Sivistyksen lyhyt oppimäärä

[MustatKortit]

Tein tuon taannoin ja sain täydet. Tosin fysiikkaan liittyneen tehtävän arvasin ihan puhtaasti, tällä kertaa kävi munkeroiset.

Okei, eli vältit äidinkielen karikkoisen kysymyksen joko varmalla tiedolla tai munkilla, onnittelut siitä ;)

Käytiin noista ihan mielenkiintoinen keskustelu parin frendin kanssa, siis juuri noista äikän sijamuodoista. Olimme jokseenkin samaa mieltä, että nuo tuntuivat vähän vaikeilta jo silloin (en nyt tarkoita jotain genetiiviä, vaan erikoisempia muotoja) ja ovat kyllä päässeet monilta osin unohtumaan vuosien kuluessa.

 

[sampio]

Mua auttaa ainakin hiukan se, että jokunen vuosi sitten opetin vuoden verran äikkää. Ylitunnollisena puurtajana käytin aika monta tuntia päntätäkseni noita kielioppiasioita, kun alkupään tunneilla narahdin kerran siitä, etten jotain niistä muistanut. Voi olla toki myös, että sattui vain juuri sopivat kyssärit. Eihän nuo sinänsä mittaa kuin nippelitietoa ja tuuria yhteen kertaan suoritettuna.

 

[Radiopää]

Tämän päivän Aamulehdessä on juttua yleissivistyksestä otsikolla "Miksei kukaan enää arvosta yleissivistystä? Nykyajan suurin ongelma on tiedon pelko".

Ennen oli sellainen käsite kuin yleissivistys. Se tarkoittaa tietoa, joka valistuneen kansalaisen pitäisi hallita. Yleissivistykseen kuuluvat vissit kielitaidot sekä historian ja jossain määrin myös taiteiden harrastus. Historia on siinä aivan keskeisessä asemassa.

Näin jyrähti nuorimies Matti Klinge 80-vuotispäivänsä kunniaksi (31. 8. 2016)

Yksinkertaisesti Klingen kaltainen sivistysihminen näkee ja ymmärtää kulttuuriin sisältyviä intertekstuaalisuuksia, päällekkäisyyksiä, nyansseja ja tasoja; hän osaa hahmottaa ja liittää yhteen erilaisia kehitysrakenteellisia ketjuja ja yhteyksiä.

Miksei kukaan enää arvosta yleissivistystä? Nykyajan suurin ongelma on tiedon pelko - Aamulehti