Sijoitusvinkkejä?

[disco-stu]

Nordnet muistutteli taas vuodenvaihteen verorajasta ja siihen liittyvistä kikkailuista. Sinänsä mitään varsinaista uuttahan noissa ei ole, mutta hyvä muistaa. Tässä linkki lyhyeen mutta hyödylliseen juttuun Nordnetin sivuilla: 5 verovinkkiä sijoittajalle – hyödynnä ennen vuodenvaihdetta! - Nordnet

Yksi kohta, eli tuo 5. hieman aiheutti ihmetystä, eli siinä kerrotaan näin (boldaus oma):

"Lahjoittamalla hyvin tuottaneet osakkeesi vältyt myös pääomatuloveroilta, eikä lahjan saajakaan joudu niitä maksamaan – kunhan malttaa pitää osakkeensa vähintään vuoden. Kun lahjan saaja on pitänyt osakkeet vuoden ajan, hankintahinnaksi katsotaan lahjoitushetken hinta, eikä alkuperäisellä hinnalla ole enää merkitystä. Jos lahjan vastaanottaja saa lahjoittajalta kolmen vuoden aikana yhteensä alle 5000 euron arvosta lahjoja, vastaanottajan ei myöskään tarvitse maksaa lahjaveroa."

Eli hypoteettisena keissinä voisin antaa vaimolle lahjaksi 4999 x 1€ arvosta lappuja kerran kolmeen vuoteen, jonka jälkeen eukko voi vuoden odoteltuaan myydä ne ja maksaa pääomatuloveroa vain sen verran, mitä ne ovat tuottaneet voittoa tuon 1€ per yli? Eli vaikka itse olisin ostanut ne aikoinaan hintaan 0.001€ kipale? Vai onko tässä nyt jokin koira haudattuna, kuulostaa erikoiselta vaikka summathan eivät mitään kovin isoja olisi. 30€ näemmä maksaa Nordnetilla arvopaperin siirto. Toinen voisi olla se, että antaa aina vaikka kolmen vuoden välein toisilleen lahjaksi 4999€ arvosta lappuja ja noukkii sitten "verottomana" voittoja? Toki se vaatii myös voittavia sijoituksia, mutta noin niinkuin teoriassa. Melko mielenkiintoista ja jos näin tosiaan on niin pitänee kyllä kiskoa kaikki hyöty irti - sen verran vitutusta aiheutta verorotan kähmintä ihan joka asiassa.

 

[paki77]

Eli hypoteettisena keissinä voisin antaa vaimolle lahjaksi 4999 x 1€ arvosta lappuja kerran kolmeen vuoteen, jonka jälkeen eukko voi vuoden odoteltuaan myydä ne ja maksaa pääomatuloveroa vain sen verran, mitä ne ovat tuottaneet voittoa tuon 1€ per yli? Eli vaikka itse olisin ostanut ne aikoinaan hintaan 0.001€ kipale? Vai onko tässä nyt jokin koira haudattuna, kuulostaa erikoiselta vaikka summathan eivät mitään kovin isoja olisi. 30€ näemmä maksaa Nordnetilla arvopaperin siirto. Toinen voisi olla se, että antaa aina vaikka kolmen vuoden välein toisilleen lahjaksi 4999€ arvosta lappuja ja noukkii sitten "verottomana" voittoja? Toki se vaatii myös voittavia sijoituksia, mutta noin niinkuin teoriassa. Melko mielenkiintoista ja jos näin tosiaan on niin pitänee kyllä kiskoa kaikki hyöty irti - sen verran vitutusta aiheutta verorotan kähmintä ihan joka asiassa.

Ei ole koiraa haudattuna, asia on juurikin noin. Toki tuossa vaimo "sitoutuu" kantamaan osakeriskiä ylimääräisen vuoden. Tätä olen myös itse suunnitellut hyödyntäväni. Samalla tavalla esimerkiksi hankintameno-olettamassa hyötyy kun hyvin noussutta osaketta holdaa pidempään.

Mittakaavahan tuossa on aika pieni, maksimaalinen saavutettava verohyöty on 5000€*0,34 = 1700€ per lahjoitus.

 

[disco-stu]

Mittakaavahan tuossa on aika pieni, maksimaalinen saavutettava verohyöty on 5000€*0,34 = 1700€ per lahjoitus.

Joo kuten sanottua, ei tämä nyt mikään äkkirikastumistemppu tietenkään ole, mutta ainakin itse koen maksavani aivan riittävästi veroa jo nyt, joten jokainen euro takasinpäin on plussaa. Ja toki vaimolle voi sysätä riskiä tai toisinpäin, koska sama vene tässä kuitenkin keinuu, syteen tai saveen.

 

[huhheijaa]

Ei missään nimessä näin.

Jos nostat 5000€, siitä on voittoa 5000*(2000/22000) eli 454€, josta menee 30% veroa, eli 136€.

Näitä tulee nyt aika-ajoin tänne, joten avaan huvikseni tätä lisää. Pakin vastaus on oikein, jos kaikki osuudet ostettu samalla hinnalla eli käytännössä kerralla. Toki tietämättä yksityiskohtia tilanteesta oikeastaan ainoa annettavissa oleva vastaus.

Kaikissa muissa tilanteissa ei pitäisi mennä näin, vaan myynteihin sovelletaan FiFoa (First in First out). Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti, että aina kun myyt osakkeita (tai rahastoja), niin verottajan lähtökohtana on, että myyt ensin ostetut. Eli jos on ostettu osakkeita eka 10 kpl 100€/kpl ja parin vuoden päästä 15 kpl 200€/kpl. Hankintamenot näin 4000€. Osakkeiden arvo nousee ja niiden arvo nyt 240€/kpl eli sijoitusten arvo 6000€. Nyt jos myyt 15 kappaletta, niin tuolla pakin tyylillä maksaisit veroa 15x240x(2000/6000)x0,3=360€. Todellisuudessa myyt nuo ekat ostetut 10 kpl ja 5 noita uusia osakkeita, jolloin lopputuloksena veroa meneekin [10x(240-100)+5x(240-200)]x0,3=720€. Tämä kannattaa huomioida siksi, että osakkeilla on tapana nousta, jolloin ensiksi ostettujen hinta alhaisempi.

Ja tämä FiFo on tosiaan verottajan lähtökohta. Listattujen osakkeiden kanssa tästä ei taida päästä eroon. Rahastojen osalta sitten on oma asiansa. Oikeastihan verotuksen pitäisi mennä niin, että ei tehdä olettamia, vaan katsotaan mitä olet myynyt ja paljon saanut voittoa. Rahastot joutuvat pakostakin pitämään rahasto-osuusrekisteriä. Voit käytännössä pyytää (tai ehkä vaatiakin, en tiedä) myymään mitkä tahansa osuudet (eli kalleimmalla ostetut veron minimoimiseksi) ja pyytää tiedot myytyjen osuuksien hankintamenosta ja lähettää verottajalle. Tällöin vero lasketaan todellisesta voitosta, mutta rahastoissakin noudatetaan FiFoa, jos ei itse muuta vaadi ja todista. En muuten tiedä ketään, joka olisi tätä käyttänyt. Teoriassa siis jos tuo käyttämäni esimerkki olisikin rahasto, niin voisi maksaa vain 15x(240-200)x0,3=180€ veroa.

Lisäksi toki hankintameno-olettama, jota en jaksa avata.

E: Aamulla ei pitäisi tehdä matikkaa, eikä varsinkaan talousmatikkaa. Korjasin ehkä lasku- ja numerovirheet, mutta en mene vannomaan.

 

[dana77]

Kysymys. Kun verottajalle on tuo raja, että alle tonnin myynneistä ei makseta pääomaveroja, niin pankkiiriliike ilmeisesti ilmoittaa luovutusvoiton verottajalle ja pidättää osuuden, mutta verottaja huomioi sen sitten lopullisessa päätöksessä jos raha ei ylity? Jos myynti on 1001 niin makseetaanko vero koko summasta vai yli menevästä?

 

[paki77]

Kysymys. Kun verottajalle on tuo raja, että alle tonnin myynneistä ei makseta pääomaveroja, niin pankkiiriliike ilmeisesti ilmoittaa luovutusvoiton verottajalle ja pidättää osuuden, mutta verottaja huomioi sen sitten lopullisessa päätöksessä jos raha ei ylity? Jos myynti on 1001 niin makseetaanko vero koko summasta vai yli menevästä?

Verottaja huomioi automaattisesti. Ja koko summasta, jos menee euronkin yli.

E/ niin, ja myynnithän tosiaan tulevat kokonaan tilille eikä niissä ole ennakonpidätystä.

 

[retro]

Kysymys. Kun verottajalle on tuo raja, että alle tonnin myynneistä ei makseta pääomaveroja, niin pankkiiriliike ilmeisesti ilmoittaa luovutusvoiton verottajalle ja pidättää osuuden, mutta verottaja huomioi sen sitten lopullisessa päätöksessä jos raha ei ylity? Jos myynti on 1001 niin makseetaanko vero koko summasta vai yli menevästä?

Siis eihän luovutusvoitoista pidätetä mitään osuutta, toisinkuin vaikka osingoista. Koko vuoden voitot ja tappiot niputetaan yhteen ja verot maksetaan seuraavana syksynä/talvena. Mikäli luovutushinnat ylittävät 1000€, niin veroa maksetaan koko voitto-osuudesta.

 

[dana77]

Siis eihän luovutusvoitoista pidätetä mitään osuutta, toisinkuin vaikka osingoista.

Voiko tässä olla eroja eri pankkien välillä?
Verokampus.fi kertoo että
"Joissakin tapauksissa, kuten arvopapereissa ja rahastoissa, pankki pidättää luovutusvoiton veron ja ilmoittaa sen vuosi-ilmoituksella verottajalle"

 

[jokerit67]

Rahastot joutuvat pakostakin pitämään rahasto-osuusrekisteriä. Voit käytännössä pyytää (tai ehkä vaatiakin, en tiedä) myymään mitkä tahansa osuudet (eli kalleimmalla ostetut veron minimoimiseksi) ja pyytää tiedot myytyjen osuuksien hankintamenosta ja lähettää verottajalle. Tällöin vero lasketaan todellisesta voitosta, mutta rahastoissakin noudatetaan FiFoa, jos ei itse muuta vaadi ja todista. En muuten tiedä ketään, joka olisi tätä käyttänyt. Teoriassa siis jos tuo käyttämäni esimerkki olisikin rahasto, niin voisi maksaa vain 15x(240-200)x0,3=180€ veroa.

En ole pariin vuoteen Nordean kautta rahastoja myynyt, mutta aikaisemmin heillä oli ihan selkeä vaihtoehto toimeksiantosivulla, josta pystyi valitsemaan myytävät erät olettaen, että ostoja oli useammassa erässä. Käytin tuota myös itse ja sitä kautta pystyi tosiaan esimerkkisi mukaan myymään kalleimmat ensin ja siirtää veroja tulevaisuuteen. Muistaakseni nuo tiedot menivät myös verottajalle automaatiisesti eikä tullut mitään jälkiselvitettävää. En kyllä tiedä miksi tämä koskee juuri rahastoja eikä osakkeita, mutta varmaan sillekin löytyy joku selitys.

Tuossa avautuu sellainenkin tapa kikkailla 1000 euron verottomien myyntien kohdalla, että ne kannattaa kohdistaa halvemmalla ostettuihin eriin, kun taas yli 1000 euron myynteihin kannattaa käyttää kalliimpia eriä.

 

[paki77]

Voiko tässä olla eroja eri pankkien välillä?
Verokampus.fi kertoo että
"Joissakin tapauksissa, kuten arvopapereissa ja rahastoissa, pankki pidättää luovutusvoiton veron ja ilmoittaa sen vuosi-ilmoituksella verottajalle"

Ei mikään pankki voi tehdä noin. Jos oletetaan että teet tappiota ensin myynneillä 10 000€, ja sitten myyt 10 000€ voiton edestä osakkeita, niin pankki pidättäisi sinulta 3000€ aivan turhaa veroa. Itse en ainakaan tällaista hyväksyisi, että pitäisi turhaan odottaa veronpalautuksia jopa 1,5v eikä varmasti kukaan muukaan.

E/ toki osingoissa veronpidätys voi olla myös turhaa, mutta lähtökohtaisesti myynneissä varsinkin tulisi asiakkaalle erittäin epäedullisia tilanteita.

 

[huhheijaa]

En ole pariin vuoteen Nordean kautta rahastoja myynyt, mutta aikaisemmin heillä oli ihan selkeä vaihtoehto toimeksiantosivulla, josta pystyi valitsemaan myytävät erät olettaen, että ostoja oli useammassa erässä. Käytin tuota myös itse ja sitä kautta pystyi tosiaan esimerkkisi mukaan myymään kalleimmat ensin ja siirtää veroja tulevaisuuteen. En kyllä tiedä miksi tämä koskee juuri rahastoja eikä osakkeita, mutta varmaan sillekin löytyy joku selitys.

Ihan hyvä systeemi jos on. Ei ole itsellä tullut vastaan omilla tarjoajilla. Enpä ole kyllä koskaan myynytkään rahastosta vähempää kuin 100% kerralla, että ei ole ollut relevanttia.

Koskee tavallaan osakkeitakin, jos vain voit yksilöidä osakkeet. Käytännössä vaatii numeroidut osakkeet. Nykyään vain lähes kaikki listatut ovat arvo-osuusjärjestelmässä, eikä sinne numeroida tai yksilöidä osakkeita, jolloin et voi mitenkään osoittaa, mitä osakkeista olet myynyt. Näihin sovelltaan siis pakolla FiFoa. Poikkeuksena toki, jos käytät eri arvo-osuustilejä. Sijoitusrahastot eivät ole ainakaan vielä arvo-osuusjärjestelmässä, vaan käytetään rahastorekisteriä, josta näkyy yksilöidysti nuo merkinnät.

 

[Makkeli]

Millaisia kuluja ETF-rahastojen osalta arvon sijoitusgurut pidätte vielä kohtuullisina? Omassa salkussa olevissa ETF-rahastoissa kulut pyörivät jossain 0,2-0,5%, mutta nyt kun olen tuota Kiinaan sijoittavaa rahastoa himoinnut, siellä kokonaiskulu oli 1,77%.

 

[Linjatuomari]

Millaisia kuluja ETF-rahastojen osalta arvon sijoitusgurut pidätte vielä kohtuullisina? Omassa salkussa olevissa ETF-rahastoissa kulut pyörivät jossain 0,2-0,5%, mutta nyt kun olen tuota Kiinaan sijoittavaa rahastoa himoinnut, siellä kokonaiskulu oli 1,77%.

Omassa salkussa olevat näyttäisivät olevan kuluiltaan väliltä 0,07%-0,18%. Tuo isoin kehittyvien markkinoiden. Eli en missään nimessä lähtisi tuollaisia kuluja maksamaan.

Guru en tosin ole. :)

 

[huhheijaa]

Millaisia kuluja ETF-rahastojen osalta arvon sijoitusgurut pidätte vielä kohtuullisina? Omassa salkussa olevissa ETF-rahastoissa kulut pyörivät jossain 0,2-0,5%, mutta nyt kun olen tuota Kiinaan sijoittavaa rahastoa himoinnut, siellä kokonaiskulu oli 1,77%.

Kiina vähän vaikeampi markkina, niin yleensä pitää maksaa vähän enemmän, mutta 1,77% kuulostaa aika kovalta, jos puhutaan vuosikuluista. 0,5% saattaa olla lähellä sitä, mitä noilla markkinoilla menee.

Mutta tosiaan markkinakohtaista. Jenkkeihin pitäs varmaan saada ETF alle 0,1%/v. Eurooppaan jotain 0,1%/v ja kehittyvillä sitten enemmän.

 

[444]

En ole pariin vuoteen Nordean kautta rahastoja myynyt, mutta aikaisemmin heillä oli ihan selkeä vaihtoehto toimeksiantosivulla, josta pystyi valitsemaan myytävät erät olettaen, että ostoja oli useammassa erässä. Käytin tuota myös itse ja sitä kautta pystyi tosiaan esimerkkisi mukaan myymään kalleimmat ensin ja siirtää veroja tulevaisuuteen. Muistaakseni nuo tiedot menivät myös verottajalle automaatiisesti eikä tullut mitään jälkiselvitettävää. En kyllä tiedä miksi tämä koskee juuri rahastoja eikä osakkeita, mutta varmaan sillekin löytyy joku selitys.

Tuossa avautuu sellainenkin tapa kikkailla 1000 euron verottomien myyntien kohdalla, että ne kannattaa kohdistaa halvemmalla ostettuihin eriin, kun taas yli 1000 euron myynteihin kannattaa käyttää kalliimpia eriä.

Ihan hyvä systeemi jos on. Ei ole itsellä tullut vastaan omilla tarjoajilla. Enpä ole kyllä koskaan myynytkään rahastosta vähempää kuin 100% kerralla, että ei ole ollut relevanttia.

Koskee tavallaan osakkeitakin, jos vain voit yksilöidä osakkeet. Käytännössä vaatii numeroidut osakkeet. Nykyään vain lähes kaikki listatut ovat arvo-osuusjärjestelmässä, eikä sinne numeroida tai yksilöidä osakkeita, jolloin et voi mitenkään osoittaa, mitä osakkeista olet myynyt. Näihin sovelltaan siis pakolla FiFoa. Poikkeuksena toki, jos käytät eri arvo-osuustilejä. Sijoitusrahastot eivät ole ainakaan vielä arvo-osuusjärjestelmässä, vaan käytetään rahastorekisteriä, josta näkyy yksilöidysti nuo merkinnät.

Seligsonilla ainakin on tämä käytössä tälläkin hetkellä. Eli jos et myy kaikkea kerralla, niin on mahdollista valita joko merkintäjärjestyksessä tai valita lunastettavat erät. Oikein on hyvä systeemi.

 

[Zeic]

Ehkä vedonlyönti- ja pokeritausta on siinä mielessä jopa rasite itselleni, että tiedostan sattuman merkityksen näissä asioissa. Vaikka alkaisin yksittäisten lappujen kanssa veivailemaan ja ottamaan kantaa, voi olla ettei koko odotettavissa oleva elinaikani riitä osoittamaan osoittamaan olenko keskimääräistä parempi sijoittaja. Koviakin voittoja voi tehdä puhtaalla tuurilla.

Uskon aika monen sijoittajan haksahtavan juuri sattumaan. Esimerkiksi puhutaan sijoituskokemuksista, joista pitää "ottaa opiksi". Joskus on muka tullut myytyä liian aikaisin tai päinvastoin. Jälkeenpäin on toki helppo todeta mitä olisi pitänyt tehdä, mutta päätöksen oikeellisuutta pitäisi arvioida sen hetkisen käytettävissä olevan tiedon pohjalta - niin sanotun odotusarvon perusteella. Moni siis ottaa jostain virheestään "opiksi" vaikka välttämättä kyseessä ei edes ole ollut mikään virhe. Näissäkin olisi suotavaa kerryttää hyvin pitkän ajan otos ja sieltä tutkia tendenssejä, missä mahdollisesti voisi olla virhe ja missä ei.

Luin joku aika sitten kirjan Thinking Fast and Slow jossa tätäkin käsiteltiin. Ihmismieli ei osaa käsitellä sattumaa vaan keksii itsestään tarinan miksi joku asia tapahtuu. Kirjassa on esimerkki missä salkunhoitajista paras palkitaan joka vuosi. Korrelaatio vuosi tulosten välillä on kuitenkin nolla. Salkunhoitajat itse ovat tehneet valtavan työn opetella lukemaan yritysten kirjanpitotietoa, eivätkä voi uskoa ettei sillä ole arvoa. Tapahtuu keskiarvoistuminen, pitkässä juoksussa sattumalta syntyneet tulokset liukuvat kohti keskimääräistä tuottoa. Tulkitsen tämän indeksi sijoittamista puoltavaksi asiaksi, kuten tuossa toteat. Toisaalta miten käy jos verrataan Ammattilaista ja amatööriä? Luulen että tällaisessa vertailussa eroa kuitenkin tulee, että ei ole vain onnesta kiinni. Ainakin siinä että tiettyjä järjestelmällisiä virheitä ammattilaiset ehkä osaavat välttää?

Kirjoittaja Kahneman on voittanut talouden Nobelin behavioristisestä taloustieteestä. Ajattelu nopeasti ja hitaasti alkaa johdattelulla käsittäisiin systeemi 1 ja systeemi2. Systeemi 1 on salaman nopeasti toimiva muistin hakukone. Systeemi 2 on tietoinen mieli joka hoitaa esim. kertolaskun ja esim. vertailee eri vaihtoehtoja. Jälkimmäisen järjestelmän käyttäminen on kallista ja siksi sitä käytetään mahdollisimman laiskasti. Yleensä laiskuus toimii hyvin, mutta tietyissä tilanteissa aivot toimivat järjestelmällisesti hölmösti. Lisää aiheesta youtubessa: Talks at google Jos sitten mennään sijoittamiseen niin ohessa lista biaksia jotka kirjassa mainitaan. Selitykset miten ne ketjun aiheeseen liittyy ovat minun tekaisemiani.

1. Jos kaikki vaihtoehdot on huonoja syntyy taipumus riskin ottoon, joka huonontaa tilannetta entisestään. Saman olen havainnut frisbeegolf radalla. Huonon heiton jälkeen on taipumusta yrittää riskillä paikata virhe, joka johtaa uusiin epäonnistumisiin usein. Vastusta kiusausta yrittää paikata tappio isontamalla riskiä.

2. Saman kokoisesta tappiosta ja voitosta syntyvä tunnekokemus on tappiossa puolta suurempi. Seurauksena esim. Kauppa jossa mahdollisuus voittaa 2x summa se mitä hävitä ei tunnu järkevältä. Kuitenkin mikäli näitä on kymmenen samanlaista niin suurin osa haluaa niihin tarttua myös intuitiivisesti. Eli tapauksessa jossa tunnet itsesi epävarmaksi muista että pitkässä juoksussa jäät voitolle kun tartut tilaisuuksiin joissa odotus arvo on hyvä. Ajattele niin että et ole kuolinvuoteella, tämä ei ole viimeinen tilaisuus mihin tartut.

3. Ankkuroitumis bias. Luontainen tapa etsiä sopivaa numeroarvoa on ottaa jokin ankkuriarvo ja liikkua siitä oikeaan suuntaan kunnes alkaa tuntua epävarmalta. Kahnemanin mukaan jopa täysin mielivaltaiset ankkuriarvot vaikuttavat johtopäätöksiin. tyypillisesti myös jos jonkin osakkeen arvo on vaikka 10e ja se laskee 8e hintaan, voi tuntua halvalta, vaikka tosiasiassa alla oleva liiketoiminta olisi sulamassa pysyvästi. Jos kurssi on noussut, tuntuu osake kalliilta vaikka tosiasiassa kurssi nousu olisi vasta alussa.

4. Framing bias. Oma mielentila ja täysin satunnaiset asiat vaikuttavat päätöksen tekoon. Jos löydät lattialta sattumalta kolikon, tulet hyvälle tuulelle ja olet sen jälkeen taipuvaisempi tekemään ostoja. Kun markkina yleisesti nousee, omat arvopaperit vihertää ja tekee mieli ostaa lisää juuri kun ollaan kuplan huipulla. Kun yleisindeksi romahtaa, omatkin omistukset on punaisena, eikä tee mieli ostaa lisää vaikka juuri silloin pitäisi. Parasta hillitä tunteiden vaikutusta.

5. Tuttuus herättää luottamusta. Vaikka joku Nokia toistuu mediassa jatkuvasti. Koska nimi on tuttu siihen on taipumusta luottaa enemmän mitä outoon yritykseen. Tosiasiassa sijoittaja ei välttämättä tiedä vielä yhtään mitään. Keitä ovat kilpailijat ja miksi Nokia menestyisi näitä paremmin? Mitä yhtiö edes tekee ja miten siinä edistyy? Ovatko taloudelliset tunnusluvut hyvät vai huonot?

6. WYSIWYG. What you see is what you get. Tiedossa olevien asioiden varaan rakennetaan tarina ja unohdetaan kaikki muu. Yritä tarkastella asioita eri näkökulmista.

7. Omistamisbias. Jos omistaa jotakin siihen alkaa kiintyä, etenkin käyttö esineeseen niin että näkee arvon suurempana mitä se oikeasti on. Koskaa varmaankin myös osakkeita, joskus pitää uskaltaa myös myydä.

8. Mentaalinen kirjanpito eri tileille. Herkästi yksi osake on yksi tili, joka johtaa siihen että voittaja osakkeet on taipumus myydä ja pitää häviäjät. Ainakin tämä oli mainittuna youtube pätkässä why we make bad decisions about money.

9. Hyvin pieniä ja suuria todennäköisyyksiä mieli ei osaa käsitellä. Lottoa pelataan vaikka voiton todennäköisyys on häviävän pieni. Monet ostavat lisävakuutuksia elektroniikalle, vaikka on todennäköistä että laitteet toimivat normaalisti. Molemmissa tapauksissa pelataan huonoilla odotusarvoilla.

 

[MikGo]

Lueskelin Taloussanomista, että 1000e voi myydä osakeitta ilman veroseuraamuksia. Mutta jos on muita pääomatuloja (esim.vuokratuloja) niin silloihan aika äkkiä tulee tuo 1000e raja vastaan, jolloin ne lasketaan samaan pottiin. Eli esimerkiksi omassa tapauksessa en voi käyttää hyödykseen tätä verotonta myyntiä. Uusi tieto oli minulle, että muutkin pääomatulot vaikuttavat tuohon 1000e rajaan.

 

[huhheijaa]

Lueskelin Taloussanomista, että 1000e voi myydä osakeitta ilman veroseuraamuksia. Mutta jos on muita pääomatuloja (esim.vuokratuloja) niin silloihan aika äkkiä tulee tuo 1000e raja vastaan, jolloin ne lasketaan samaan pottiin. Eli esimerkiksi omassa tapauksessa en voi käyttää hyödykseen tätä verotonta myyntiä. Uusi tieto oli minulle, että muutkin pääomatulot vaikuttavat tuohon 1000e rajaan.

Uusi tieto minullekin. Tosin en usko, että pitää paikkaansa. Tuloverolaki on aika yksiselitteinen ja siinä puhutaan verovuonna luovutetun omaisuuden luovutushinnoista. Eli muutkin kuin osakkeiden luovutusvoitot lasketaan, mutta ei yleisesti pääomatuloja. Myöskään verottomia myyntejä (verovapaa asunnon myynti, koti-irtaimisto jne.) ei oteta huomioon tuohon tonniin.

 

[MikGo]

Uusi tieto minullekin. Tosin en usko, että pitää paikkaansa. Tuloverolaki on aika yksiselitteinen ja siinä puhutaan verovuonna luovutetun omaisuuden luovutushinnoista. Eli muutkin kuin osakkeiden luovutusvoitot lasketaan, mutta ei yleisesti pääomatuloja. Myöskään verottomia myyntejä (verovapaa asunnon myynti, koti-irtaimisto jne.) ei oteta huomioon tuohon tonniin.

Vähän kyllä itsekkin sitä ihmettelin. Tällä palstalla on varmasti jollakin kokemusta kyseisistä tapauksista, että miten verottaja on heitä kohdellut. Joku voi oikaista mikäli lukemani tieto on väärä.

 

[dana77]

Kysytääs taas yksi tyhmä kysymys, koska ne on yleensä hyödyllisimpiä.
Mietin Berkshire Hathawayn osakkeiden ostamista puolitosissani ja aloin miettimään sitä, että onko sen kohdalla väliä ostaako ne arvo-osuustilille vai osakesäästötilille. Kyseessä on siis ulkomainen osake, eli lähtökohtaisesti verokohtelun puolesta ne kannattaisi ilmeisesti AOT:lle ostaa ettei tule riskiä tuplaverotuksesta. Kuitenkin tiedossa on että BH ei osinkoja maksa koskaan, joten tämän kohdalla se ei päde. Onko oleellinen kysymys siis, että meinaako osakkeet myydä lähivuosina vai ei? Eli OST:llä ei makseta arvonnoususta myytäessä jos myy nopeasti, mutta AOT:llä voi hyödyntää hankintameno-olettamaa jos omistaa pitkään?

 

[paki77]

Kysytääs taas yksi tyhmä kysymys, koska ne on yleensä hyödyllisimpiä.
Mietin Berkshire Hathawayn osakkeiden ostamista puolitosissani ja aloin miettimään sitä, että onko sen kohdalla väliä ostaako ne arvo-osuustilille vai osakesäästötilille. Kyseessä on siis ulkomainen omistaja, eli lähtökohtaisesti verokohtelun puolesta ne kannattaisi ilmeisesti AOT:lle ostaa ettei tule riskiä tuplaverotuksesta. Kuitenkin tiedossa on että BH ei osinkoja maksa koskaan, joten tämän kohdalla se ei päde. Onko oleellinen kysymys siis, että meinaako osakkeet myydä lähivuosina vai ei? Eli eikö OST:llä ei makseta arvonnoususta myytäessä jos myy nopeasti, mutta AOT:llä voi hyödyntää hankintameno-olettamaa jos omistaa pitkään?

Kyllä. Osakesäästötili on parempi treidaamiseen ja kotimaisten osinkoa maksavien yhtiöiden omistamiseen. Muussa tapauksessa kannattaa käyttää arvo-osuustiliä.

 

[Derrick]

Vanhasen mukaan on tulossa Kobra efekti, joten watch out !

 

[Weagle]

Mietin Berkshire Hathawayn osakkeiden ostamista puolitosissani ja aloin miettimään sitä, että onko sen kohdalla väliä ostaako ne arvo-osuustilille vai osakesäästötilille.

En vastaa kysymykseesi, mutta uteliaisuuttani tiedustelen, että suunnitteletko A vai B sarjan osakkeiden ostamista? Tosin toinen näistä ei taitaisi kyllä ost:lle mahtuakaan...

 

[dana77]

En vastaa kysymykseesi, mutta uteliaisuuttani tiedustelen, että suunnitteletko A vai B sarjan osakkeiden ostamista? Tosin toinen näistä ei taitaisi kyllä ost:lle mahtuakaan...

Kiitos kysymästä, b-sarjalaista kaavailin ja senkin kohdalla olen tyytyväinen että pörssierä ei ole enää esim 50 kpl. Harrastustoimintaa.

 

[paki77]

Kiitos kysymästä, b-sarjalaista kaavailin ja senkin kohdalla olen tyytyväinen että pörssierä ei ole enää esim 50 kpl. Harrastustoimintaa.

Tähän liittyen muuten, pörssierät ovat vain suosituksia ja pystyt kyllä ostamaan minkä tahansa määrän osakkeita omalla välittäjälläsi, joillain välittäjillä jopa osakkeen murto-osia.

T Joskus aikoinaan myös tästä harhautuneena jättänyt osaketta pörssierän vuoksi ostamatta.