Sivistyksen lyhyt oppimäärä

[KwutsNI]

Miten kokemustesi pohjalta vastaisit seuraavaan kysymykseen: vaikuttaako teillä siellä sivistyneistöpiireissä ihmisen asemaan sosiaalisessa hierarkiassa mitenkään se, onko hänellä varaa reissailla ulkomailla vai ei? Vai tunnetko edes sellaisia ihmisiä, joilla ei ole siihen varaa?

Kysymyksesi ei tietenkään ole lainkaan johdatteleva, mutta olen toki otettu siitä, että lasket minun kuuluvan sivistyneistöön. Mielenkiintoisinta on kuitenkin se, että pidät sivistystä jonkinlaisena sosiaalisena pelinä, jonka tarkoitus on snobbailla omassa sosiaalisessa ryhmässä. En sano, etteikö tällaisia ryhmiä olisi olemassa, mutta henkilökohtaisesti en pidä kilpailua matkustaneisuudesta tai tiedoista sivistyksenä sen enempää kuin kilpailua lompakon paksuudesta tai peniksen pituudesta.

Mitä tulee kysymyksiisi vastaamiseen: en ole huomannut matkustaneisuuden omissa piireissäni vaikuttavan henkilön asemaan. Kuten sanoin, enemmän vaikuttaa se, onko mitään sanottavaa aiheeseen vai ei. En tunne henkilökohtaisesti sellaisia ihmisiä, joilla ei olisi lainkaan varaa matkustella, enkä tiedä, miten se liittyy käymäämme keskusteluun. Tunnen kyllä sellaisia ihmisiä, joilla ei ole kiinnostusta matkustella ulkomaille. Vm. eivät pääsääntöisesti ole erityisen sivistyneitä, vaikka mukavia muuten olisivatkin.

@KwutsNI :

Hivenen liikaa takerrutaan tuohon matkustaminen avartaa-teesiini. Seison toki sanojeni takana, mutta ehkä olisi syytä lisätä, ettei yletön matkustaminenkaan mikään tae sivistyksestä ole. Tähän pätee sama asia kuin muihinkin sivistyksen "mittareihin", ei se mikään pakollinen osa-alue ole.

Se oli ihan hyvä lähtökohta keskustelulle, tai ainakin keskustelun säikeelle. Usein vähän provokatiivisella heitolla saa keskustelupalstalla enemmän aikaa kuin kaikki näkökohdat huomioon ottavalla kirjoituksella. On kuitenkin totta sekin, että nykypäivänä sivistyneet ihmiset usein myös matkustavat, ihan jo sen takia, että ovat kiinnostuneita muista maista. Tulevaisuudessa voi tilanne matkustamisen suhteen olla erilainen, mutta ei kiinnostuksen osalta.

 

[Kirjoittelija]

@KwutsNI :Tähän pätee sama asia kuin muihinkin sivistyksen "mittareihin", ei se mikään pakollinen osa-alue ole.

Eli onko nyt niin, että suomalainen voi mielestäsi olla sivistynyt, vaikka hän tuntisi hyvin huonosti historian niiltä osin, joilta "sivistyneen suomalaisen ihmisen tulisi se tuntea"? Jos vastaus on kyllä, niin kuinka monta sivistyksen osa-aluetta saa olla retuperällä, jotta vielä voidaan puhua sivistyneestä ihmisestä?

 

[MustatKortit]

Eli onko nyt niin, että suomalainen voi mielestäsi olla sivistynyt, vaikka hän tuntisi hyvin huonosti historian niiltä osin, joilta "sivistyneen suomalaisen ihmisen tulisi se tuntea"? Jos vastaus on kyllä, niin kuinka monta sivistyksen osa-aluetta saa olla retuperällä, jotta vielä voidaan puhua sivistyneestä ihmisestä?

Kyllähän ihminen voi olla sivistynyt, vaikka jokin osa-alue olisi "retuperällä". Oma lukunsa ovat sitten todella sivistyneet ihmiset, jotka ovat laajasti perillä miltei kaikesta*.

Minä en henkilökohtaisesti koe olevani tällainen "todella sivistynyt" ihminen, puutteita löytyy ainakin maalaustaiteen ja rakennustaiteen osilta. Varmasti monen monituista muutakin "erroria" löytyy.

Mutta ehkä siinä onkin yksi sivistyksen kulmakivistä, pitää tunnistaa puutteelliset tiedot ja omata uteliaisuutta ja intoa parannella omaa sivistyksen tasoaan.

* toki tämä taitaa olla aikamoinen utopia, maailmaan mahtuu niin paljon asioita, joista voisi tietää "kaiken". Eli täydellisyyttä ei tältä osin ole realistista saavuttaa. Kerran eräässä Frasier-jaksossa Frasier luuli jo löytäneensä tällaisen henkilön (heh, ja oli luonnollisesti masentunut tästä ;) ), mutta myöhemmin kävi ilmi, että tälläkin tyypillä oli omat akilleen kantapäänsä.

Ja kuten sanottua, yleistieto ja yleissisivistys ei mene ihan yksi yhteen sivistyneisyyden kanssa. Tämä siis oma tulkintani.

 

[Kirjoittelija]

Minä en henkilökohtaisesti koe olevani tällainen "todella sivistynyt" ihminen, puutteita löytyy ainakin maalaustaiteen ja rakennustaiteen osilta. Varmasti monen monituista muutakin "erroria" löytyy.

Minulta löytyy pahoja puutteita ihan jokaikiseltä noista listaamistasi sivistyksen osa-alueista. Mutta rohkenen silti todetan sen olevan aika paljon puhuvaa, että joku maalaustaide tulee tällaisissa listauksissa ihmiselle mieleen ennen laskutaitoa.

 

[Kirjoittelija]

Mielenkiintoisinta on kuitenkin se, että pidät sivistystä jonkinlaisena sosiaalisena pelinä, jonka tarkoitus on snobbailla omassa sosiaalisessa ryhmässä.

Mikä sinun mielestäsi on sivistyksen tarkoitus? Minun mielestäni koko ihmiselämä on sosiaalinen peli, jossa ihmiset pyrkivät hankkimaan kanssaeläjiensä arvostusta erinäisin keinoin. Joku hankkii sitä arvostusta hakkaamalla pientä kuminpalasta taitavasti neljä kertaa kuuden jalan suuruisen kehikon sisään, joku toinen taas lukemalla hirveät määrät kirjoja vaikkapa maailmanhistoriasta tai kielitieteestä ja perehtymällä kattavasti maailmankirjallisuuden merkkiteoksiin sekä klassiseen musiikkiin. Jälkimmäisestä ihmisestä käytetään yhteiskunnassamme yleisesti komean kuuloista määritelmää "sivistynyt", mutta loppuviimein molemmat jampat ovat vain laumaeläimiä, joiden on jollain konstilla lunastettava muun lauman kunnioitus ja pyrittävä kohoamaan sen lauman hierarkiassa. Tai vähintäänkin pysymään poissa sen hierarkian pohjalta. "Sivistyneisyys" on toki sikäli hieno asia, että siitä puhuminen synnyttää pienipalkkaisten historioitsijoiden ja kielitieteilijöiden mielissä lämpimän ylemmyydentunteen, kun he katselevat Kimi Räikkösen kaltaista miljonääriä.

 

[MustatKortit]

Minulta löytyy pahoja puutteita ihan jokaikiseltä noista listaamistasi sivistyksen osa-alueista. Mutta rohkenen silti todetan sen olevan aika paljon puhuvaa, että joku maalaustaide tulee tällaisissa listauksissa ihmiselle mieleen ennen laskutaitoa.

Kuka on sanonut, että laskutaito olisi vähemmän tärkeää kuin maalaustaiteen ymmärrys? En ainakaan minä.

On sitten eri asia, millä tasolla tämän matematiikan osaamisen pitää liikkua. Mielestäni normaali sivistynyt ihminen ymmärtää perusmatikkaa, jonkin verran geometriaa, prosenttilaskua ja tietysti yhteiskuntaoppiin sidoksissa olevaa talousmatikkaa ja kansantaloustiedettä (josta jälkimmäisestä minullakin sivuainenopat suoritettuna).

Sen sijaan paljoa tätä pidemmälle matematiikan saralla ei tarvitse mennä. Ei musiikin saralla tarvitse osata luetteloida Bachin teoksia BVW-järjestyksessä tai osata kertoa seikkaperäisesti Picasson nuoruusvuosista ennen läpimurtoaan maalaustaiteen osalta. Ei maantiedossa tarvitse osata selittää Afrikan eri ilmastollisia seikkoja tai biologiassa DNA-ketjun saloja. Tai historiassa Rooman keisareiden tihutöitä järjestyksessään.

Sen sijaan olisi suotavaa tietää hivenen siitä, millaista musiikkia Bach edusti ja miksi, millaista maalaustaidella läpimurron tehnyt Picasso edustaa, ymmärtää Afrikan erilaisia olosuhteita ja luonnonrikkauksia, tietää tutkijoiden osaavan tätä nykyä pilkkoa ja eristää DNA:ta. Rooman keisareista riittää muutaman tärkeimmän herran nimen osaaminen.

Nämä ovat tietysti esimerkkejä ja poimintoja, mutta täytyy olla aika kujalla tai ymmärtää tahallaan väärin, mikäli ei nyt pointtia tajua.

 

[Tarinankertoja]

älymystö tietää paljon historiasta, kulttuurista, yhteiskunnasta ja musiikista, mutta matematiikka, fysiikka ja kemia menevät yli hilseen.

En tiedä missä kuplassa minä elän, kun olen tämän kokemuksen kanssa täysin eri mieltä. Se, että on esimerkiksi humanisti koulutukseltaan, ei tarkoita, etteikö ymmärtäisi suhteellisuusteorian ja kvanttimekaniikan perusolemusta. Kuten aloituksessa todettiin, ei tarvitse olla joka alan huipputietäjä, kunhan hahmottaa kokonaisuuksia. Oman kokemukseni mukaan humanistit ymmärtävät ja arvostavat paremmin kovia tieteitä kuin insinöörit humanistisia tieteitä. Tunnistan tämän myös itsessäni, kun insinööriminä pitää humanististen tieteiden teorioita vain hypoteeseina.


Mutta siis Sivistys. Itse määrittelisin sen ihmisen ominaisuuden kautta, ja tuo ominaisuus on uteliaisuus ja halu tietää. Tallaisesta ihmisestä tulee vääjäämättä sivistynyt, on hän sitä oppiarvoltaan tai ei.


Tieto on nykyään kaikkien ulottuvilla, joten itseäni hämmästyttää se, että niinkin helposti kun tietoa on satavilla, sitä ei hankita. JA tämä johtuu siitä uteliaisuuden puutteesta.

 

[Kirjoittelija]

Mutta siis Sivistys. Itse määrittelisin sen ihmisen ominaisuuden kautta, ja tuo ominaisuus on uteliaisuus ja halu tietää. Tallaisesta ihmisestä tulee vääjäämättä sivistynyt, on hän sitä oppiarvoltaan tai ei.

Moni ihminen on utelias ja halukas tietämään kaiken mahdollisen julkimoiden suhdekiemuroista ja syrjähypyistä, sekä näkemään sen, paneeko Jappe tänään telkkarissa Tainaa. Tätä uteliaisuuttaan ja tiedonjanoaan he lääkitsevät lukemalla Seiskaa ja hankkimalla BB 24/7 -kanavan. Jotenkin mulla on silti vahva kutina, että näiden ihmisten uteliaisuus ja halu tietää eivät tee heistä Tarinankertojan silmissä "Sivistyneitä".

 

[KwutsNI]

Mikä sinun mielestäsi on sivistyksen tarkoitus? Minun mielestäni koko ihmiselämä on sosiaalinen peli, jossa ihmiset pyrkivät hankkimaan kanssaeläjiensä arvostusta erinäisin keinoin. Joku hankkii sitä arvostusta hakkaamalla pientä kuminpalasta taitavasti neljä kertaa kuuden jalan suuruisen kehikon sisään, joku toinen taas lukemalla hirveät määrät kirjoja vaikkapa maailmanhistoriasta tai kielitieteestä ja perehtymällä kattavasti maailmankirjallisuuden klassikoihin sekä klassiseen musiikkiin. Jälkimmäisestä ihmisestä käytetään yhteiskunnassamme yleisesti komean kuuloista määritelmää "sivistynyt", mutta loppuviimein molemmat jampat ovat vain laumaeläimiä, joiden on jollain konstilla lunastettava muun lauman kunnioitus ja pyrittävä kohoamaan sen lauman hierarkiassa. Tai vähintäänkin pysymään poissa sen hierarkian pohjalta.

Tämä on ihan mielenkiintoinen näkemys, joskin se tarkastelee koko inhimillistä kokemusta aika kapean linssin läpi, enkä siksi osta sitä. Joku toki voi lukea maailmankirjallisuuden klassikot voidakseen nostaa statustaan muiden silmissä, ehkä jopa moni. Tämä ei ole sivistystä siinä mielessä kuin minä sen ymmärrän. Sivistynyt (tai sivistystä etsivä) ihminen lukee klassikoita, koska haluaa tietää, mitä kirjoittajalla oli sanottavana.

Moni ihminen on utelias ja halukas tietämään kaiken mahdollisen julkimoiden suhdekiemuroista ja syrjähypyistä. Tätä uteliaisuuttaan ja tiedonjanoaan he lääkitsevät lukemalla Seiskan kaltaisia lehtiä.

Tähän voisi heittää vastauksena Eleanor Rooseveltin lausahduksen: "Great minds discuss ideas; average minds discuss events; small minds discuss people."

 

[Tarinankertoja]

Moni ihminen on utelias ja halukas tietämään kaiken mahdollisen julkimoiden suhdekiemuroista ja syrjähypyistä, sekä näkemään sen, paneeko Jappe tänään telkkarissa Tainaa. Tätä uteliaisuuttaan ja tiedonjanoaan he lääkitsevät lukemalla Seiskaa ja hankkimalla BB 24/7 -kanavan. Jotenkin mulla on silti vahva kutina, että näiden ihmisten uteliaisuus ja halu tietää eivät tee heistä Tarinankertojan silmissä "Sivistyneitä".

Tuo ei ole uteliaisuutta ja tiedonjanoa, tuo on viihteen kuluttamista. Harrastan itsekin viihteen kuluttamista, vaikkakaan en juuri mainitsemiesi viihteiden. Voisin veikata että me molemmat kulutamme hyvin paljon jääkiekkoviihdettä ja haluamme tietää siitä "kaiken" ja ruokimme tätä halua lukemalla JA:sta Sihvosen analyysiä moittivia vasta-analyysejä. Viihteen kuluttaminen ei tee kenestäkään sivistymätöntä, mutta jos tiedonjanoa ei ole yleisesti, ja uteliaisuus kohdistuu vain jääkiekkoon, ei sivistystä synny.. tosin tällöin ei sitä aitoa tiedonjanoakaan ole.

 

[Kirjoittelija]

Sivistynyt (tai sivistystä etsivä) ihminen lukee klassikoita, koska haluaa tietää, mitä kirjoittajalla oli sanottavana.

Miksi ihminen haluaa tietää, mitä sanottavaa Orwellilla, Kafkalla ja Beckettillä on? A.W. Yrjänä sanoi joskus telkkarissa, että kirjoja kannattaa lukea, koska ne auttavat ihmistä ymmärtämään omaa elämäänsä . Ehkä ihminen haluaa klassikoita lukemalla oppia jotain omasta elämästään. Miksi hän haluaisi oppia siitä jotain? Jotta voisi pärjätä siinä elämässä paremmin. Toisaalta kun katsoo Yrjänää tänä päivänä, on helppo todeta, että jossain kohtaa olisi ehkä ollut hyvä ja terveellinen ratkaisu vaihtaa williamblaket ja goethet hetkeksi vaikka Janni Hussin tuotantoon (jos siis Hussi on jotain kirjoja kirjoittanut?).

Arto Salmisen, Irvine Welshin ja Charles Bukowskin tuotokset tuskin ovat kenenkään mielestä maailmankirjallisuuden klassikoita, mutta ne ovat auttaneet minua aivan suunnattoman paljon ymmärtämään omaa asemaani yhteiskunnassa. Usein on myös erittäin hieno kokemus, jos löytää kirjasta kohtia, jotka ovat kuin suoraan omasta elämästä. Noiden herrojen romaaneissa sellaisia kohtia on riemastuttavan paljon.

Tuo ei ole uteliaisuutta ja tiedonjanoa, tuo on viihteen kuluttamista.

Kuka sinulle on antanut vallan päättää, mihin asioihin perehtyminen on uteliaisuutta ja tiedonjanoa, ja mihin asioihin perehtyminen viihteen kuluttamista? Olisi mukava kuulla myös hieman lisää näiden välisistä rajalinjoista. Onko esim. musiikin saralla niin, että klassista musiikkia kuunnelleessaan ihminen tyydyttää tiedonjanoaan, ja Kate Bushia kuunnellessaan hän kuluttaa viihdettä? Tai kirjallisuuden saralla niin, että Joycen Odysseusta lukiessaan ihminen ravitsee tiedonjanoaan, mutta Juha Vuorista lukiessaan hän kuluttaa viihdettä?

 

[KwutsNI]

Miksi ihminen haluaa tietää, mitä sanottavaa Orwellilla, Kafkalla ja Beckettillä on? A.W. Yrjänä sanoi joskus telkkarissa, että kirjoja kannattaa lukea, koska ne auttavat ihmistä ymmärtämään omaa elämäänsä . Ehkä ihminen haluaa klassikoita lukemalla oppia jotain omasta elämästään. Miksi hän haluaisi oppia siitä jotain? Jotta voisi pärjätä siinä elämässä paremmin.

Olen jokaisesta lainatusta kohdasta samaa mieltä. Klassikoita ja muitakin kirjoja luetaan (viihtymisen ohella) siksi, että ne auttavat ymmärtämään omaa elämää paremmin. Olen eri mieltä johtopäätöksestäsi, sillä "pärjääminen paremmin" ei ole samaa kuin kilpailu muita vastaan. Maailmansa ymmärtämisellä on itseisarvo riippumatta muiden arvostuksesta.

Arto Salmisen, Irvine Welshin ja Charles Bukowskin tuotokset tuskin ovat kenenkään mielestä maailmankirjallisuuden klassikoita, mutta ne ovat auttaneet minua aivan suunnattoman paljon ymmärtämään omaa asemaani yhteiskunnassa. Usein on myös erittäin hieno kokemus, jos löytää kirjasta kohtia, jotka ovat kuin suoraan omasta elämästä. Noiden herrojen romaaneissa sellaisia kohtia on riemastuttavan paljon.

Klassikko on toki aika arbitraarinen leima, joka joillekin kirjailijoille yleisesti annetaan, toisille ei. Poimin termin esimerkin omaisena viestistäsi.

 

[Kirjoittelija]

Olen jokaisesta lainatusta kohdasta samaa mieltä. Klassikoita ja muitakin kirjoja luetaan (viihtymisen ohella) siksi, että ne auttavat ymmärtämään omaa elämää paremmin. Olen eri mieltä johtopäätöksestäsi, sillä "pärjääminen paremmin" ei ole samaa kuin kilpailu muita vastaan. Maailmansa ymmärtämisellä on itseisarvo riippumatta muiden arvostuksesta.

Ehkä näin. Se itseisarvo kuitenkaan tuskin hirveästi lohduttaa sillan alla elävää ihmistä, jolla on valtava kirjallinen sivistys. Väitän, että sinullekin on kaveripiirissäsi ja työssäsi hyvin suuri funktionaalinen hyöty siitä, että tiedät BB:n keskivertokatselijaa paremmin, millainen se alkuperäinen isoveli oli, ja hahmotat ilmauksen "kafkamainen tunnelma" taustat.

Siksi puheet sivistyneestä ihmisestä, jolla klassikoiden lukeminen ei linkity mitenkään sosiaalisen statuksen hankkimiseen, tuovat minulle mieleen sen heteronaisen, joka "ei meikkaa miehiä varten, vaan ihan omaksi ilokseen".

Eikä sosiaalisen statuksen hankkiminen jollain aktiviteetilla edes tarkoita sitä, että hommaa tehtäisiin väkisin vain sen statuksen vuoksi. Teemu Selännekin mitä luultavimmin nautti lätkän pelaamisesta aika paljon.

 

[Tarinankertoja]

Kuka sinulle on antanut vallan päättää, mihin asioihin perehtyminen on uteliaisuutta ja tiedonjanoa, ja mihin asioihin perehtyminen viihteen kuluttamista?

Ei mikään. Vaan se, että jos mielenkiinto keskittyy vain yhteen segmenttiin, sitä motivoi itsensä viihdyttäminen, ei tiedonjano, joka olemuksellaan kohdistuu 'kaikkeen'.

Itseään viihdyttämistä on kirjallisuuskin, mutta jos se mielenkiinto keskittyy Vain kirjallisuuteen, on kyse intohimosta kirjallisuuteen, ei tietoon. Tiedonhalun ja uteliaisuuden olemassaolo tarkoittaa yksilön halua ottaa selvää ja tietää asioista laajasti. Tietää 'kaikesta'.

Se on se ero, ei mun päätettävissä mikä on hyvää tai huonoa, vaan onko se tiedonhalu laaja-alaista vai suppeaa.

 

[Virveliä kainaloon]

Tässäpä paljon puhuva kommentti. Kulttuuri, musiikki, talous ja historia ansaitsevat oman mainintansa, mutta matematiikka, fysiikka ja kemia eivät. Pirkko Saisiohan totesi Hesarissa osuvasti näin: "Minusta tuntuu, että vihreät ja vasemmisto jakavat keskenään älymystön, kulttuuriväen, tutkijat ja yliopistoväen". Tämä suomalainen älymystö koostuu pitkälti kulttuuriväestä ja vähän pehmeämpien alojen yliopistoväestä. Nämä ovat suurelta osin ihmisiä, joille matematiikka tuotti koulussa suuria vaikeuksia. Matematiikka on "älymystölle" vaikeaa siksi, että toisin kuin esim. kielissä, siinä ei pärjää pelkällä ulkoluvulla, vaan pitäisi myös tajuta jotain siitä mitä lukee. Siksi älymystö tietää paljon historiasta, kulttuurista, yhteiskunnasta ja musiikista, mutta matematiikka, fysiikka ja kemia menevät yli hilseen. Ja siksi MustatKortit nimittelee lääkäreitä ja insinöörejä "fakki-idiooteiksi".



Käyttämäsi relatiivipronomini on väärä:
Kielikello - kielenhuollon tiedotuslehti



Sivistys ei ole sidoksissa rahaan ja varallisuuteen, ja matkailu sivistää. Siinäpä helvetin looginen ajatuskulku. Itse en ole vielä keksinyt, millä matkailuaan voisi rahoittaa, jos ei sitä tee rahalla, mutta älymystö hoksaa varmasti tällaisetkin jutut helposti, sillä onhan heillä "kyky jäsennellä ajatuksiaan, sekä ammentaa niin tiedoistaan kuin kokemuksistaan".

Toisaalta miksipä sitä raha-asioita matkustelun yhteydessä murehtisi, jos voi reissailla mutsinsa rahoilla.

Ennen kuin luen ketjua loppuun ja kommentoin itse aihetta tähän viestiini, niin totean lainauksessa olevan viestin olevan aivan loistava sanaan "tiedotuslehti" saakka, varsin laadukas sanaan "kokemuksistaan" asti ja loppuosaltaan tutumpaa legendaa.


__________________________________________________________________

Kädessäni on banaani. Kuorin sen. Onko ihminen sivistynyt vai barbaari ymmärtäessään kuoria banaanin kuorten syömisen sijasta?

Jos ihminen syö banaanin kuorineen, hänen saamansa makunautinto ei vastaa kuoritun banaanin syömistä. Toisaalta, syödessään myös kuoret, hänen primäärinen tarpeensa tulla ravituksi täyttyy paremmin. En ota kantaa banaaninkuorten vaikutukseen ruuansulatusjärjestelmässä, sillä minulla ei ole kokemuksia eikä luettua tietoa aiheesta, eli sivistyksessäni on aukko.

Karkeammin määrittelisin — jos olisin suuri viisaus, joka näitä asioita määrittelee — sivistyksen rakentuvan muutamasta peruspilarista:

1. Oma pohdiskelu, hämmästely, ajattelu. Sivistynyt ihminen kysyy "miksi" ja "mitä siitä seuraa".
2. Fysiikka. Ymmärrys luonnosta, miksi asiat ovat niin kuin ovat (ks. kohta 1)
3. Historia. Tieto menneisyydestä, syistä ja seurauksista (ks. kohta 1)

Noiden kolmen alle saa oikeastaan runtattua kaiken muun oleellisen. Todellinen sivistynyt ymmärtää oman pienuutensa ja suuren turhuuden. Loppujen lopuksi kaikessa on kyse omasta edusta. Sivistynyt ymmärtää, mitkä seikat johtavat pitkässä juoksussa omaan etuun, ja myös toimii sen mukaisesti.

Sivistyneisyyttä ei ole koulutus, ammatti, raha, maailmanmatkailu tai mikään sellainen. Nuo voivat kyllä auttaa sivistymään, mutta toisaalta myös ummistaa silmiä. No, tietty peruskoulutus toki on ihan perusedellytys. Asiat pitää kuitenkin yhdistellä omassa päässä ja muodostaa iso kokonaiskuva.

Minä en ole sivistynyt.

_____________________________

Tarkennetaan vielä, kun ilmeisesti jotkut ovat ottaneet tosissaan tuon "retalejengiä päin sylkemis"-läpän. Tuon selvempää sarkasmia en osaa kirjoittaa. En pyydä anteeksi.

 

[Kirjoittelija]

Sivistystä voisi tarkastella myös näkökulmasta: miksi pitäisi olla sivistynyt?

Siinä on kyllä hyvä kysymys, jos asiaa ajatellaan vaikka sellaisen lääkärin näkökulmasta, joka älymystöön kuuluvan ihmisen mielestä on "fakki-idiootti". Näkisin asian niin, että jos ihmisellä on hyvä ja turvattu työpaikka, hyvä fyysinen kunto ja halu pitää siitä huolta, kyky elättää perheensä, ja hän on kaiken tämän lisäksi onnellinen, silloin on asiat elämässä todella mallillaan. Mitä väliä sen jälkeen on sillä, onko hän joidenkin humanistihenkisten älymystön edustajien kriteereillä sivistynyt. Etenkin, kun nämä humanistihenkiset älyköt mielellään muokkaavat ne sivistyneisyyden kriteerit sellaisiksi, että sijoittuvat itse mahdollisimman korkealle, jos ihmisiä ruvetaan niiden perusteella rankkaamaan. Silloin tällainen älymystön jäsen voi katsella vaikkapa jotain lääkäriä ja ajatella, että vaikka sillä lääkärillä olisi huomattavasti parempi koulutus ja palkka, parempi fyysinen kunto ja huomattavasti korkeampi älykkyysosamäärä kuin tällä älymystön jäsenellä itsellään, jää se lääkäri silti "sivistyneisyydessä" hopealle. Minun mielestäni ko. lääkäri voi varsin perustellusti tässä kohtaa kysyä, että mitä sitten.

Esim. Tiina Rosenberg on mielestäni selkeästi suomalaisen älymystön jäsen (eihän sitä muutoin taidekoulun pomoksi pääsisikään), ja muun muassa siksi arvostan henkilökohtaisesti paljon enemmän Mensan jäsenyyttä kuin älymystön jäsenyyttä.

 

[BlackWolf]

Sivistynyt ihminen on sellainen, joka hyväksyy maailman ja sen asiat sellaisina kuin ne hänelle vastaan tulee. Silti sisältäen pienen määrä skeptisyyttä asioiden absoluuttista totuuta kohtaan. Hän pystyy keskustelemaan aiheesta kuin aiheesta, riippumatta omasta tietotasosta, vähintään esittäen kysymyksiä ja tehden havaintoja, mutta samalla avoimesti myöntäen, ettei asioista tiedä enempää kuin oikeasti tietää tai kuvittelee tietävänsä. Samalla hän kohtelee kunnioittavasti sellaisia, jotka eivät jostain asiasta tiedä, tai omaavat siitä väärän käsityksen. Pyrkien toki tuomaan tämän julki ja jakaamaan sivistystä, mutta tiedostaen sen, ettei toisen mielipide sillä välttämättä muutu. Sivistynyt ihminen on utelias ja uutta kohdatessaan, hän pyrkii omaksumaan tämän asian perusteet, sekä mahdolliset käytäytymisen normit tehdäkseen kanssakäymisestä helpompaa, tai itsestään ainakin tietäväisemmän olennon. Sivistynyt osaa kysyä, kun ei tiedä, ohjata kun toinen on eksyksissä ja kunnioittaa ja suvaita myös niitä, jotka eivät välttämättä jaa samaa näkemystä hänen kanssaan.

Minun mielipide, tosin pintaraapaisuna, tähän asiaan, eikä millän tavalla riipu siitä miltä lähtötasolta yleis- tms. tiedossa ponnistaa.

 

[JypFabu]

Sivistys ei ole sidoksissa rahaan ja varallisuuteen, ja matkailu sivistää. Siinäpä helvetin looginen ajatuskulku. Itse en ole vielä keksinyt, millä matkailuaan voisi rahoittaa, jos ei sitä tee rahalla, mutta älymystö hoksaa varmasti tällaisetkin jutut helposti, sillä onhan heillä "kyky jäsennellä ajatuksiaan, sekä ammentaa niin tiedoistaan kuin kokemuksistaan".
Toisaalta miksipä sitä raha-asioita matkustelun yhteydessä murehtisi, jos voi reissailla mutsinsa rahoilla.

Niin, mitenhän tuon miettisi? Nyt jo edesmennyt isäni veli reissaili kolmesti maapallon ympäri, omistamatta koskaan penniäkään, eikä kyllä varmaan mennyt mummoni rahoilla.

Pidin häntä koko lapsuuteni cooleimpana hemmona, kun aina muutaman vuoden reissailtuaan palasi. Täynnä tarinoita ja oikeastaan...sivistystä. Olisiko tuo edes mitenkään ollut mahdollista, jos olisi rahalla matkustanut. Minun tekisi mieleni vetää tästä analogia, että sivistys on sitä, että näkee omaa napaansa kauemmas ja sisäistää jotakin. Uskallan väittää, että olen tavannut useamman varakkaan ihmisen ilman sivistystä, kuin köyhän ilman sivistystä, mutta tämähän on tyystin sidonnaista sivistyksen määrittelyyn. Ehkä voisi niinkin laittaa, että ne, jotka uskaltavat (varallisuudestaan) huolimatta katsella muutakin kuin kotipihan pihlajaa sivistyvät väistämättä, ihan niin kuin ne, jotka malttaa lukea muutakin kuin Päätalon Iijoki sarjan, vaikka hyvä sarja onkin. Mielen avaruus, tuo ymmärryksen erilaisuudesta ja erilaisuuden samanlaisuudesta, kunnes ei ole enää me ja muut, on vain me kaikki. Tavallaan sivistyksessä on kai kyse dilemmasta, voittaako äly järjen, sillä ilman tunnetta ei ole järkeä, vaikka olisi kuinka älykäs ja tunne syntyy vain kokemuksesta, jotta on palikat ymmärtää mitä muut tuntevat. Oppiarvot ja lusikan pitely oikein, on pelkkää diibadaabaa, jolla ei ole mitään tekemistä sivistyksen kanssa, niissä on enemmän kyse tapakulttuurista ja ulkokultaisuudesta, jotka eivät indikoi millään tavoin sivistystä.

Voiskohan tään jorinan kiteyttää siten, että sivistys syntyy aidosta uteliaisuudesta ja alttiudesta heittäytyä omien ympyröidensä tuolle puolen.

 

[Kirjoittelija]

Voiskohan tään jorinan kiteyttää siten, että sivistys syntyy aidosta uteliaisuudesta ja alttiudesta heittäytyä omien ympyröidensä tuolle puolen.

Mulla ei ainakaan ole juurikaan halua heittäytyä omien ympyröideni ulkopuolelle, ja siksi en esim. New Yorkissa lähde yöllä Bronxin kaduille katselemaan miltä siellä näyttää pimeän tultua. Ahdasmielisyyteni vuoksi uskon, että päällimmäisenä ei tulisi mieleen ajatus "ei ole olemassa me ja muut, on vain me kaikki".

 

[MustatKortit]

...

Esim. Tiina Rosenberg on mielestäni selkeästi suomalaisen älymystön jäsen (eihän sitä muutoin taidekoulun pomoksi pääsisikään), ja muun muassa siksi arvostan henkilökohtaisesti paljon enemmän Mensan jäsenyyttä kuin älymystön jäsenyyttä.

Tiina Rosenberg ei todellakaan ole mikään kovin sivistynyt ihminen, sillä todelliseen sivistykseen ei riitä pelkkä yleistieto tai yhteiskunnallinen asema, vaan - kuten moni nicki täällä on sanonut - niin siihen kuuluu myös avarakatseisuutta, ympäröivän maailman ymmärrystä ja mielestäni myös ihmisten välistä vuorovaikutusta. Sen sijaan Rosenberg saattaa kyllä omasta mielestään kuulua tähän samaan "sivistyneistöön" kuin vaikkapa Krista Kosonenkin, itse en kuitenkaan laske tätä ryhmää mihinkään sivistyksen korkeimpaan kastiin.

Sinulla on joku ihme patouma, että sivistyneinä itseään pitävät ovat jotain tyhmiä humanisteja jne, todella kapeakatseista ajattelua. Sivistynyt ihminen voi olla kuka tahansa, monesti he ovat lääkäreitä, juristeja tai vaikka niitä diplomi-insinöörejä. Kuitenkaan koulutus ja palkkaus ei välttämättä takaa ihmisen sivistyneisyyttä.

 

[Kirjoittelija]

Tiina Rosenberg ei todellakaan ole mikään kovin sivistynyt ihminen

Se on sinun mielipiteesi. Älymystöön hän ainakin kuuluu päivänselvästi, sillä älymystöön kuulumisessa olennaista ovat oikeat mielipiteet, ja Tiinalta sellaiset totta vie löytyy.

 

[MustatKortit]

Se on sinun mielipiteesi. Älymystöön hän ainakin kuuluu päivänselvästi, sillä älymystöön kuulumisessa olennaista ovat oikeat mielipiteet, ja Tiinalta sellaiset totta vie löytyy.

Jatkoin tuohon ylle, padilla kirjoittaessani viesti vahingossa lähti ennen aikojaan, pahoittelut. Kuten siinä jo sivusinkin, niin Rosenberg ei mielestäni ole sivistynyt, kuuluu toki tähän 2010-luvun "sivistyneistöön" ja "älymystöön" jonka kanssa ainakaan minä en halua olla missään tekemisissä, sillä sitä suvaitsemattomampaa porukkaa on vaikeaa löytää.

Edit. Tosin nyt näyttää siltä, että Rosenbergin jutut olivat liian raflaavia jopa monille saman "alan" ihmisille,

 

[Kirjoittelija]

Sinulla on joku ihme patouma, että sivistyneinä itseään pitävät ovat jotain tyhmiä humanisteja jne,

Pitävätkö sivistyneet ihmiset yleensä itse itseään sivistyneinä? Jos kysyt sivistyneeltä ihmiseltä, että "oletko sivistynyt?", onko hänen vastauksensa yleensä "kyllä"?

todella kapeakatseista ajattelua.

Sekö ei ole kapeakatseista, että sinä määrittelet sivistyneisyydelle mieleisesi kriteerit, ja nimittelet sitten idiooteiksi niitä, jotka eivät näitä määrittelemiäsi kriteereitä täytä? Edustaako tämä ihmisten nimittely idiooteiksi sitä "avarakatseisuutta", jota itse peräänkuulutat?

 

[MustatKortit]

...
Sekö ei ole kapeakatseista, että sinä määrittelet sivistyneisyydelle mieleisesi kriteerit, ja nimittelet sitten idiooteiksi niitä, jotka eivät näitä määrittelemiäsi kriteereitä täytä? Entä edustaako tämä ihmisten nimittely idiooteiksi sitä "avarakatseisuutta", jota itse peräänkuulutat?

Ymmärtääkseni annoin heti alkuun hyvin laajat ja löyhät kriteerit sivistykselle, miten minä itse sivistyksen näen. Tarkkoja mieleisiäni kriteerejä en siis suinkaan ole luonut, vaan puhunut isoista raameista. Tämän lisäksi olen todennut, ettei mikään tietty spesifi tieto ole välttämättä kovin oleellista sivistyksen kannalta, riittää kunhan ymmärtää kokonaisuuksia.

Idiootiksi en ole nimitellyt ketään, en tässä enkä varmaan missään toisessakaan ketjussa Jatkoajassa. Sinä takerrut koko ajan (imo hivenen lapsellisesti) aiemmin käyttämääni termiin "fakki-idiootti". Minä taas en näe tuota termiä edes kovin negatiivisena, kyse on ihmisen urautumisesta, joka helposti toteutuu myös ahkerasti työssä käyville, fiksuille ihmisille.

Huomaan esimerkiksi itsessäni tiettyjä "fakki-idiotismin" piirteitä.

 

[Kirjoittelija]

Sinä takerrut koko ajan (imo hivenen lapsellisesti) aiemmin käyttämääni termiin "fakki-idiootti". Minä taas en näe tuota termiä edes kovin negatiivisena

Pejoratiivi se joka tapauksessa on. Joku saattaa myös kokea, että "hiekkaneekeri" ei ole mitenkään kovin negatiivinen termi, koska siinä ei haukuta ketään neekeriksi.