinkin kun pitää mielessä, että kaikki lukemat pitävät sisällään kausikorttipaikat, vaikka kukaan ei istuisikaan ko. paikalla.

 

[KooPee]

En tiedä meneekö oman tyhmyyteni piikkiin vai mitä, mutta miten palkkakatto auttaisi nostamaan SM-liigan tasoa?

Niin eihän palkkakatto tasoa parannakkaan vaan päinvastoin. Palkkakatto tasoittaisi seurojen välisiä eroja, luoden tasaisemman sarjan, joka sopii hyvin pienemmille seuroille.

 

[eh]

Niin eihän palkkakatto tasoa parannakkaan vaan päinvastoin. Palkkakatto tasoittaisi seurojen välisiä eroja, luoden tasaisemman sarjan, joka sopii hyvin pienemmille seuroille.

Melko lyhytnäköistä olisi tuokin sopiminen. Jos pikkuseurat haluavat pelata tasaista, mutta surkeaa sarjaa, kai sinne Mestikseen voi mennä vapaaehtoisesti. Ei tarvitse vetää kaikkia muita liigaseuroja ja suomalaista jääkiekkoa mukanaan pohjamutiin.

 

[hull16]

Niin eihän palkkakatto tasoa parannakkaan vaan päinvastoin. Palkkakatto tasoittaisi seurojen välisiä eroja, luoden tasaisemman sarjan, joka sopii hyvin pienemmille seuroille.

Hieno homma, pudotetaan liigan tasoa, että huonomillakin on mahdollisuus?!?!
Lopetetaan sitten SM-liiga saman tien niin Mestis on Suomen ykkössarja.

SM-liigan palkkakatto on vähän sama asia jos siivoojat suomessa päättäisivät ja saisivat jotenkin ihmeelisesti ajettua asian läpi, että kenellekkään ei saa maksaa enempää palkaa kuin he saavat.

 

[teroz]

Mutta tuo tasonmittaus höpinä on yhtä roskaa ja taas jälleen kerran sekavaa. Keep it simple stupid tms. Johan Veikkausliigakin (Walden) julkisesti piikittelee SM-liigan urheillullisuudesta ja jatkuvista sarja/sääntömuutoksista.

Urheilullisuus ja johdonmukaisuus kunniaan - liiga auki tai jääkiekon asema Suomen laajuisesti jatkaa heikkenemistään.

 

[hull16]

Johan Veikkausliigakin (Walden) julkisesti piikittelee SM-liigan urheillullisuudesta ja jatkuvista sarja/sääntömuutoksista.

Onko kaikilla veikkausliiga joukkueilla edes valoja omalla kotikentällä?
Tuolla amatöörisarjalla ei kyllä ole varaa naureskella edes lentopalloliigalle.

 

[Groove Armada]

Onko kaikilla veikkausliiga joukkueilla edes valoja omalla kotikentällä?
Tuolla amatöörisarjalla ei kyllä ole varaa naureskella edes lentopalloliigalle.

Paitsi että katsojia näyttää vetävän mukavasti, muutaman vuoden sisällä enemmän kuin SM-liiga.

 

[teroz]

Onko kaikilla veikkausliiga joukkueilla edes valoja omalla kotikentällä?
Tuolla amatöörisarjalla ei kyllä ole varaa naureskella edes lentopalloliigalle.

Avauskierros kyllä keräsi siellä mukavasti yleisöä - varsinkin, jos katsoo kasvua yleisömäärässä. Veikkausliiga - olkoonkin potkupalloa - on kuitenkin mennyt erittäin paljon eteenpäin ilman jatkuvaa sekoilua sarjajärjestelmän ja sääntöjen kanssa. Kehitystä ajatellen veikkausliigalla on kyllä varaa naureskella SM-liigalle, joka taantuu pelillisesti ja tuotetteena samalla tekemällä jatkuvia muutoksia, jotka ovat epäedullisia koko lajin kehitykselle Suomessa. Olisi korkea aika ottaa myös vastuuta koko lajin asemasta maanlaajuisesti eikä vain omista peräpukamista.

En usko, että muutosta ainoaan oikeaan suuntaan tulee vuosikymmeniin. Näillä eväillä mennään ja kuihdutaan. Tulevaisuudessa sitten vain voivotellaan 2000-luvun alun päättäjien lyhytnäköisyyttä ja huonoja päätöksiä.

 

[Peacemaker]

Niin eihän palkkakatto tasoa parannakkaan vaan päinvastoin. Palkkakatto tasoittaisi seurojen välisiä eroja, luoden tasaisemman sarjan, joka sopii hyvin pienemmille seuroille.

Katsoppa tätä ketjun aihetta: ei palkkakatto kehitä eikä paranna SM-liigaa mitenkään. Sarja vain huononisi ja taso laskisi.

Fakta on se, että jos ei resurssit riitä liigaan, silloin on pelattava alemmalla sarjatasolla. Juttelin taannoin erään liigavaikuttajan kanssa ja uskokaa vain, että parin-kolmen vuoden sisällä tulee muutoksia joukkuemääriin ja palkkakaton voit unohtaa nyt.

Jollakin tavalla jyvät on PAKKO erottaa akanoista ja sitä asiaa liiga tälläkin hetkellä puntaroi. Joukkuemäärää ei takuulla kasvateta, sitä pienennetään kun sopiva/sopivin keino löytyy. Nämä ovat reaaliteettejä, joiden kanssa on pakko elää ja kaikkien joukkueiden pakko hyväksyä. Kaikkia kannattajia tulevat päätökset eivät tule miellyttämään, mutta näinhän se on aina ollut.

 

[Stranger]

Paitsi että katsojia näyttää vetävän mukavasti, muutaman vuoden sisällä enemmän kuin SM-liiga.

En tiedä muista seuroista, mutta FC-Lahden peliin jaettiin 14000 ilmaislippua, ja hyvässä kevätsäässä paikalle vaivautui ~5600 katsojaa! Uskon että FC-Lahden yleisö ka. on lopuissa peleissä n. 2000 katsojaa. Eikös futisväki ole uhonnut jo 10 vuotta että potkupallo menee jääkiekon ohi kiinnostavuudessa? Katsotaan mitä tapahtuu.

SM-liigan on turha kuitenkaan tuijottaa sinne suuntaan kun kehitystä haetaan. Veikkausliiga on mennyt kyllä eteenpäin viime vuosina, mutta lähtötaso on ollut niin surkea, ettei alaspäin ole voinut mennä. SM-liigan suurin uhka on sen oman kehittymisen suunta, johon liittyy mm. joukkuemäärä, ottelutapahtuman kehittäminen ja rahanjako playoffeissa.

 

[Hiisi_van_Holten]

Voi voi täällä on nyt monet ymmärtäneet palkkakatto ehdotukseni väärin. Tarkoitukseni ei ole ennen kaikkea heikentää suuria, vaan parantaa heikkoja.

Ajatuksenani oli, että palkkakatto tulisi olla järkevän kokoinen. Eli siis sellainen, että nykyisiin suurimpien seurojen pelaajabudjetteihin ei tulisi aivan tolkuttomia vähennyksiä. Jos Sm-liiga joukkueiden pelaajabudjettien tulisi olla esimerkiksi välillä 1,5 - 2 miljoonaa, uskon, että Sm-liigaan saataisiin silti tähtipelaajia, mutta ne jakautuisivat useammalle joukkueelle.

Olennaista olisi se, että pelaajabudjetit olisivat järkeviä, ei se, että mitkä ne summat olisivat. Ja tietystihän kaikki varmaan toivovat sarjan pysyvän tasokkaana, joten toiveissa olisi, että palkkakaton summa olisi mahdollisimman suuri. Toivottavaa olisi kuitenkin myös se, että "palkkalattia" olisi mahdollisimman suuri, jottei palkkakattoa tehtäisi turhaan ja liiga pysyisi kilpailu kykyisenä.

Se mitä myöskin yritin sanoa oli se, että pienellä suurien joukkueiden pelaajabudjettien pienennyksellä ei olisi suurta merkitystä, sillä Sm-liiga seurtahan eivät muutenkaan pysty kilpailemaan Euroopan rahaseurojen kanssa kaikista kalleimmista pelaajista. Ja tietysti palkkakattoa tulisi muunnella kausittain tilanteen mukaan kuten NHL:ssä.

Eli siis tiivistettynä: Minä toivoisin, että palkkakatolla tuotaisiin tasaisuutta liigaan, kuteinkaan ajamatta kaikkia tähtipelaajia pois.

 

[hull16]

Paitsi että katsojia näyttää vetävän mukavasti, muutaman vuoden sisällä enemmän kuin SM-liiga.

Hienotunteisesti sanottuna varaa onkin parantaa.
Tosin vapaalippujen voimin ei ratkota SM-liigan ongelmiakaan.

SM-liigan ongelmat ovat kuitenkin erillaiset kuin potkupalloliigan, koska juniorituotanto tuottaa maailmalle kelpaavia aivan liikaa ja liigastamme tulee tätä vauhtia junioriliigaa. Mielestäni syys tähän on NHL:n muuttunut pelaajapolitiikka, eli palkkakatto. NHL-joukkueet tarvitsevat paljon enemmän halpoja pelaajia kuin ennen ja euroopasta niitä saa. Kun suomesta lähtee pelaaja NHL/Farmiin korvaaja otetaan junnuista tai Mestiksestä. Kun pelaaja lähtee sinne ruotsista, korvaajaa näyttää tulevan suomesta, eli näin aina kun pelaaja lähtee lätäkön taakse suomesta tai ruotsista kärsijä on SM-liiga.
SM-liiga ei pysty kilpailemaan Elitserienin kanssa se on fakta ja pakko hyväksyä, mutta jääkiekko suomessa tarvitsee uutta nostetta ja sitä tuskin saadaan ilman kovaa työtä kaikilla sektoreilla.

Suomen jääkiekossa näyttä roolitus olevan pahasti seksisin kun kaikki joukkueet haluavat pelata SM-liigaa ja kuvittelevat sen olevan kultakaivos. Urheilullisuuden nimissä noni seura on valmis uhraamaan kovalla työllä saavutetun tason, vain päästäkseen pelaamaan muutamaksi kaudeksi ylös.
Uskallan väittää, että suomalaisen jääkiekon hyvinvoinnin kannalta ei ole mitään merkitystä pelataanko SM-liigan karsintoja vai ei. Tärkeintä olisi nyt nopeasti päättää pelataanko ne jatkossa vai ei ja sen jälkeen päästäisiin taas työn tekoon ja laitettaisiin turvat rullalle.

 

[tkks]

Voi voi täällä on nyt monet ymmärtäneet palkkakatto ehdotukseni väärin. Tarkoitukseni ei ole ennen kaikkea heikentää suuria, vaan parantaa heikkoja.

Ajatuksenani oli, että palkkakatto tulisi olla järkevän kokoinen. Eli siis sellainen, että nykyisiin suurimpien seurojen pelaajabudjetteihin ei tulisi aivan tolkuttomia vähennyksiä. Jos Sm-liiga joukkueiden pelaajabudjettien tulisi olla esimerkiksi välillä 1,5 - 2 miljoonaa, uskon, että Sm-liigaan saataisiin silti tähtipelaajia, mutta ne jakautuisivat useammalle joukkueelle.

Olennaista olisi se, että pelaajabudjetit olisivat järkeviä, ei se, että mitkä ne summat olisivat. Ja tietystihän kaikki varmaan toivovat sarjan pysyvän tasokkaana, joten toiveissa olisi, että palkkakaton summa olisi mahdollisimman suuri. Toivottavaa olisi kuitenkin myös se, että "palkkalattia" olisi mahdollisimman suuri, jottei palkkakattoa tehtäisi turhaan ja liiga pysyisi kilpailu kykyisenä.

Se mitä myöskin yritin sanoa oli se, että pienellä suurien joukkueiden pelaajabudjettien pienennyksellä ei olisi suurta merkitystä, sillä Sm-liiga seurtahan eivät muutenkaan pysty kilpailemaan Euroopan rahaseurojen kanssa kaikista kalleimmista pelaajista. Ja tietysti palkkakattoa tulisi muunnella kausittain tilanteen mukaan kuten NHL:ssä.

Eli siis tiivistettynä: Minä toivoisin, että palkkakatolla tuotaisiin tasaisuutta liigaan, kuteinkaan ajamatta kaikkia tähtipelaajia pois.

Sm-liiga seurat ovat yrityksiä. Jos yritys toimii liian pitkään tappiollisesti, se menee konkurssiin. Tarvitaanko palkkakatto sitä varten, että autokauppiaat ja muut pikkurosvot, jotka on päästetty seurojen ruoreihin eivät osaa hoitaa töitään.

Ja mikä on järkevän kokoinen palkkakatto? Ja kuka sen päättää? Jos Suomen parhaimman potentiaaöin omaavat seurat sattuisivat saamaan jossain välissä ammattimaisen johdon niin budjeteissa olisi aika hulppeat korotusvarat. Mutta pitääkö ne pitää varmuuden vuoksi kurissa, kun JYP tai Saipa ei tällä hetkellä pärjää edes Allsvenskanille palkkakisassa amatöörien takia (monien muiden Sm-liiga -seurojen tavoin).

Ja jos palkkakatto laaditaan niin pitääkö se laatia vain laatimisen vuoksi. En todellakaan näe sitä vähäistäkään järkeä, jos tehdään palkkakatto, joka ei vaikuta mihinkään.

Laadittaisiin ensin Ruotsin malliin ehdot liigakelpoisuudelle siltä osin, että minkätaitoinen ja kokoinen johtoporukka mitäkin seuraa pyörittää. Kannattaisi ensin koittaa hoitaa perusasiat kuntoon ja sitten miettiä, että mitä seuraavaksi, jos vieläkään ei homma luista.

(Tosin se luistaisi, jos olisi pokkaa ostaa vaikka ihan suoraan konsultointipalveluna Elitserienin ja sen huippuseuroilta vähän apua näille hiekkalaatikoille. Tosin monen suomalaisen seurajohdon ammattitaidottumuus selviäisi, joten ei taida sellainen onnistua)