Sijoitusvinkkejä?

[-One-]

Juurikin siksi olen tässä pariin kertaan maininnut, että ei siihen Pentti Perussuomalaisen kannata lähteä sijoittamaan ja alleviivasin, että tuo minun laittama BTC spekulaatio ei ole mikään sijoitusvinkki. Lähinnä omaa pohdintaa ja spekulaatiota näillä vähäisillä tiedoilla mitä asiasta tiedän. Se mikä on hyvä sijoituskohde, on tavallaan henkilökohtainen mielipideasia, toisen mielestä se voi olla hiilikaivos, toisen mielestä Nokia ja kolmannen mielestä Bitcoin. Henkilökohtaisesti näen kryptovaluutassa kasvupotentiaalia tulevaisuuteen (varsinkin näissä 4. sukupolven kryptovaluutoissa), ja ei kai se keneltäkään ole pois jos minä sinne omat rahani laitan. BTW, otin sijoittamani pienen summan tänään ulos kryptopörssistä ja nyt siellä jauhaa enää nuo siellä tekemäni voitot, joten en kai sinne penniäkään periaattelisella tasolla pysty häviämään, kaikki mitä tästä eteenpäin tapahtuu on ns. kotiinpäin.

Tarkoitukseni ei ollut hyökätä sinun sijoituksesi kimppuun, sinulla on varmasti perehtyneempi arvio Bitcoinin kasvupotentiaalista kuin minulla. Haluan kuitenkin alleviivata tässä keskustelussa sitä, mikä erottaa (krypto)valuuttaan sijoittamisen vaikkapa Nokiaan tai hiilikaivosyhtiöön sijoittamisesta: osakeyhtiöiden tehtävä on tuottaa omistajilleen voittoa. (Krypto)valuutan tehtävä sen sijaan ei ole tuottaa mitään, vaan toimia vaihdannan välineenä. Valuutta on itse asiassa sitä toimivampi, mitä vähemmän sen arvo vaihtelee. Jos euron arvo vaikkapa tuplaantuisi tämän vuoden aikana, se aiheuttaisi todella suuria ongelmia maailmantaloudelle.

Se, mikä valuutoille ja pörssiosakkeille on yhteistä, on että kummassakin hinta määräytyy markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella. Osakkeiden tapauksessa kuitenkin taustalla on se liiketoiminta, jonka arvoa kaupan osapuolet pyrkivät määrittämään (ainakin mikäli ovat pitkäjänteisiä sijoittajia). Bitcoinin tapauksessa ei ole mitään taustalla olevaa liiketoimintaa, vaan kaupan osapuolet ainoastaan spekuloivat sillä, nouseeko vai laskeeko kurssi. Tietysti osakkeillakin voi käydä tällaista spekulatiivista kauppaa, ja ammattilaistreidaajat tekevätkin sillä paljon rahaa mm. teknisen analyysin tukemana. Samoin Bitcoinia treidaamalla voi saavuttaa isojakin tuottoja. Kuten sanoit, perus-Pentille (lue: minulle) tämä ei kuitenkaan ole kannattava vaihtoehto.

Tavalliselle tallaajalle paras sijoitusstrategia on hajautettu ETF-sijoittaminen. Jos haluaa ottaa enemmän näkemystä ja riskiä, kannattaa tehdä suoria osakesijoituksia yhtiöihin jotka tuottavat (tai joiden uskoo tulevaisuudessa tuottavan) voittoa ja mielellään vielä kasvavasti. Mitä pidempi sijoitushorisontti, sitä vähemmän tarvitsee välittää siitä meneekö yhtiön kurssi ensi vuonna alas- vai ylöspäin, kunhan liiketoiminta kehittyy suotuisasti. Jos yhtiö menestyy, ennen pitkää kurssikin nousee.

Yllä olevaa ei tule ottaa sijoitusneuvontana, enkä suosittele ketään sijoittamaan mihinkään.

 

[Heimopäällikkö]

Myös sähkön tuhlaus ja siihen liittyvä rikollisuus on syy, jonka takia ne voidaan kieltää. Kiinassa asiasta on keskusteltu.

Tähän tartun heti ensimmäisenä, koska tämä pitää vain osittain paikkaansa. Se on totta, että tälläisessa vanhassa louhintateknologiassa ja PoW (Proof of Work)- järjestelmässä (jota bitcoin käyttää) sähkön kulutus on erittäin suuri, mutta nykyaikaiset 3. polven kryptovaluutat käyttävät PoS- (Proof of Stake) järjestelmää, jonka rinnalla PoW on kivikautinen teknologia, koska se käyttää järkyttävän määrän energiaa. PoS- järjestelmä ei vaadi louhijoita, eikä valtavaa sähkönkulutusta koska verkon ylläpitoon voidaan osallistua esimerkiksi javaScriptin avulla tai mobiililaitteella, näin ollen "louhinta" ei vaadi erikoistietokoneilta turhaa työtä johon menee valtavasti hukkaenergiaa. Esimerkiksi AION käyttää molempia järjestelmiä, koska sen tulevaisuuden visio on että heidän teknologiallaan yhdistellään erilaisia lohkoketjuja, jolloin se käyttää jo olemassa olevia lohkoketjuja eikä niinkään varsinaisesti tuota niitä lisää. Tämä yhdistely taas tuottaa entistä turvallisempaa datan siirtoa, ja mahdollisuuksia siirtää dataa erilaisten lohkoketjujen välillä, joka ei tähän mennessä ole ollut mahdollista.

Ja toki, kryptovaluuttoihin liittyy nimenomaan poliittisia riskejä, varsinkin nykyisen kaltaisen protektionismin ollessa vallalla. Mutta täytyy myös muistaa, että useat valtiot suunnittelevat kryptovaluutan käyttöönottoa esimerkkeinä Ruotsi, Viro, Venäjä ja Kiina. Venezuelan Petro on ensimmäinen valtiollinen kryptovaluutta, ja on jo nyt käytössä. Myös pankit käyttää XRP- rippleä, koska se on nopea, turvallinen ja halpa, esimerkiksi valuutanvaihdon välivaluuttana Dollarista Euroon ja toisinpäin. XRP ei tosin ole kryptovaluutta vaan virtuaalivaluutta (ei käytä lohkoketjua, eli ei ole kryptograafisesti varmennettua rahaa).

Noissa mainitsemissa nopeudessa ja riippumattomuudessa sekä turvallisuudessa näen nimeonmaan sen potentiaalin, miksi siitä voi tulla megatrendi tulevaisuudessa ja siksi ajattelin hypätä kelkkaan, ja opetella tuntemaan tätä kryptovaluutan ja lohkoketjutekologian toimintaa sekä siihen liittyviä kryptopörssi-ilmiöitä.

Ja pitää sanoa, että erittäin suuri kiitos tästä haastamisesta asiaan liittyen! On taas tullut parin päivän aikana tullut sellaista korvaamatonta tietoa löydettyä asian suhteen, että voi paremmilla mielin jatkaa tätä harrastelua. Keskustelu avartaa, taas se pitää itselleen todeta.

 

[Heimopäällikkö]

Tarkoitukseni ei ollut hyökätä sinun sijoituksesi kimppuun, sinulla on varmasti perehtyneempi arvio Bitcoinin kasvupotentiaalista kuin minulla.

Juu, en sitä niin ottanutkaan vaikka viestistä saattoi välittyä sellainen kuva, lähinnä yritin avata asiaa omasta näkökulmasta. Siitä nyt en tiedä miten perehtynyt se arvio on, mutta tämän hetkinen liikehdintä + historiallinen graafi (historia ei ole tae tulevasta, pitää muistuttaa) + kryptovaluutan tulevaisuuden näkymä (tämä siis ihan henkilökohtainen näkymä) herätti oman mielenkiinnon asiaa kohtaan.

Ja ihan tässä perus- Penttejä ollaan itsekkin, lähinnä se oli viittaus vaan tällaiseen tavanomaiseen suomalaiseen sijoittajaprofiiliin, johon en itse asetu sijoittajana. Vähän on vaan liikaa aikaa työn ja opiskelun ohella, niin pyrin käyttämään sen johonkin (ehkä) järkevään.

 

[dana77]

Tähän tartun heti ensimmäisenä, koska tämä pitää vain osittain paikkaansa. Se on totta, että tälläisessa vanhassa louhintateknologiassa ja PoW (Proof of Work)- järjestelmässä (jota bitcoin käyttää) sähkön kulutus on erittäin suuri, mutta nykyaikaiset 3. polven kryptovaluutat käyttävät PoS- (Proof of Stake) järjestelmää, jonka rinnalla PoW on kivikautinen teknologia, koska se käyttää järkyttävän määrän energiaa.

Ja pitää sanoa, että erittäin suuri kiitos tästä haastamisesta asiaan liittyen!

Kiitos itsellesi. Pitää tässä vaiheessa todeta, että tyydyn siihen, että yksimielisyys bitcoinien haitallisuudesta sähkönkulutuksen ja siitä johtuvien päästöjen takia löytyy.

Jäädään seuraamaan mitä hyötyjä lohkoketjuille keksitään vai jääkö se vain kivaksi leluiksi tai välivaiheeksi samoin kuin betamaxit, concordet tai virtuaalilemmikit.

 

[stunt cock]

Eihän tämä ole mikään mielipideasia, vaan matematiikkaa. Googlaa odotusarvo.

Googlaa sä se tilanne, että herra A myy nokian osakkeen päivän hintaan 3,9€ herra B:lle. Seuraavan osarin jälkeen kurssi on 3,0€. Äkkiseltään tuntuisi ilman googletusta, että herra A on tyytyväinen kauppaan ja herra B kokee harmitusta.

Onko mielipide, että osakemarkkinoita voi pitää nollasummapelinä, sitten kuitenkaan ihan mahdoton. Nämä riskikorjatut tuotot yms. kuuluvat samaan sarjaan, kuin väärin voittaminen.

 

[LikainenLegenda]

Googlaa sä se tilanne, että herra A myy nokian osakkeen päivän hintaan 3,9€ herra B:lle. Seuraavan osarin jälkeen kurssi on 3,0€. Äkkiseltään tuntuisi ilman googletusta, että herra A on tyytyväinen kauppaan ja herra B kokee harmitusta.

Onko mielipide, että osakemarkkinoita voi pitää nollasummapelinä, sitten kuitenkaan ihan mahdoton. Nämä riskikorjatut tuotot yms. kuuluvat samaan sarjaan, kuin väärin voittaminen.

Tässä tapauksessa herra B voisi lukea vaikka sijoitussalkkunsa hajautuksen merkityksestä. Toki lyhyellä aikavälillä voi tapahtua mitä tahansa, joku koronavirus voi aiheuttaa vaikkapa "mustan maanantain" ja pörssit ympäri maailman dippaavat 10 prosenttia, mutta ei tämä silti sitä tarkoita, että sijoittaminen olisi miinussummapeliä vaikka naapurin Pekka olisi edellisenä päivänä lyönyt koko omaisuutensa kiinni osakemarkkinoille.

Riittää, kun katsoo minkä tahansa pörssin yleisindeksin kehitystä vaikkapa edellisen sadan vuoden ajalta havaitakseen osakemarkkinan olevan jotain aivan muuta kuin nollasummapeliä.

 

[stunt cock]

Tässä tapauksessa herra B voisi lukea vaikka sijoitussalkkunsa hajautuksen merkityksestä. Toki lyhyellä aikavälillä voi tapahtua mitä tahansa, joku koronavirus voi aiheuttaa vaikkapa "mustan maanantain" ja pörssit ympäri maailman dippaavat 10 prosenttia, mutta ei tämä silti sitä tarkoita, että sijoittaminen olisi miinussummapeliä vaikka naapurin Pekka olisi edellisenä päivänä lyönyt koko omaisuutensa kiinni osakemarkkinoille.

Riittää, kun katsoo minkä tahansa pörssin yleisindeksin kehitystä vaikkapa edellisen sadan vuoden ajalta havaitakseen osakemarkkinan olevan jotain aivan muuta kuin nollasummapeliä.

Eihän tässä ollut kyse mistään osakemarkkinoista kokonaisuudessaan ja niiden kehityksestä viimeisen sadan vuoden aikana. Enemmänkin kyse on siitä, että ei kai se ole tuomittavaa, jos näkee osakemarkkinoiden olevan luonteeltaan nollasummapeliä.

Kaupoissa aina toinen osapuoli jää tarkasteluhetkestä riippuen tappiolle verrattuna tilanteeseen, että olisi jättänyt kaupan tekemättä. Ei yksittäisen kaupan, kuten mainitsemani esimerkin, tapauksessa hajautus auta yhtään mitään kaupan lopputulokseen.

 

[hege]

Minusta olisi erikoista ajatella osakekauppaa vain yksittäisinä transaktioina ja ajallisesti "tässä ja nyt" henkeen. Osakkeen ostamiseen liittyy minusta automaattisesti ajatus siitä että ostos tuottaa minulle lisäarvoa tulevaisuudessa eikä suinkaan automaattisesti saman tien (vaikka tämäkin mahdollista) ja toisaalta myymisessä oletus on se että osakkeesta saatu raha tuottaa minulle paremman lisäarvon jossain muualla joko nyt heti tai tulevaisuudessa.

 

[-One-]

Minusta olisi erikoista ajatella osakekauppaa vain yksittäisinä transaktioina ja ajallisesti "tässä ja nyt" henkeen. Osakkeen ostamiseen liittyy minusta automaattisesti ajatus siitä että ostos tuottaa minulle lisäarvoa tulevaisuudessa eikä suinkaan automaattisesti saman tien (vaikka tämäkin mahdollista) ja toisaalta myymisessä oletus on se että osakkeesta saatu raha tuottaa minulle paremman lisäarvon jossain muualla joko nyt heti tai tulevaisuudessa.

Tässä on se asian pihvi, mitä olen yrittänyt tuoda esille. Osakekauppa ei ole nollasummapeliä, vaan miinussummapeliä kaupankäyntikuluista johtuen. Mutta osakkeiden omistaminen on lähtökohtaisesti kannattavaa, jos yritys tuottaa voittoa. Jos ostaa eikä milloinkaan myy, niin osakekurssin heilunnalla ei ole edes mitään väliä. Kryptovaluutan kanssa asia on täysin eri: sen omistaminen ei tuota mitään vaan kaikki tuotto perustuu kurssinousuun.

 

[444]

Eihän tässä ollut kyse mistään osakemarkkinoista kokonaisuudessaan ja niiden kehityksestä viimeisen sadan vuoden aikana. Enemmänkin kyse on siitä, että ei kai se ole tuomittavaa, jos näkee osakemarkkinoiden olevan luonteeltaan nollasummapeliä.

Kaupoissa aina toinen osapuoli jää tarkasteluhetkestä riippuen tappiolle verrattuna tilanteeseen, että olisi jättänyt kaupan tekemättä. Ei yksittäisen kaupan, kuten mainitsemani esimerkin, tapauksessa hajautus auta yhtään mitään kaupan lopputulokseen.

Itse en ole vielä koskaan onnistunut ostamaan enkä myymään absoluuttisesti parhaalla hetkellä. Jokaisen oston jälkeen kurssit ovat jossain vaiheessa päätyneet ostohetkeä alemmas (tai ovat vähintäänkin olleet alempana lähiaikoina ennen ostoa) ja myyntipuolella on käynyt aina niin, että olen joko missannut huiput myymällä liian aikaisin tai liian myöhään. Joten kyllä, olen epäonnistunut sijoitustoiminnassa, vaikka salkkuni tuottikin viime vuonna n. 28 %.
Taustalla mulla on tässä ajatus, että sillä ostohetken voitto/tappio -asetelmalla ei ole mitään merkitystä. Ei sijoitustoimintaa oikein voi harjoittaa siten, että todetaan esim. ostohetkellä, että hyvin meni, ja that’s it. Osto voi olla hyvä, hyvään hintaan tehty markkinat huomioiden, mutta silti koko homman voi ryssiä myymällä paniikissa väärään aikaan, jolloin koko kauppa ko. paperin osalta kääntyy tappiolliseksi huolimatta siitä, että ostohetkellä tunsi tekevänsä elämänsä kaupat. Ylipäänsä sijoitusmarkkinoiden filosofointi on outoa, koska siellä toimitaan oikealla rahalla ja jokaisen transaktion on tarkoitus päätyä vähintäänkin tappioiden minimointiin, mutta mieluusti voiton tekemiseen.

 

[Tuamas]

Noissa mainitsemissa nopeudessa ja riippumattomuudessa sekä turvallisuudessa näen nimeonmaan sen potentiaalin, miksi siitä voi tulla megatrendi tulevaisuudessa ja siksi ajattelin hypätä kelkkaan, ja opetella tuntemaan tätä kryptovaluutan ja lohkoketjutekologian toimintaa sekä siihen liittyviä kryptopörssi-ilmiöitä.

Riippumattomuus on näistä se validi pointti, muut ovat itseasiassa vähän hiinä ja hiinä sen suhteen onko niistä kilpailuetua.

SEPA käytännössä mahdollistaa jo nyt reaaliaikaiset rahansiirrot ja bitcoinia vastaavilla transaktiomaksuilla se pääosin onnistuu jo nyt.

Kyse on enemmän siitä, että niin kauan kuin ei ole valideja vaihtoehtoja, pankit keräävät siirtoviiveistä tuoton.

Turvallisuuden osalta taas kilpailuetua ei juuri synny nykymarkkinaan nähden, paitsi jos relevanttina kilpailijana pidetään epävakaiden maiden pankkisektoria.

Sinänsä bitcoinilla alan vakiintuneimpana toimijana on tietty asema ja sitä kannattaa sijoituskohteena hahmottaa vähän kuin muitakin äärimmäisen volatiileja valuuttoja, toki bitcoin on deflatorisella sisäänrakennetulla mekanismilla varustettu.

 

[Heimopäällikkö]

Riippumattomuus on näistä se validi pointti, muut ovat itseasiassa vähän hiinä ja hiinä sen suhteen onko niistä kilpailuetua.

SEPA käytännössä mahdollistaa jo nyt reaaliaikaiset rahansiirrot ja bitcoinia vastaavilla transaktiomaksuilla se pääosin onnistuu jo nyt.

SEPA mahdollistaa reaaliaikaiset rahansiirrot (muutamissa sekunneissa, toki esimerkiksi XRP on vielä nopeampi), muttei kuitenkaan niin nopeasti ja edullisesti kuin virtuaalivaluutalla (joka edelleen on eri asia kuin kryptovaluutta). Toki tällä ei ole juuri mitään merkitystä meille tavan tallaajille. SEPA- järjestelmän ylläpito on käsittääkseni myös melko kallista. Esimerkiksi Ranskan keskuspankki on osoittanut mielenkiintoa XRP- Rippleä kohtaan rahansiirtoalustana keskuspankkien virtuaalivaluuttojen välillä, tässä juttua siitä. Eli käytännössä jos oikein ymmärsin, niin keskuspankit pystyisi kontrolloimaan omia virtuaalivaluuttojaan (joita tässä lähiaikoina rupeaa tulemaan) mutta siirtoon keskuspankkien välillä käytettäisiin ulkopuolista (tässä tapauksessa XRP) alustaa, koska keskuspankkien oman ja yhteisen lohkoketjuteknologian kehittäminen ja ylläpitäminen olisi hankalaa. Eli ainakin pankki puolellakin lohkoketjuissa nähdään mahdollisuuksia.

Sinällään BTC, kuten jo aikaisemmin totesin, on jo vanhentunutta teknologiaa mutta kuten sanoit, sillä on vakiintuneimpana toimijana tietty asema. Sen historia näyttää mikä bitcoinin kohtalo loppupelistä on, mutta tällä hetkellä se näyttää kuitenkin pitävän pintansa ja sen ympärille rakennetaan tietynlaista infrastruktuuria (BTC-automaatit, kaupat, sijoituspalvelut etc.). Ja siitä aivan samaa mieltä, että bitcoinia pitää sijoituskohteena hahmottaa äärimmäisen volatiilina valuuttana ja sen takia se ei sovellukkaan suurimman osan tavallisen suomalaisen sijoitusportfolioon, kuten nyt ei valuutat (varsinkaan volatiilit) muutenkaan. Ehkäpä tähän olisi hyvä lainata erästä suurta suomalaista ajattelijaa; If you can't stand the heat, get out of the kitchen.

Itse en ole vielä koskaan onnistunut ostamaan enkä myymään absoluuttisesti parhaalla hetkellä.

Itsellä on ihan sama juttu, mutta toisaalta taas ainakaan itselle se ei ole se pääasia, että onnistuisin myymään absoluuttisesti parhaalla hetkellä ja onhan se aika hankala siihen absoluuttiseen parhaaseen hetkeen osua. Kun möin UPM:n 30,20 hinnalla, niin en jäänyt suremaan sitä että se olisi kahden viikon päästä ollut liki 32€ vaan olen erittäin tyytyväinen sillä tekemääni voittoon. Toki kun pienillä rahoilla pelaa, niin ei se pahalta tunnukkaan. Jollain ison rahan sijoittajalla ja absoluuttisen huipun metsästäjällä olisi saattanut olla erilaiset fiilikset. Oma strategia on se, että kun näen ostomahdollisuuden, niin luon tietyllä kaavalla siitä tuottopotentiaalin eri analyytikoiden näkemysten perusteella ja sitten asetan mielikuvituksellisen hinnan, milloin vedän sieltä rahat pois. Kuten tänään möin Alma Median, koska olin päättänyt myyntitason olevan 9€ ja aivan sama mitä tämän jälkeen tapahtuu, niin tyytyväinen olen sillä tekemiini voittoihin.

Tuli tänään muutenkin kotiutettua suurin osa viime vuoden voitoista, jotenkin tuntuu että vauhti on melko hurjaa ja turhankin luottavaista tällä hetkellä markkinoilla. Siihen vielä tämä koronavirus epävarmuus, kun en jotenkin täysin luota noihin Kiinasta tuleviin viranomaislausuntoihin ongelman laajuudesta, niin ajattelin että jäädäänpä väijymään tilannetta. Ja rehellisyyden nimissä pitää sanoa, että nuo Norjan poraus ja LNG- osakkeet tuli kyllä hankittua erittäin väärään aikaan, öljyn ja kaasun hinta jatkaa reipasta laskettelua alamäkeen koronavirusepidemian takia niin reilun viikon saldo on 25 astetta pakkasella.

edit. linkki menee xrprightnow sivustolle artikkeliin

edit 2. tarkennuksena vielä tuohon omaan strategiaan, pidätän itselläni oikeuden nostaa tavoitehintaa ylöspäin, kuten Nesteen kanssa kävi kun uutiset rupesivat olemaan joulukuussa erittäin positiivisia.

 

[Sambody]

Tuli tänään muutenkin kotiutettua suurin osa viime vuoden voitoista, jotenkin tuntuu että vauhti on melko hurjaa ja turhankin luottavaista tällä hetkellä markkinoilla.

Helsingissä viimeisen 6kk aikana enemmän osakkeita, mitkä on noussut 45% tai enemmän kuin laskeneita. Kyllähän tuossa on sellaista hurmosmeininkiä, että heikompaa hirvittää. Kaikki tuntuu kelpaavan ja pidemmällä tähtäimellä on joko syöty kuormasta tulevien vuosien tuottoja oikein isolla kädellä tai sitten kupla tulee poksahtamaan ennemmin tai myöhemmin.

 

[MikGo]

Tuotto on ollut vuoden alusta +20,07%. Parempi se on ainakin mitä rahastot ovat tuottaneet. Nokiaa ostin kun oli alimillaan. Muuten on Nordeaa ja Digiaa. Viime syksynä aloittelin tämän osakesijoittamisen. Pienillä rahoilla mennään, mutta tämä on ollut ihan mielenkiintoista aikaa. Sijoittelen silloin tällöin lisää jos sattuu ylimääräistä jäämään.

 

[Styge]

Luottotiedoton siivooja ryhtyi asuntosijoittajaksi – vuokraa 11 asuntoaan vain luottotiedottomille

Kuluttajaliiton mukaan asunnon osto ja vuokraus on mahdollista luottotietojen menetyksestä huolimatta.

yle.fi

Hyvin näyttää menevän. Ei se pelkästään tuloista ole kiinni.

 

[heavy]

Tuotto on ollut vuoden alusta +20,07%.

Tuotonhan voi laskea vasta siinä vaiheessa kun osakkeet myy pois. Kaikki muu on spekulaatiota.

 

[Baldrick]

Hei utelisin nyt jos löytyy hyvää vinkkiä, että millä tavoin täällä kokeneempi kaarti arvottaa osakkeita? On tuossa jokunen tonni perintöä tulossa ja ajattelin ne mahdollisesti heittää osakkeisiin totuttujen rahastojen sijaan. Miltä siis teidän excelit / laskentavihkoset näyttävät, sekä tietysti muukin arviointi lukujen ulkopuolella? Jos jotain sovellettavaa ja/tai uusia ajatuksia löytäisin itsellenikin.

Toki indeksirahastot ovat vieläkin varsin validi säästökohde, sillä ne ovat helppoja seurattavia, sekä rahat saa nopeasti pihalle, jos/kun merkkejä taantumasta alkaa näkyä. Tavoitteeni ovat kyllä pitkän aikavälin sijoittamisessa ja olen pohtinut sitä, että panttaisin rahastoissa niitä siihen asti, että odotettu kupla puhkeaa ja pistäisin sitten kiinni osakkeisiin, joista on leikattu ilmat pois ja ovat aliarvostettuja jopa sillä hetkellä.

 

[Numero66]

Mistä tiedät että on järkevämpää odottaa kuplan puhkeamista kuin tuupata rahat jo sisään? Entä jos kupla puhkeaa vasta vuosien päästä ja dropin jälkeenkin hinnat ovat korkeammalla kuin nyt?

 

[Numero13]

Niin, ja indeksirahastot sisältävät, yllätys yllätys, osakkeita! Eli ihan samallalailla siitä rahastosta pullahtaa ne ilmat pihalle jos myös osakkeista. En siis näe mitään ideaa vaihtaa rahastoista osakkeisiin pelkän pörssiromahduksen takia.

 

[MikGo]

Tuotonhan voi laskea vasta siinä vaiheessa kun osakkeet myy pois. Kaikki muu on spekulaatiota.

Asiahan on juurikin näin. Voihan sitä näin spekulatiivisesti osakkeen ja rahaston tuottoa vertailla.

 

[Baldrick]

@Numero13 , @Numero66 ja muut numerot. Tiedähän minä sitä en, mutta jotkut asiantuntijat ovat sitä ennustelleet jo pari vuotta ja nyt se alkaa olla aika mainstreamisti hyväksyttyä, että sellainen on tulossa, ehkä jopa tänä vuonna. Sitä ei myöskään ole vaikea kuvitella, kun hyvinvoivaa USA:n taloutta on viime vuosina kiihdytetty viime vuosina elvytystoimilla ja silti talous ei ole kasvanut niiden mukana. Johdossa kun on vielä yksi tuuliviiri, joka uskoo mm. Kiinan olevan tariffien loppumaksaja, niin ei olisi ennenkuulumatonta, että pienestä lumipallosta lähtee kasvamaan.

Indeksirahastot toki ovat osakkeista koostuva kokonaisuus, mutta rahasto-osuuksia on helpompi seurata ja niistä saa rahat ulos tarvittaessa helpommin, sekä niissä on sisäänleivottua hajautusta. Niistä en ole luopumassa ennen alamäkeä. Sen sijaan osan haluaisin sijoittaa suoraan osakkeisiin, mutta vasta sen jälkeen, kun mahdollinen taantuma/lama iskee. Lähtökohtani on, että sellainen tulee ja pidän yksittäisiin osakkeisiin sijoittamista tällä hetkellä liian riskipitoisena sen lisäksi, että niiden hoitaminen on myös työläämpää. Näin ollen olen ajatellut, että joko tumppaan ylimääräiset indeksirahastoihin tai mahdollisesti hieman osakkeisiin kokeilumielessä, mutta tarkoitus on vetää rahat pihalle, kun alamäki lähtee käyntiin ja tulla takaisin, kun ilmat on päästetty toivottavasti renkaista.

 

[olkikuukkeli]

Itse aloitin rahastoihin säästämisen viime vuonna, eli pikkurahoilla mennään toistaiseksi. Osittain kyse on "käytännön kokeesta", koska haluan nähdä miten sijoitusmarkkinat toimivat. Puhutaan siis ihan nelinumeroisista summista toistaiseksi.

Aloitin Nordnetin sisäänvetotuotteella, eli Superrahastoon säästin ensimmäiset muutamat kuukaudet. Ennakoin yleistä laskusuhdannetta alkavaksi jo tänä vuonna, joten koemielessä laitoin tuohon Nordnetin swappirahastoon (Smart 15) saman määrän rahaa. No, tuohan ei ole kurssinousua tehnyt lainkaan siinä ajassa kun omat rahani ovat siellä maanneet, joten saatoin olla etuajassa. Jää nähtäväksi, toimiiko tuo nyt sitten suojana laskusuhdannetta vastaan vai ei.

Ostin myös Finnairia sen arvon ollessa 5 euron luokkaa. Nythän tuo näyttää uudestaan kyykkäävän YT-neuvottelujen takia, mutta katsotaan nyt. Mielenkiintoista settiä tässä ketjussa joka tapauksessa, tarkoitus on kerryttää pikkuhiljaa tietoa lisää ja tulevaisuudessa voi olla jo jotain merkittäviäkin pääomia käytössä, joten hyvähän tähän oli herätä. Saa nähdä riittääkö kiinnostus suoraan osakesijoittamiseen jossain vaiheessa.

 

[LikainenLegenda]

Näin ollen olen ajatellut, että joko tumppaan ylimääräiset indeksirahastoihin tai mahdollisesti hieman osakkeisiin kokeilumielessä, mutta tarkoitus on vetää rahat pihalle, kun alamäki lähtee käyntiin ja tulla takaisin, kun ilmat on päästetty toivottavasti renkaista.

Vielä kun saisi sellaisen kristallipallon, joka kertoisi koska se alamäki on oikein alkanut. Yleensä tuon huomaa vasta silloin, kun on liian myöhäistä ja tulee pahimmassa tapauksessa myyneeksi pohjilla, eikä tule lähteneeksi mukaan uuteen nousuun ennen kuin on liian myöhäistä jne.

Jos sijoitushorisontti todella on mallia todella pitkä, en suosittelisi lähtemään arvailemaan markkinan käänteitä. Esimerkiksi 2018 vuoden lopulla tuntui olevan yleinen konsesus siitä, että kohta lasketellaan ja rajusti, mutta siitä on tultu nyt sellaiset 30% ylöspäin. Vastavirtaan uiminen on yleensä näissäkin hommissa avain onneen. Järkevämpää olisi myydä silloin kun puhutaan kiimaisina osakkeista ja ostaa silloin, kun kaikki puhuvat ilmojen puhaltamisista.

 

[-One-]

@RäpyläRepe Kurssiromahduksen odottamista varmempi ratkaisu on ajallinen hajauttaminen. Ei kannata siis sijoittaa koko perintöä kerralla, vaan jaksottaa ostot pidemmälle ajalle. Jos romahdusta pelkää, niin voi myös pyrkiä valitsemaan sellaisia yhtiöitä joiden tuloksentekoon maailmantalouden myrskyt eivät niin paljoa vaikuta. Huono puoli on toki se, että tällä hetkellä nekin yhtiöt ovat kovin kalliita kaikilla mittareilla, koska osakkeille vaihtoehtoisia (tuottavia) sijoituskohteita ei juuri ole. Itse olen pyrkinyt viime aikoina sijoittamaan sellaisiin kasvuyhtiöihin, joilla on taustalla vakaa, voitollinen liiketoiminta mutta myös mahdollisuus suurempaan läpimurtoon, ja joiden hinta ei ole vielä karannut aivan täysin päättömäksi.

Tärkein neuvo osakepoimintaan on kuitenkin: ymmärrä, mihin sijoitat ja perehdy yhtiöön. Selvitä vähintään karkealla tasolla, mistä yhtiön tulot ja kulut muodostuvat. Tutki historiasta, miten yhtiön johdon puheet ja teot ovat vastanneet toisiaan - onko strategiassa pysytty, onko tavoitteet saavutettu? Jos ei, niin ovatko selitykset hyviä vai huonoja? Pidätkö uskottavana, että tulevat tavoitteet saavutetaan? Perehtymisessä alkuun pääsee lukemalla esimerkiksi Inderesin tai muun analyytikkokioskin tuottamia laajoja yhtiöraportteja.

Toinen neuvo on: valmistaudu henkisesti kurssiliikkeisiin. Kun se romahdus vihdoin tulee, älä myy paniikissa sijoituksiasi pois. Päinvastoin - silloin kun veri virtaa kaduilla ja otsikot kirkuvat kapitalismin loppua, sijoita lisää. Älä kuitenkaan suoraan yleistä tätä koskemaan yksittäisen osakkeen kurssin laskua: jos kurssi laskee, pyri miettimään onko sille jokin järkevä syy. Älä osta lisää vain siksi, että halvalla saa, mikäli yhtiön tilanne on oikeasti muuttunut olennaisesti huonompaan suuntaan.

Mittareista en ala sen enempää luennoimaan, koska parhaat mittarit riippuvat täysin siitä millaisia yhtiötä salkkuusi haluat. Yksinkertaistaen - jos sijoitat esimerkiksi kasvuyhtiöön, katsot kasvumittareita, ja jos mielessä siintää osingot, katsot osinkotuottoa. Sen kuitenkin sanon, että mittarista riippumatta kannattaa aina katsoa sekä historiaa että analyytikoiden ennusteita.

 

[Baldrick]

@-One- Kiitos vastauksesta. Toki näihin samoihin asioihin on tullut törmättyä jo aiemminkin, mutta hyvä kiteytys ja muistinpalauttelu. Ja jos rehellisiä ollaan, niin ajallisen hajauttamisen olen unohtanut tyystin. Toki voi olla vähän niin ja näin, että kolmisen tonnia mitä nyt on löysää tulossa menisi aikalailla kahdessa tai kolmessa erässä jo kulujen vuoksi, jos haluaa ajallisesti hajauttaa ja osakkeisiin lyödä. Ehkä tuo rahamäärä on parempi hajauttaa taantumaa silmälläpitäen rahastojen kautta, jolloin kulut pysyy maltillisempina ja välttyy mielipahalta, jos tuleekin betsattua väärää hevosta.

@LikainenLegenda Näinhän se on, että varma en tietenkään voi olla taantuman tulemisesta, mutta omissa arvioissani pidän sitä varsin realistisena riskinä ja ainakin jollain asteella haluaisin siihen varautua.

Toki vasta selvisi, että jotain irtorahaa on tilille tulossa ja ei ole vielä käytettävissä, joten ajattelin tänne tulla vähän pallottelemaan ajatuksia. Vastauksista päätellen voi olla, että suhtaudun vähän turhan varovaisesti ilmassa leijuvaan kummitukseen, sillä kummituksia taitaa kuitenkin olla joka nurkan takana, jos liikaa alkaa päätänsä niiden ympärillä pyörittämään. Enkä nyt siis yritä sanoa, että ei kannattaisi ajatella, mutta uhkia on turha ehkä joka paikasta. Pian jää kokonaan rahat lojumaan tilille talleuskorolla, tai tuhlattua.

Edit. Opinnäytetyönikin tein aikanaan sijoittamiseen liittyen, joten on jopa vähän noloa miten on pystynyt näin hyvin disorientoitumaan aiheesta, kun ei ole tullut näitä ihan hirveästi viime vuosina mietittyä, vaan heitettyä vain rahastoihin sen kummemmin ajatuskapasiteettia käyttämättä. Ehkä se tieto ja sitä kautta itsevarmuus tässä pikkuhiljaa palautuu, kun taas vähän paneutuu.