Ehkä vedonlyönti- ja pokeritausta on siinä mielessä jopa rasite itselleni, että tiedostan sattuman merkityksen näissä asioissa. Vaikka alkaisin yksittäisten lappujen kanssa veivailemaan ja ottamaan kantaa, voi olla ettei koko odotettavissa oleva elinaikani riitä osoittamaan osoittamaan olenko keskimääräistä parempi sijoittaja. Koviakin voittoja voi tehdä puhtaalla tuurilla.
Uskon aika monen sijoittajan haksahtavan juuri sattumaan. Esimerkiksi puhutaan sijoituskokemuksista, joista pitää "ottaa opiksi". Joskus on muka tullut myytyä liian aikaisin tai päinvastoin. Jälkeenpäin on toki helppo todeta mitä olisi pitänyt tehdä, mutta päätöksen oikeellisuutta pitäisi arvioida sen hetkisen käytettävissä olevan tiedon pohjalta - niin sanotun odotusarvon perusteella. Moni siis ottaa jostain virheestään "opiksi" vaikka välttämättä kyseessä ei edes ole ollut mikään virhe. Näissäkin olisi suotavaa kerryttää hyvin pitkän ajan otos ja sieltä tutkia tendenssejä, missä mahdollisesti voisi olla virhe ja missä ei.
Luin joku aika sitten kirjan Thinking Fast and Slow jossa tätäkin käsiteltiin. Ihmismieli ei osaa käsitellä sattumaa vaan keksii itsestään tarinan miksi joku asia tapahtuu. Kirjassa on esimerkki missä salkunhoitajista paras palkitaan joka vuosi. Korrelaatio vuosi tulosten välillä on kuitenkin nolla. Salkunhoitajat itse ovat tehneet valtavan työn opetella lukemaan yritysten kirjanpitotietoa, eivätkä voi uskoa ettei sillä ole arvoa. Tapahtuu keskiarvoistuminen, pitkässä juoksussa sattumalta syntyneet tulokset liukuvat kohti keskimääräistä tuottoa. Tulkitsen tämän indeksi sijoittamista puoltavaksi asiaksi, kuten tuossa toteat. Toisaalta miten käy jos verrataan Ammattilaista ja amatööriä? Luulen että tällaisessa vertailussa eroa kuitenkin tulee, että ei ole vain onnesta kiinni. Ainakin siinä että tiettyjä järjestelmällisiä virheitä ammattilaiset ehkä osaavat välttää?
Kirjoittaja Kahneman on voittanut talouden Nobelin behavioristisestä taloustieteestä. Ajattelu nopeasti ja hitaasti alkaa johdattelulla käsittäisiin systeemi 1 ja systeemi2. Systeemi 1 on salaman nopeasti toimiva muistin hakukone. Systeemi 2 on tietoinen mieli joka hoitaa esim. kertolaskun ja esim. vertailee eri vaihtoehtoja. Jälkimmäisen järjestelmän käyttäminen on kallista ja siksi sitä käytetään mahdollisimman laiskasti. Yleensä laiskuus toimii hyvin, mutta tietyissä tilanteissa aivot toimivat järjestelmällisesti hölmösti. Lisää aiheesta youtubessa:
Talks at google Jos sitten mennään sijoittamiseen niin ohessa lista biaksia jotka kirjassa mainitaan. Selitykset miten ne ketjun aiheeseen liittyy ovat minun tekaisemiani.
1. Jos kaikki vaihtoehdot on huonoja syntyy taipumus riskin ottoon, joka huonontaa tilannetta entisestään. Saman olen havainnut frisbeegolf radalla. Huonon heiton jälkeen on taipumusta yrittää riskillä paikata virhe, joka johtaa uusiin epäonnistumisiin usein. Vastusta kiusausta yrittää paikata tappio isontamalla riskiä.
2. Saman kokoisesta tappiosta ja voitosta syntyvä tunnekokemus on tappiossa puolta suurempi. Seurauksena esim. Kauppa jossa mahdollisuus voittaa 2x summa se mitä hävitä ei tunnu järkevältä. Kuitenkin mikäli näitä on kymmenen samanlaista niin suurin osa haluaa niihin tarttua myös intuitiivisesti. Eli tapauksessa jossa tunnet itsesi epävarmaksi muista että pitkässä juoksussa jäät voitolle kun tartut tilaisuuksiin joissa odotus arvo on hyvä. Ajattele niin että et ole kuolinvuoteella, tämä ei ole viimeinen tilaisuus mihin tartut.
3. Ankkuroitumis bias. Luontainen tapa etsiä sopivaa numeroarvoa on ottaa jokin ankkuriarvo ja liikkua siitä oikeaan suuntaan kunnes alkaa tuntua epävarmalta. Kahnemanin mukaan jopa täysin mielivaltaiset ankkuriarvot vaikuttavat johtopäätöksiin. tyypillisesti myös jos jonkin osakkeen arvo on vaikka 10e ja se laskee 8e hintaan, voi tuntua halvalta, vaikka tosiasiassa alla oleva liiketoiminta olisi sulamassa pysyvästi. Jos kurssi on noussut, tuntuu osake kalliilta vaikka tosiasiassa kurssi nousu olisi vasta alussa.
4. Framing bias. Oma mielentila ja täysin satunnaiset asiat vaikuttavat päätöksen tekoon. Jos löydät lattialta sattumalta kolikon, tulet hyvälle tuulelle ja olet sen jälkeen taipuvaisempi tekemään ostoja. Kun markkina yleisesti nousee, omat arvopaperit vihertää ja tekee mieli ostaa lisää juuri kun ollaan kuplan huipulla. Kun yleisindeksi romahtaa, omatkin omistukset on punaisena, eikä tee mieli ostaa lisää vaikka juuri silloin pitäisi. Parasta hillitä tunteiden vaikutusta.
5. Tuttuus herättää luottamusta. Vaikka joku Nokia toistuu mediassa jatkuvasti. Koska nimi on tuttu siihen on taipumusta luottaa enemmän mitä outoon yritykseen. Tosiasiassa sijoittaja ei välttämättä tiedä vielä yhtään mitään. Keitä ovat kilpailijat ja miksi Nokia menestyisi näitä paremmin? Mitä yhtiö edes tekee ja miten siinä edistyy? Ovatko taloudelliset tunnusluvut hyvät vai huonot?
6. WYSIWYG. What you see is what you get. Tiedossa olevien asioiden varaan rakennetaan tarina ja unohdetaan kaikki muu. Yritä tarkastella asioita eri näkökulmista.
7. Omistamisbias. Jos omistaa jotakin siihen alkaa kiintyä, etenkin käyttö esineeseen niin että näkee arvon suurempana mitä se oikeasti on. Koskaa varmaankin myös osakkeita, joskus pitää uskaltaa myös myydä.
8. Mentaalinen kirjanpito eri tileille. Herkästi yksi osake on yksi tili, joka johtaa siihen että voittaja osakkeet on taipumus myydä ja pitää häviäjät. Ainakin tämä oli mainittuna youtube pätkässä
why we make bad decisions about money.
9. Hyvin pieniä ja suuria todennäköisyyksiä mieli ei osaa käsitellä. Lottoa pelataan vaikka voiton todennäköisyys on häviävän pieni. Monet ostavat lisävakuutuksia elektroniikalle, vaikka on todennäköistä että laitteet toimivat normaalisti. Molemmissa tapauksissa pelataan huonoilla odotusarvoilla.