Salt & vinegar vaatii melko paljon totuttelua, mutta jotenkin siitä vain kehittyy sellainen maku, jota harva sipsi enää ylittää. Itsekin lähe oksensin nuorempana noita maistellessa, mutta nykyään ahmisin ison pussin varttiin, jos kehtais ostaa.
Toinen suosikki on ainakin itäisessä Euroopassa sipsihyllyt vallannut smetanan maku. Laysin smetanasipsit oli varmaan ainoita Layseja, joita kehtasi ostaa. Oi niitä aikoja istuskellessa Majdanilla, kaljaa juoden ja smetanasipsejä syöden, paikallisten spurgujen kanssa elekielellä keskustellen.
Alkopa tekee mieli sipsiä.