Sivistyksen lyhyt oppimäärä

[MustatKortit]

Mitä kaikkea kuuluu sivistykseen? Kuka on sivistynyt tai yleissivistynyt? Meneekö sivistys käsi kädessä varallisuuden ja sosiaalisen statuksen kanssa?

Näitä asioita rupesin pohtimaan, kun Asia joka avautui minulle-ketjussa käytiin keskustelua sivistyksestä, sen sidonnaisuudesta koulutukseen, rahaan, yleistietoon ja niin päin pois. Erityisesti nimimerkki @Kirjoittelija kunnostautui tässä keskustelussa varsin raflaavilla mielipiteillään. Tagataan nyt muodon vuoksi myös @Radiopää , @V-G- sekä @mjr, jotka muistikuvieni mukaan keskusteluun osallistuivat. Varmasti oli muitakin.

Ajattelin aloittaa ketjun dramaattisesti "naulaamalla" Martti Lutherin tapaan omat teesini sivistyksestä, Jatkoajan forumin vapaan keskustelun puolelle.

1. Sivistynyt ihminen omaa perustietoja historiasta, yhteiskunnasta, taloudesta, tieteistä, kulttuurista ja musiikista (katso myös kohta 7.). Sivistyneen ihmisen ei kuitenkaan tarvitse olla huipputietäjä jokaisella osa-alueella, tärkeintä on kokonaisuuksien hahmottaminen.

2. Sivistys ei ainakaan länsimaisella mitalla ajatellen ole pelkkää yleissivistystä, sivistykseen kuuluu paljon muutakin. Sivistynyt ihminen osaa jäsennellä ajatuksiaan, ammentaa niin tiedoistaan kuin kokemuksistaan.

3. Sivistys ei ole sidoksissa rahaan ja varallisuuteen. Sen sijaan sivistys lienee paljolti sidoksissa ihmisen koulutukseen ja sosiaaliseen statukseen (eräässä lukemassani tutkimuksessa erityisesti lapsen äidin koulutustaustan todettiin näyttelevän erittäin suurta roolia). Tämä ei ole kuitenkaan välttämättömyys, katso kohta neljä.

4. Koulutettu tai varakas ihminen ei kuitenkaan automaattisesti ole sivistynyt, vähemmän koulutettu tai vähemmän varakas ihminen voi vastaavasti olla hyvinkin sivistynyt.

5. Matkailu avartaa.

6. Lukeminen on tärkeää, myös kaunokirjallisuuden. Varaton ja kouluttamatonkin ihminen voi näin helposti sivistää itseään, kiitos kirjasto-laitoksemme.

7. Sivistyksen määrittely - mitä tulee sen yleissivistykselliseen osaan - ei itse asiassa ole kovin vaikeasti määriteltävissä. Esimerkiksi historian osalta pystyy suhteellisen helposti osoittamaan, mitä suomalaisen sivistyneen ihmisen tulisi tietää.

edit. lähetetty modeille pyyntö vaihtaa ketjun nimeä --> sivistyksen lyhyt oppimäärä

 

[V-G-]

Tuo vitoskohta on noista itselleni kenties se mielenkiintoisin, vaikka vastaan en väitä yhdestäkään kohdasta, päin vastoin.

Minulle sivistynyt ihminen on aina lähtökohtaisesti hyväkäytöksinen, kohtelias, avarakatseinen ja suvaitsevainen. (Nyt en jaksaisi alkaa siitä suvakki-meiningistä ollenkaan kiistelemään). Sivistykseen kuuluu mielestäni erottamattomasti halu ottaa selvää ja ymmärtää erilaisuutta ja olla tuomitsematta muita ennen kuin osaa tuomita myös omia lähtökohtiaan. Matkailuun tämä kaikki liittyy siten, että erilaisuutta ei voi kunnolla ymmärtää ennen kuin sitä on nähnyt. NYC näkyy joka toisessa leffassa ja tv-sarjassa, mutta silti sen olemus tulee yllätyksenä ensimmäisellä käynnillä. Eteläamerikkalainen yhteisöllisyys ei avaudu kirjoja lukemalla eikä avaudu lontoolainen luokkajakoisuuskaan. Jne.

Sitten on ruoka- ja juomakulttuuri. Se on suuri osa elämää, söitpä sitten pysyäksesi elääksesi tai toisinpäin. Minulle matkailun suurin kiihko syntyy erilaisista ruuista ja mauista. On aivan fantastista saada eteen annos ruokaa ja juomaa, jotka yllättävät makuyhdistelmillään, koska ne ovat niin erilaisia kuin mihin on tottunut.

 

[Runtulin]

Sivistystä voisi tarkastella myös näkökulmasta: miksi pitäisi olla sivistynyt?

Joku voi nyt tulla sanomaan, että "ei tarvitsekaan". Väärin. Kyllä me oletamme toisiltamme jonkinnäköistä yleistietoa ja sivistystä. Miksi pidän naapuriani tyhmänä ihmisenä, kun hän luulee, että Indonesia on Suomen naapurimaa, vaikka tuo (epä-)tieto on täysin irrelevantti meidän molempien päivittäisen elämämme kannalta?

(ei minulla tuollaista naapuria ole, mutta jos olisi...). Helpoin perustelu lienee: "kun se nyt vaan on niin, että pitää tietää".

 

[mjr]

No jaa, "sivistys" sanana on vähän snobistiselta kuulostava. Toki on suurta itsearvoa lukeneisuudella ja tietyllä laajalla humanistisella ymmärryksellä historiasta, filosofiasta ja kulttuurista (ja valitettavan harvoin tähän muistetaan lisätä perusymmärrys luonnontieteen hämmästyttävistä saavutuksista), mutta tämä ei ole ihan sama asia kuin sanoisiko "perinteinen porvarillinen sivistysajattelu", jossa ulkoinen ja muodollinen status ovat tärkeitä, tietty pönäkkyys ja mahtipontisuus siis. Ehkäpä esimerkiksi venäjän kielen termit "kulturnyij" ja "ne-kulturnyij" olisi vähän parempi näkökulma (translitterointi ihan omasta päästä).

 

[KwutsNI]

Olen aika lailla samaa mieltä @MustatKortit kanssa sivistyksestä, joskin @V-G- :n tavoin korostaisin avarakatseisuutta ja suvaitsevaisuutta. Ei ole mahdollista olla sivistynyt olemalla suvaitsevainen muita kohtaan, vaikka toki on aiheellista pohtia kumpi on syy ja kumpi seuraus (positiivinen noidankehä?). Sivistynyt ihminen ei siis syljeskele duunareita naamaan kadulla, kuten toisessa ketjussa vihjailtiin.

Toisaalta vähättelisin esim. toisessa ketjussa esiin tuotua etiketin osaamisen merkitystä. Apinakin voi oppia, että kalaveitsen puuttuessa kala syödään pelkällä haarukalla, mutta sivistyksestä se ei välttämättä kerro paljoakaan. Etikettien noudattaminen tiettyyn pisteeseen asti on toki sivistynyttä, ja mukava ihmisten välistä kanssakäymistä helpottava asia. Etiketeissä on kuitenkin usein myös kyse erottautumisesta muista, tiettyyn ryhmään kuulumisesta. Ääriesimerkkinä jokin vapaamurarien kaltainen suljettu ryhmä, joka tunnistaa toisensa tietyistä merkeistä, mutta vähäisemmissäkin määrin voi etiketeissä olla kyse siitä, kuka osaa käyttäytyä tietyissä tilanteissa, kuka ei. Yleensä mitä monimutkaisempi etiketti on, sitä enemmän kyse on erottautumisesta ja sitä vähemmän kanssakäymisen helpottamisesta. Sivistynyt ihminen ei toisaalta hyvään käytökseen etikettiä tarvitse, vaan kykenee toimimaan sujuvasti myös silloin, kuin etiketti on hänelle vieras. Tässä youtube-videossa David Attenborough näyttää, kuinka sivistynyt ihminen toimii kohdatessaan erilaisen käyttäytymisnormin.

Sivistystä voisi tarkastella myös näkökulmasta: miksi pitäisi olla sivistynyt?

Joku voi nyt tulla sanomaan, että "ei tarvitsekaan". Väärin. Kyllä me oletamme toisiltamme jonkinnäköistä yleistietoa ja sivistystä. Miksi pidän naapuriani tyhmänä ihmisenä, kun hän luulee, että Indonesia on Suomen naapurimaa, vaikka tuo (epä-)tieto on täysin irrelevantti meidän molempien päivittäisen elämämme kannalta?

Onko tässä kuitenkaan kyse sivistyksestä, vai enemmän perustietojen omaamisesta. En pitäisi naapuriasi sivistyneenä pelkästään siksi, että hän tietää missä Indonesia on. Kuten jo avausviestissä hahmotellaan, on sivistys paljon muutakin kuin yleistietoa. Siinä toki olet oikeassa, että odotamme muiden tietyn yleistiedon omaavan, ja pidämme ihmistä tyhmänä jos näin ei ole. Ehkä tähän voisi (vain osittain tosissaan) heittää, että demokratiassa soisi äänioikeutettujen omaavan edes jonkinlaiset perustiedot, ja Indonesian luulemisen Suomen naapurivaltioksi soisi johtavan kansalaisoikeuksien epäämiseen...

Toki on suurta itsearvoa lukeneisuudella ja tietyllä laajalla humanistisella ymmärryksellä historiasta, filosofiasta ja kulttuurista (ja valitettavan harvoin tähän muistetaan lisätä perusymmärrys luonnontieteen hämmästyttävistä saavutuksista), mutta tämä ei ole ihan sama asia kuin sanoisiko "perinteinen porvarillinen sivistysajattelu", jossa ulkoinen ja muodollinen status ovat tärkeitä, tietty pönäkkyys ja mahtipontisuus siis.

Saankohan milloinkaan viestiä valmiiksi, kun koko ajan tulee uusia viestejä? No, tähän voisin vielä kommentoida. Itse ymmärrän sivistyksen nimenomaan humanistisena sivistyksenä. Huippukirurgi voi olla erinomainen lääketieteen osaaja olematta sivistynyt. Toisaalta kuitenkin nähdäkseni perusymmärrys myös luonnontieteistä sisältyy sivistykseen.

***
Ihan huumorin vuoksi laitetaan tähän vielä lainaus, jossa nauretaan käsitteelle "sivistynyt":

Fezzik: We face each other as God intended. Sportsmanlike. No tricks, no weapons, skill against skill alone.
Man in Black: You mean, you'll put down your rock and I'll put down my sword, and we'll try and kill each other like civilized people?

 

[Runtulin]

Onko tässä kuitenkaan kyse sivistyksestä, vai enemmän perustietojen omaamisesta. En pitäisi naapuriasi sivistyneenä pelkästään siksi, että hän tietää missä Indonesia on.

Kyse on mielestäni molemmista. Toisinsanoen, perustietojen omaaminen on osa sivistystä. Eli, et voi olla sivistynyt ilman tiettyjä perustietoja, mutta voit omata tietyt perustiedot olematta sivistynyt. Lukiostakin puhutaan usein "yleissivistävänä oppilaitoksena", ja siellä tarjotaan ennen kaikkea sitä "perustietoa" sieltä ja täältä.

 

[KwutsNI]

Kyse on mielestäni molemmista. Toisinsanoen, perustietojen omaaminen on osa sivistystä. Eli, et voi olla sivistynyt ilman tiettyjä perustietoja, mutta voit omata tietyt perustiedot olematta sivistynyt. Lukiostakin puhutaan usein "yleissivistävänä oppilaitoksena", ja siellä tarjotaan ennen kaikkea sitä "perustietoa" sieltä ja täältä.

En kirjoittanut viestissäni ehkä tarpeeksi selkeästi, mutta olemme kyllä tästä samaa mieltä. Eli yleissivistyksen omaaminen kuuluu sivistykseen. Mutta siis asioiden tietäminen ei siis riitä sivistyneisyyteen, kuten avausviestissä jo kirjoitettiin.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Oman instant-määritelmäni mukaan sivistys pitää sisällään kasvatuksen ja kehittymisen kautta omaksuttuja tietoja ja osaamista, sekä jonkinlaisen kypsyyden ja avarakatseisuuden hyödyntää tätä henkistä pääomaa sekä oman itsensä että ympäröivän yhteisön hyväksi erilaisissa olosuhteissa. Painotan sivistyksessä siis sekä tiedollista että sosiaalista oppineisuutta. Aivan olennaista on myös sivistyksen hyödyntäminen, noh, sivistyneesti.

 

[MustatKortit]

Olen aika lailla samaa mieltä @MustatKortit kanssa sivistyksestä, joskin @V-G- :n tavoin korostaisin avarakatseisuutta ja suvaitsevaisuutta...
...

Juu, siis tietysti näin. Tätä vähän hainkin takaa sillä, ettei sivistykseen riitä pelkkä yleissivistys, vaan juuri nämä edellä mainitut asiat samaten.

 

[MustatKortit]

Minä olen huomannut varsin odottamattomiltakin tahoilta (vai onko tämä odottamatonta sittenkään?) etteivät ihmiset olekaan niin sivistyneitä, kuin voisi olettaa.

Yksi hyvä esimerkki oli ryhmä maltalaisia journalisteja, jotka tapasin Maltan suurlähettilään kutsumana ja juttelimme hieman Suomesta ja muista maailman asioista. Tämä poppoo oli ilmeisesti saapunut Suomeen lähinnä siksi, kun "pääsi ilmaiseksi johonkin". Toimittajan työssä luulisi tärkeää olevan myös yleisen uteliaisuuden ja mielenkiinnon, sellaista ei tältä porukalta löytynyt.

Tällä en toki tarkoita sitä, että kaikki toimittajat oletusarvoisesti muutenkaan olisivat kovin sivistyneitä, karmeita esimerkkejä löytyy laajalti Suomesta, mutta onhan joukossa sivistyneitäkin tyyppejä, kuten vaikkapa Ruben Stiller. Ruben on vielä sivistyneempi kuin mitä haluaa antaa ymmärtää, tämän kuulee aika ajoin hänen jutuistaan. Tämä ovela kelmi vain haastatteluissaan asettuu monesti "tietämättömän" rooliin.

Lääkärit ovat todella arvostettu ammattikunta, mutta insinöörien tapaan fakki-idiotismi valtaa monesti alaa ja tämä ei ole otollinen kasvualusta laaja-alaiselle sivistykselle.

Ylipäänsä monet erittäin hyvin tienaavat ovat sivistysmittarin alinta pohjasakkaa, joka on sinällään sääli, sillä rahalliset resurssit antaisivat oivan mahdollisuuden sivistymiseen.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Ylipäänsä monet erittäin hyvin tienaavat ovat sivistysmittarin alinta pohjasakkaa, joka on sinällään sääli, sillä rahalliset resurssit antaisivat oivan mahdollisuuden sivistymiseen.

Erittäin hyvin tienaamiseen riittää, että osaa ja haluaa tehdä jotakin, mistä irtoaa rahaa. Taito se on toki tuokin, mutta monet suoranaiseen rikastumiseen johtavat tapahtumasarjat eivät varsinaisesti edellytä sivistyneisyyttä. Ei siitä välttämättä haittaakaan ole, joissakin tapauksissa jopa selvää hyötyä, mutta monille sanotaanko vaikka liikemiehille ja ammattiurheilijoille hieman suoraviivaisempi eteneminen tuottaa tehokkaammin numeroita tilille kuin päämäärätietoinen sivistyksen hankkiminen.

Toisaalta Matti Nykäsen (ei ehkä kristallisoitunein esimerkki sen enempää sivistyksen kuin tienaamisenkaan saralla) oli ehkä parempi keskittää kaikki voimavaransa tullakseen hyväksi mäkihyppääjäksi, eikä jakaa resurssejaan fifty-sixty mäkihommien ja kertotaulun junnaamisen kesken. Tästä päästäänkin mielestäni relevanttiin asetelmaan: onko korkeatasoisen tai ylipäätään tietylle normitasolle yltävän sivistyneisyyden saavuttaminen itseisarvo edes objektiivisessa mielessä? Subjektiivisesti se ei ainakaan ole sitä.

 

[KwutsNI]

Tästä päästäänkin mielestäni relevanttiin asetelmaan: onko korkeatasoisen tai ylipäätään tietylle normitasolle yltävän sivistyneisyyden saavuttaminen itseisarvo edes objektiivisessa mielessä? Subjektiivisesti se ei ainakaan ole sitä.

Ihan hyvä kysymys. Yhteiskunnan tasolla tarkastellen sivistys on omiaan vähentämään konflikteja. Ts. yhteiskunnan tasolla sivistyneisyyden lisääntyminen on objektiivisesti tavoiteltava asia, ainakin jos sivistyneisyys käsitetään siinä laajassa mielessä kuin se tässä ketjussa on esitetty sisältäen avarakatseisuuden ja suvaitsevaisuuden yms.

 

[Kirjoittelija]

1. Sivistynyt ihminen omaa perustietoja historiasta, yhteiskunnasta, taloudesta, tieteistä, kulttuurista ja musiikista (katso myös kohta 7.). Sivistyneen ihmisen ei kuitenkaan tarvitse olla huipputietäjä jokaisella osa-alueella, tärkeintä on kokonaisuuksien hahmottaminen.

Tässäpä paljon puhuva kommentti. Kulttuuri, musiikki, talous ja historia ansaitsevat oman mainintansa, mutta matematiikka, fysiikka ja kemia eivät. Pirkko Saisiohan totesi Hesarissa osuvasti näin: "Minusta tuntuu, että vihreät ja vasemmisto jakavat keskenään älymystön, kulttuuriväen, tutkijat ja yliopistoväen". Tämä suomalainen älymystö koostuu pitkälti kulttuuriväestä ja vähän pehmeämpien alojen yliopistoväestä. Nämä ovat suurelta osin ihmisiä, joille matematiikka tuotti koulussa suuria vaikeuksia. Matematiikka on "älymystölle" vaikeaa siksi, että toisin kuin esim. kielissä, siinä ei pärjää pelkällä ulkoluvulla, vaan pitäisi myös tajuta jotain siitä mitä lukee. Siksi älymystö tietää paljon historiasta, kulttuurista, yhteiskunnasta ja musiikista, mutta matematiikka, fysiikka ja kemia menevät yli hilseen. Ja siksi MustatKortit nimittelee lääkäreitä ja insinöörejä "fakki-idiooteiksi".

Ylipäänsä monet erittäin hyvin tienaavat ovat sivistysmittarin alinta pohjasakkaa, joka on sinällään sääli

Käyttämäsi relatiivipronomini on väärä:
Kielikello - kielenhuollon tiedotuslehti

3. Sivistys ei ole sidoksissa rahaan ja varallisuuteen.

5. Matkailu avartaa.

Sivistys ei ole sidoksissa rahaan ja varallisuuteen, ja matkailu sivistää. Siinäpä helvetin looginen ajatuskulku. Itse en ole vielä keksinyt, millä matkailuaan voisi rahoittaa, jos ei sitä tee rahalla, mutta älymystö hoksaa varmasti tällaisetkin jutut helposti, sillä onhan heillä "kyky jäsennellä ajatuksiaan, sekä ammentaa niin tiedoistaan kuin kokemuksistaan".

Toisaalta miksipä sitä raha-asioita matkustelun yhteydessä murehtisi, jos voi reissailla mutsinsa rahoilla.

 

[Klose16]

Jälleen hyvä aloitus sinulta.

Sanoisin tähän kuitenkin aika yksinkertaisesti, että se merkittävä sivistys, se olennainen siinä - ratkaistaan oikeastaan vain kahdenvälisessä inhimillisessä kontekstissa. Tämä mittari ei ole kuitenkaan näennäisestä yksinkertaisuudestaan huolimatta ihan helppo, koska sitä toista ihmistä tuossa kontekstissa ei voi valita. Se voi olla naapurin pikku-Liisa tai ISISin korkea-arvoinen herra suurkalifi. Ehkä tämän voi ajatella niin, että miten suhtaudut ajasta, paikasta yms. riippumatta kohtaamaasi ihmiseen. En nyt keksi äkkiseltään parempaakaan määritelmää. Tuon voi toki laajentaa koskemaan muitakin henkiolentoja.

Elämänkokemuksestahan tämä hyvin pitkälti on kiinni. Kannattaa hankkia erilaisia, rakentavia kokemuksia. Tajunta laajenee. Varmaan jonkinlainen turhamaisuuden minimointi auttaa kanssa tässä. Olennaisuus voi silloin tiivistyä.

 

[MustatKortit]

Tässäpä paljon puhuva kommentti. Kulttuuri, musiikki, talous ja historia ansaitsevat oman mainintansa, mutta matematiikka, fysiikka ja kemia eivät...

Olisi pitänyt korvata sana tieteet muilla kattavammilla termeillä sillä hain toki laajempaa "otantaa" tuolla termillä. Eli maantiedolla, biologialla on oma paikkansa. Samoin fysiikalla, kemialla (okei, kemia alkaa olla aika spesifi tiede, eikä mikään spesifi tieto tai tiede ole sivistyksen edellytys).

Matematiikan alalta ei siltäkään tarvitse olla todella laajaa tietoa ollakseen sivistynyt, nyky-yhteiskunnassa tähän riittää erityisesti talouteen, verotukseen jne liittyvä perusmatikka.

Koko jutun pointti siis on se, ettei miltään tieteen alalta tarvitse tietää kaikkea mahdollista. Ei mollaamiesi humanististen tieteidenkään ajalta.

Mitä tulee tuohon fakki-idiootit-kohtaan, johon kärkkäästi tartuit, niin niitä toki löytyy joka alalta. Nostin esimerkiksi lääkäriä ja insinööriä lähinnä siksi, että monesti näillä aloilla ansaitsee hyvin, mutta sivistynyttä tämä ei vielä henkilöstä tee.

 

[Kirjoittelija]

Nostin esimerkiksi lääkäriä ja insinööriä lähinnä siksi, että monesti näillä aloilla ansaitsee hyvin, mutta sivistynyttä tämä ei vielä henkilöstä tee.

Minä veikkaan, että lääkärien ja insinöörien valikoitumiseen nimittelysi kohteeksi vaikutti paljon oma pärjäämisesi koulumatikassa.

 

[KwutsNI]

Matematiikka on "älymystölle" vaikeaa siksi, että toisin kuin esim. kielissä, siinä ei pärjää pelkällä ulkoluvulla, vaan pitäisi myös tajuta jotain siitä mitä lukee. Siksi älymystö tietää paljon historiasta, kulttuurista, yhteiskunnasta ja musiikista, mutta matematiikka, fysiikka ja kemia menevät yli hilseen.

Mitä pidemmälle millä tahansa alalla menee, sitä vähemmän pärjää ulkoluvulla. Ala-asteella opetellaan kertotauluja, yliopistossa pitää intuitiivisesti ymmärtää matematiikkaa. Sama pätee myös muihin aloihin, ei yliopiston englatilaisen filologian opinnoissa opetella epäsäännöllisten verbien luetteloita, eikä historian opiskelua ole muutaman vuosiluvun opetteleminen. Se auttaa siinä missä derivointikaavojenkin opettelu, mutta viime kädessä sen tyyppiset faktat on aina tarkistettavissa. Kokonaisuuksien ja yhteyksien hahmottaminen on jo ihan muuta, vieraan kielen todellisesta hallinnasta puhumattakaan.

Voisi myös todeta, että historioitsija, jolla ei ole minkäänlaista ymmärrystä luonnontieteistä, on ihan samalla tavalla fakki-idiootti kuin vastaava lääkäri, insinööri tms. Tai historioitsija, jonka kaikki esimerkit sijoittuvat Englantiin 1600-luvulla.

Sivistys ei ole sidoksissa rahaan ja varallisuuteen, ja matkailu sivistää. Siinäpä helvetin looginen ajatuskulku. Itse en ole vielä keksinyt, millä matkailuaan voisi rahoittaa, jos ei sitä tee rahalla, mutta älymystö hoksaa varmasti tällaisetkin jutut helposti, sillä onhan heillä "kyky jäsennellä ajatuksiaan, sekä ammentaa niin tiedoistaan kuin kokemuksistaan".

Tämä on ihan aiheellinen huomautus. Olen samaa mieltä, että matkailu ei ole sinänsä välttämätöntä, vaan kiinnostus muihin kulttuureihin ja halua oppia tuntemaan niitä. Tämän voi kuitenkin tehdä ihan kotoa käsin. Me ihmiset kaikessa viisaudessamme olemme kuitenkin kehittäneet keinoja välittää tietoa, jotta jokaisen ei tarvitsisi kokeilla kaikkea.

 

[KwutsNI]

Minä veikkaan, että lääkärit ja insinöörit valikoituivat nimittelysi kohteeksi siksi, että koulumatikka tuotti itsellesi pahoja vaikeuksia. Niin se usein tuppaa "älymystölle" tuottamaan.

Lääkärit ja insinöörit ovat korkeakoulutettuja ammattilaisia. Fakki-idioottiuden osalta paino sanalla ammattilainen. Molemmat koulutukset valmistavat erinomaisesti työelämän osaajiksi, mutta eivät anna ilman henkilökohtaista kiinnostusta laajaa sivistystä. Sama pätee myös esimerkiksi juristeihin. Humanististen tieteiden etu tässä suhteessa on se, että ne antavat laaja-alaista sivistystä. Huono puoli toki se, että ne eivät valmista työelämän osaajaksi.

Nimim. humanisti pitkällä matematiikalla.

 

[MustatKortit]

Minä veikkaan, että lääkärit ja insinöörit valikoituivat nimittelysi kohteeksi siksi, että koulumatikka tuotti itsellesi pahoja vaikeuksia. Niin se usein tuppaa "älymystölle" tuottamaan.

Olet väärässä, matematiikka ei tuottanut minulle mitään erityisiä vaikeuksia. Olin about kasin oppilas matematiikassa, toki ei ollut mikään lempiaineeni, joten annetaan sen verran siimaa.

Fakki-idiooteiksi kutsuin heitä siksi, että minulla on heistä kokemusta, veli on lääkäri, muutama parhaista ystävistä dippainsinööri. Joukossa on paljon sivistynyttä porukkaa, mutta myös niitä jotka sivistyneitä eivät ole.

Sinulla viuhuu koko ajan pointti ohi, kyse ei ole siitä, kuka on sivistynyt ja millainen on fakki-idiootti. Sen sijaan kyse on siitä, ettei arvostettu koulututus saati suurituloisuus takaa ihmisen sivistyneisyyttä.

 

[Kirjoittelija]

Tämä on ihan aiheellinen huomautus. Olen samaa mieltä, että matkailu ei ole sinänsä välttämätöntä, vaan kiinnostus muihin kulttuureihin ja halua oppia tuntemaan niitä. Tämän voi kuitenkin tehdä ihan kotoa käsin. Me ihmiset kaikessa viisaudessamme olemme kuitenkin kehittäneet keinoja välittää tietoa, jotta jokaisen ei tarvitsisi kokeilla kaikkea.

Näinhän se on. Varmasti myös sivistyneiden ihmisten kahvipöytäkeskusteluissa saa kivasti kredibiliteettiä, kun muiden keskustellessa vaikkapa Etelä-Amerikan matkoistaan kertoo lukeneensa juuri Argentiinan historiasta kertovan kirjan.

Olin about kasin oppilas matematiikassa

Missä matematiikassa?

 

[KwutsNI]

Näinhän se on. Varmasti myös sivistyneiden ihmisten kahvipöytäkeskusteluissa saa kivasti kredibiliteettiä, kun muiden keskustellessa vaikkapa Etelä-Amerikan matkoistaan kertoo lukeneensa juuri Argentiinan historiasta kertovan kirjan.

Kokemukseni mukaan riippuu siitä, onko mitään järkevää sanottavaa ko. kirjasta tai Argentiinasta vai ei. Jos keskeyttää muut vain kertoakseen lukeneensa kirjan, saa yleensä lähinnä kummeksuvia katseita.

 

[Kirjoittelija]

Kokemukseni mukaan riippuu siitä, onko mitään järkevää sanottavaa ko. kirjasta tai Argentiinasta vai ei. Jos keskeyttää muut vain kertoakseen lukeneensa kirjan, saa yleensä lähinnä kummeksuvia katseita.

Miten kokemustesi pohjalta vastaisit seuraavaan kysymykseen: vaikuttaako teillä siellä sivistyneistöpiireissä ihmisen asemaan sosiaalisessa hierarkiassa mitenkään se, onko hänellä varaa reissailla ulkomailla vai ei? Vai tunnetko edes sellaisia ihmisiä, joilla ei ole siihen varaa?

 

[adolf]

Sivistys on ihan miksi kukin ihminen sen määrittelee. Täysin irrallinen asia, mikä sinänsä on minusta aika typerä jo kysymyksenäkin.

Mutta oma mielipiteeni kuitenkin on sitä, että sivistys on sitä että kykenee tunnistamaan sen että meissä kaikissa ihmisissä on sama ihmisarvo ja kohtelee niin itseään kuin kaikkia muitakin tämän mukaan. Antaa ottamisen sijasta ja kunnioittaa luontoa(an) ja toisia ihmisiä sekä heidän itsemäärämisoikeuttaan.

Aika hyvä nyrkkisääntö on se että ihminen joka itse sanoo olevansa sivistynyt, ei sitä ihan varmuudella ole. Minun mielestäni siis.

 

[MustatKortit]

@KwutsNI :

Hivenen liikaa takerrutaan tuohon matkustaminen avartaa-teesiini. Seison toki sanojeni takana, mutta ehkä olisi syytä lisätä, ettei yletön matkustaminenkaan mikään tae sivistyksestä ole. Tähän pätee sama asia kuin muihinkin sivistyksen "mittareihin", ei se mikään pakollinen osa-alue ole.

Tietysti on lisäksi niin, että matkustaminen voi tulevaisuudessa muuttua vain varakkaampien huviksi, saa nähdä mitä muutoksia tulevaisuus tuo tullessaan. Hesarissa oli taannoin mielenkiintoinen juttu siitä, että jo nyt monet nähtävyydet ovat myös virtuaalisesti tarkasteltavissa, vaikkapa Louvre yhtenä esimerkkinä.

 

[Radiopää]

Minulle sivistys on paljon muuta kuin avausviestin teesit. Esimerkiksi Pentti Linkolaa voidaan pitää kirjatankkauksen ansiosta jotenkin sivistyneenä ihmisenä, mutta sitten on niitä, jotka eivät edes osaa lukea ja ovat sivistyneempiä kuin Linkola. Tai jos Linkola on liian raju vertaus, niin laitetaan tilalle Halla-aho. Sivistys kumpuaa usein siitä, miten ihminen suhtautuu ja käyttäytyy toista ihmistä kohtaan. Minulle sivistyneestä ihmisestä tulee usein mieleen mies, joka asui samalla kylällä kuin isoisäni. Hän ei muistaakseni osannut lukea ollenkaan ja siitäkin huolimatta, että hän asui koko elämänsä hyvin pienessä kylässä ilman keinoja avartaa mieltään niin kuin minä olen saanut tehdä. Linkolaa ja Halla-ahoa on hyvin vaikeaa pitää sivistyneinä ihmisinä sen miehen rinnalla, kun heidän mielipiteitään kuuntelee.