Olen aloitellut sijoitusharrastusta vasta viime vuosina. Rahastoja merkitsin n. 5 vuotta sitten ensimmäisen kerran ja siellä ne olla nökötti monta vuotta koskematta. Nyt olen säännöllisesti pienestä palkastani pyrkinyt laittamaan 200e/kk aluksi rahastoihin ja nyt viimeisimpänä suoraan osakkeisiin. Onhan tämä mielenkiintoista puuhaa seurailla, vaikkakin hieman uhkarohkeaa tällä arvostustasolla.
Suoriassa osakeostoissa olen poiminut pelkkiä Suomi-osakkeita. Tällä hetkellä omistan seitsemää, mutta tavoitteena n. 12 ”laatuyhtiötä". Olen merkinnyt kerrallaan 200-300 eurolla, missä en tiedä onko järkeä mutta Nordean 1% kulukatto mahdollistaa tämän mielestäni kohtuu hinnoin. Olen koittanut jokaiselta toimialalta poimia sen omassa arvoasteikoissa ykkösenä olevan yhtiön. Tunnusluvuista oikeastaan olen katsonut p/e-lukua ja osingonkehitystä.
Rahasto- ja osakesalkku ovat tällä hetkellä suunnilleen yhtäsuuria. Rahastot tuovat hajautuksen maailmalle, mutta 50% sijoituksissa pienen markkinan Suomessa tuntuu silti hurjalta. No ei tässä (ainakaan) vielä isoilla summilla puljata. Nordnetin superrahastoja ja etf:iä rummutetaan joka puolella mutta koen ne itse tylsiksi vaihtoehdoiksi, joskin varmaan järkevämpiä minulle olisi. Indeksirahastoja minulla on kahta erilaista, mutta ei ETF:iä. En oikeastaan tiedä edes mikä niiden käytännön ero on, ETF on pörssissänoteerattu ja toinen ei, molemmat kuitenkin passiivisesti hoidettuja ja ajavat samaa asiaa?
Sijoittajana lienen lähimpänä ”osta ja pidä” tyyppiä. Olen valinnut osakkeet joita arvostan ja palkkapäivänä poimin aina sitä yhtiötä mikä pakkasen puolella, jotta saan keskihintaa painettua alas. Ei varmasti järkevin vaihtoehto, mutta ehdotuksia otetaan vastaan. Toistaiseksi toiminut ainakin hyvin.
