Sijoitusvinkkejä?

[Huerzo]

Tarkoitatko screenereitä? Eli etsitään osakkeita tiettyjen tunnuslukujen perusteella? Ainakin Google Financella on screener, jonka listoilta löytyy monta maata, myös Suomi.

Google Finance: Find top stocks with our stock screener

Mutta ennen kuin laittaa "all-in" osakkeeseen, kannattaa tsekata ovatko tiedot firmojen osakekohtaisista tuloksesta tuoretavaraa. Pihlajalinna ja Bittium ovat ainakin listoilla, joten yrityslistaus vaikuttaa tuoreelta.

 

[Baldrick]

Tarkoitatko screenereitä? Eli etsitään osakkeita tiettyjen tunnuslukujen perusteella? Ainakin Google Financella on screener, jonka listoilta löytyy monta maata, myös Suomi.

Ahh... Erittäin paljon kiitoksia, juuri tällaista etsinkin. Ja ei kai kukaan järkevä ihminen tee päätöksiä pelkästään tällaisen työkalun voimin? Ainakin itse käytän tällaista työkalua vain tietynlaisten osakkeiden luokitteluun ja rajaamiseen, jonka jälkeen tutustun muita kanavia käsillä oleviin vaihtoehtoihin ja valikoin sitten mieleisimmän. Ei viitsisi vain lähes jokaista yritystä plärätä läpi, jos haluaa löytää esimerkiksi vahvan kassan omaavaa osingonjakajaa tai voitot itseensä investoivaa kasvuyritystä.

Kiitos vielä kerran, tämä työkalu helpottaa kivasti myös maantieteellistä hajautusta ja vähentää vaivaa tuntemattomien markkinoiden yrityksiin tutustumiseen.

 

[Huerzo]

Ahh... Erittäin paljon kiitoksia, juuri tällaista etsinkin. Ja ei kai kukaan järkevä ihminen tee päätöksiä pelkästään tällaisen työkalun voimin?

Ei varmaan - piti vaan laittaa varmuuden vuoksi disclaimer! Onhan maailmassa erilaisia "strategeja", jotka kehittelevät mielestään tuottavia tunnuslukurajoja ja -yhdistelmiä ja vannovat niiden nimeen yrityksen toimintaan tarkemmin tutustumatta. Esimerkkinä Greenblattin "Magic formula" - joka joskus löytyy suoraan osakescreenereiden filttereistä.

Magic formula investing - Wikipedia, the free encyclopedia

Mutta laitoin huomautuksen lähinnä siksi, koska Google Finance ei ole aina ajan tasalla tulostietojen osalta ja siten tunnusluvut voivat olla paljonkin metsässä. Toki hyvä työkalu ryteikön raivaamiseen, jotta tarkempaan analyysiin jäävä osakemäärä ei olisi liian suuri.

 

[Baldrick]

Ei varmaan - piti vaan laittaa varmuuden vuoksi disclaimer! Onhan maailmassa erilaisia "strategeja", jotka kehittelevät mielestään tuottavia tunnuslukurajoja ja -yhdistelmiä ja vannovat niiden nimeen yrityksen toimintaan tarkemmin tutustumatta.

Näinpä. Toki muistan yhden jampan, joka suu vahdossa kertoi, että osakkeista euromääräisesti halvimpiin kannattaa sijoittaa ja hän itse laittoi ison osan säästöistään. Ei luonnollisesti ollut sitten jälkeenpäin niin toimiva ratkaisu. Toki sama kaveri on/oli muutenkin erittäin tarkka rahoistaan ja sairaalloisen säästäväinen, joten "halpa hinta" väräytti varmasti viisaria tässäkin tapauksessa. Eli ehkä pienet disclaimerit on parempi heittää mukaan, vaikka 99% ihmisistä pitäisivätkin näitä itsestäänselvyyksinä.

 

[JYP#44]

Tarkoitatko screenereitä? Eli etsitään osakkeita tiettyjen tunnuslukujen perusteella? Ainakin Google Financella on screener, jonka listoilta löytyy monta maata, myös Suomi.

Google Finance: Find top stocks with our stock screener

Mutta ennen kuin laittaa "all-in" osakkeeseen, kannattaa tsekata ovatko tiedot firmojen osakekohtaisista tuloksesta tuoretavaraa. Pihlajalinna ja Bittium ovat ainakin listoilla, joten yrityslistaus vaikuttaa tuoreelta.

Onko vika minun käytössäni vai koneessani, mutten saa tuota toimimaan. Teen minkä tahansa valinnan, niin heti kun kosken tuohon laskuriin, niin laskuri häviää, otsikoksi muuttuu "Market summary" eikä mitään tapahdu. Päivittämällä sivun pääsen takaisin lähtöruutuun, mutta aina sama homma. Selaimena Chrome, joten luulisi tuon toimivan siinä. Muilla käynyt vastaavaa?

 

[Huerzo]

Onko vika minun käytössäni vai koneessani, mutten saa tuota toimimaan. Teen minkä tahansa valinnan, niin heti kun kosken tuohon laskuriin, niin laskuri häviää, otsikoksi muuttuu "Market summary" eikä mitään tapahdu. Päivittämällä sivun pääsen takaisin lähtöruutuun, mutta aina sama homma. Selaimena Chrome, joten luulisi tuon toimivan siinä. Muilla käynyt vastaavaa?

Kokeilin Chrome-pohjaisella selaimella ja sama vika täälläkin. Mutta naputtelin muutaman kerran vasemman laidan linkkien välillä ja parin yrityksen jälkeen screener suostui toimimaan. Kyse voi olla myös Googlen jostain serveriongelmasta, sillä sain pari "Could not be processed"-herjaa käytön aikana.

 

[Daespoo]

Yritin muuten etsiskellä, löytyisikö Helsingin pörssiä koskevia hakukoneita, mutta nopealla vilkaisua tällaista ei löytynyt. Jolla kulla tietoa tämänmoisesta?

Bloombergin eli ns, "blomman" pääte on "se" juttu jota käyttää kaikki ammatikseen homma tekevät, hinta onkin sitten todella suolainen, tyyliin 20K€/vuosi. Ilmaisia screenereitä löytyy mutta tietojen luotettavuudesta ei voi olla kovin varma.

Onhan toki Helsingin pörssi melko pieni, mutta olisi kiva kaivella erilaisin kriteerein eri osakkeita ja tutustua niiden pohjalta yrityksiin. Jenkkilöihin löytyi Yahoo! Finance, mikä on oiva työkalu siinä vaiheessa, kun sinne suuntaan lähden "safetaamaan" hajautuksia joihinkin isoihin ja vakavaraisiin yrityksiin.

Nordnetillä on muistaakseni laitos jolla saa rankattua Hexin yrityksiä haluamillaan kriteereillä, ei maksa mitään mutta pitää rekata Nordnetille (loistava palvelu piensijoittajalle btw, paljon parempi mielestäni kuin isojen pankkien nettipalvelut).

Ahh... Erittäin paljon kiitoksia, juuri tällaista etsinkin. Ja ei kai kukaan järkevä ihminen tee päätöksiä pelkästään tällaisen työkalun voimin? .

Todella moni tekee puhtaasti ns. quantative investing -perusteella sijoituksia pelkästään erinäisten tunnuslukujen mukaan, löytyy myös paljon rahastoja/ETF:iä jotka operoivat puhtaasti numeraalisten kriteerien perusteella. Näiden periaatteiden mukaisesti tehtyjen sijoitusten tuotto vs. muut sijoitustavat on sitten laajalti debatoitu asia, googlella löytyy about miljoona eri näkemystä tähän.

Näinpä. Toki muistan yhden jampan, joka suu vahdossa kertoi, että osakkeista euromääräisesti halvimpiin kannattaa sijoittaa ja hän itse laittoi ison osan säästöistään.

Itse asiassa on todettu ihan (käyttäytymis)tieteellisten tutkimusten pohjalta että osakkeiden yksikköhinta vaikuttaa sijoituksiin, näin hatusta muisteltuna osakkeen psykologinen vetovoima heikkenee kun sen hinta ylittää 20€.

Eli jos on kaksi muutoin täysin identtistä firmaa jolla toisella osakkeen hinta on 5€ ja toisella 20€ (osakkeiden määrä luonnollisesti nelinkertainen edellisessä tapauksessa), 5€ osake on houkuttelevampi ihan psykologista syistä. Tämä lienee osasyynä siihen miksi moni firma splittaa osakkeitaan kun kurssi on esim. 50€ koska osake vaikuttaa halvemmalta 10€ kurssissa vaikka osakemäärä viisinkertaistuu.

 

[dana77]

Tuohon splittaamiseen on toki aikoinaan syynä olleet myös pörssierät. Jos se oli vaikka 50 kpl niin 50€ osake tarkoittaisi jo 2500€ minimikauppaa ja se karkoittaa ostajia.

 

[Baldrick]

Bloombergin eli ns, "blomman" pääte on "se" juttu jota käyttää kaikki ammatikseen homma tekevät, hinta onkin sitten todella suolainen, tyyliin 20K€/vuosi. Ilmaisia screenereitä löytyy mutta tietojen luotettavuudesta ei voi olla kovin varma.

Juu siis lainaukseni oli vähän huono. Tosiaan tuo Bloomberg-juttu koski vain hyviä uutiskanavia, jotka käsittelee monipuolisesti ja kattavasti ympäri maailman tapahtumia talouden näkökulmasta.

 

[Daespoo]

Tuohon splittaamiseen on toki aikoinaan syynä olleet myös pörssierät. Jos se oli vaikka 50 kpl niin 50€ osake tarkoittaisi jo 2500€ minimikauppaa ja se karkoittaa ostajia.

Totta, onneksi pörssierät poistuivat jo muistaakseni yli 10v sitten.

 

[Fancy Jasper]

Shell lopettaa öljynetsinnän arktisilla vesillä Alaskan edustalla | Yle Uutiset | yle.fi

Öljyn hinnan laskulle ei näy näköpiirissä loppua, niinkai tämä on tulkittava. Shell nostaa ympäristötekijät tekosyyksi, mutta tosiasiassa Shell ei välitä paskaakaan greenpeacen painostuksesta. Jostain luin lisäksi, että Shell toivoo kuitenkin yhteistyön jatkuvan Arctic Ship:n kanssa eli toisin sanoen haluaa säilyttää nopeat valmiudet jatkaa etsintöjä mikäli öljyn hinta jostain syystä lähteekin nousuun.

 

[Baldrick]

Kertokaahan nyt hölmölle. En tiedä olenko nyt hieman väsyneenä vain ajattelemassa vain liian monimutkaisesti vai mitä helvettiä. ROE%:n kaava on voitto (netto) jaettuna oman pääoman ja vähemmistöosuuden summalla, jonka jälkeen luku kerrotaan sadalla. Tarkoitetaanko omalla pääomalla yrityksen omaisuutta eli kassaa ja kiinteää omaisuutta? Ja mikä on vähemmistöosuus?

Edit. Vai tarkoitetaanko omalla pääomalla vain likvidiä omaisuutta?

Edit2. Ja tarkoitetaanko esim. osakekohtaisella tuotolla arvonnousua + osinkoja vai pelkästään jälkimmäistä? (Oikea vastaus: Molempia eli olen käsittänyt aina oikein. Jostain syystä aloin epäilemään itseäni tässäkin, turhaan.)

Edit3. Ehkä nyt on parempi jättää pähkäily sikseen ja lähteä vaikka lenkille. Huomenna sitten jonkun avuliaan selitysten ja uusin aivoin pohtimaan taas lisää. Nyt hakkaa tyhjää ja yksinkertaisemmatkin asiat tuntuvat monimutkaisilta.

 

[dana77]

Minua kiinnostaa että miksi olet noista kiinnostunut? Opiskeletko vai meinaatko noiden perusteella tehdä sijoituspäätöksiä. Omana näkemyksenä esittäisin että minkään mekaanisten lukujen perusteella ei kannata päätöksiä tehdä, sillä erilaisia liiketoimintoja ja erilaisia yrityksiä ei voi noin verrata, vaan ensin pitäisi ymmärtää että mitkä ovat oikeat kriteerit ko. yrityksen arvioimiseen ja eri tunnusluvut ovat vasta siinä vaiheessa apuvälineitä arvioidessa hinnoittelua.

 

[Tuamas]

Oma pääoma on Oma pääoma.
Käytännössä kyseessä on raa-asti yksinkertaistettuna yhtiön varat-velat.

Kun katsot tasetta se on siellä vastattavien puolella vieraan pääoman yläpuolella ihan omana eränään.

 

[Fancy Jasper]

Oma pääoma on Oma pääoma.
Käytännössä kyseessä on raa-asti yksinkertaistettuna yhtiön varat-velat.

Karkeasti näin. Kuitenki lisääntyvä trendi on, että ns. välirahoituksen osuus kasvaa, joka sisältää sekä vieraan että oman pääoman tunnuspiirteitä. Tyypillisenä esimerkkinä bisnesenkelin myöntämät pääomalainat jotka sisältävät mitä erilaisempia kovenanttiehtoja, joita luonnollisesti ei kerrota tilinpäätösaineistossa. Ulkopuolisen on aika mahdoton laskea tarkkaa oman pääoman määrää. Laskutavasta riippuen tunnusluku voi heittää.

 

[Tuamas]

Karkeasti näin. Kuitenki lisääntyvä trendi on, että ns. välirahoituksen osuus kasvaa, joka sisältää sekä vieraan että oman pääoman tunnuspiirteitä. Tyypillisenä esimerkkinä bisnesenkelin myöntämät pääomalainat jotka sisältävät mitä erilaisempia kovenanttiehtoja, joita luonnollisesti ei kerrota tilinpäätösaineistossa. Ulkopuolisen on aika mahdoton laskea tarkkaa oman pääoman määrää. Laskutavasta riippuen tunnusluku voi heittää.

Toki näin, siksi tuo maininta karkeasta yksinkertaistuksesta.

Lähinnä koska alkuperäisen tekstin perusteella asiassa täytyy lähteä ihan ABC-tasolta.

 

[Baldrick]

Minua kiinnostaa että miksi olet noista kiinnostunut?

Suoritan itseopiskelua aiheen ympäriltä mielenkiinnosta.

Käytännössä kyseessä on raa-asti yksinkertaistettuna yhtiön varat-velat.

Ja varoihin lasketaan fyysinen omistus eli vaikka tehtään koneet, rakennus jne., vai onko kyse pelkästä rahasta?

 

[Tuamas]

Ja varoihin lasketaan fyysinen omistus eli vaikka tehtään koneet, rakennus jne., vai onko kyse pelkästä rahasta?

Kaikki omaisuus, oli kyse sitten aineellisesta tai aineettomasta omaisuudesta. Eli taseen vastaavaa puoli kokonaisuudessaan.

Ja edelleen omaan pääomaan löytyy suora luku taseesta. Toki se sisältääkö se kaiken on sitten eri asia (joka liittyy yleensä vastattaviin), mutta siinä on hyvä lähtökohta.

 

[Huerzo]

Kaikki omaisuus, oli kyse sitten aineellisesta tai aineettomasta omaisuudesta. Eli taseen vastaavaa puoli kokonaisuudessaan.

Taseesta voi tosiaan löytyä monenlaista omaisuutta. Kuten liikearvoa ja aktivoitua tuotekehitystä. Tietenkin riippuu omista kriteereistä mitä tase-eriä arvostaa, mutta yritystä tarkemmin tutkiessa (sijoitusmielessä) kannattaa katsoa mitä kaikkea taseeseen onkaan leivottu!

 

[Tuamas]

Taseesta voi tosiaan löytyä monenlaista omaisuutta. Kuten liikearvoa ja aktivoitua tuotekehitystä. Tietenkin riippuu omista kriteereistä mitä tase-eriä arvostaa, mutta yritystä tarkemmin tutkiessa (sijoitusmielessä) kannattaa katsoa mitä kaikkea taseeseen onkaan leivottu!

Niin, jos vastaavissa on pelkästään liikearvoa, patentteja ja aktivoituja kehitysmenoja, voi noheva sijoittaja päätellä, ettei yritys todennäköisesti ole ihan hirveän vahvoilla.

 

[Fancy Jasper]

Taseesta yks kysymys...

Elikkä jos vaikka VR on ostanut vaunun jonka suunnitelman mukaisen poisto-ohjelma on 20 vuotta ja oletetaan että kirjanpito noudattaa sitä eli poistoeroa ei kerrytetä.

Nyt sitten 20 vuotta on kulunut ja vaunulla ei ole kirjanpidollista arvoa mutta vaunu toimii edelleen moitteettomasti joten sillä on todellista käyttöarvoa. Tase kuitenkin muodostetaan päättyvien kirjanpitoarvojen mukaan.

Onko siis olemassa taseen ulkopuolella olevaa omaisuutta. Taseha pitäisi kuvata yrityksen sen hetkistä varallisuutta. Joudutaanko tällaisissa tilanteissa tekemään joitain uudelleen arvostuksia, mikä onnistuisi maa- ja vesialueissa mutta onnistuuko sama koneissa ja kalustossa?

 

[Tuamas]

Onko siis olemassa taseen ulkopuolella olevaa omaisuutta. Taseha pitäisi kuvata yrityksen sen hetkistä varallisuutta. Joudutaanko tällaisissa tilanteissa tekemään joitain uudelleen arvostuksia, mikä onnistuisi maa- ja vesialueissa mutta onnistuuko sama koneissa ja kalustossa?

On.
Kun mennään FASsin mukaan syntyy usein tilanteita joissa yhtiön omaisuuden tasearvo ei ole lähelläkään omaisuuden realisointiarvoa tai nykyarvoa.

Näissä tilanteissa IFRS tuo mukanaan uudelleenarvostukset tai oikeammin käyvän arvon joka tilanteessa.

Maa- ja vesialueita harvemmin uudelleenarvostetaan, koska niistä ei tehdä poistoja.

Sen sijaan taloudellisissa ongelmissa olevissa yhtiöissä koneita, kalustoa ja rakennuksia kohtuullisen usein uudelleenarvostetaan käypään arvoon, jotta saadaan oma pääoma täyttämään Oyl:n vaatimukset.

Lisäksi yhtiöllä voi olla taseen ulkopuolisia vastuita tai varallisuutta, nämä tulee toki ilmoittaa tilinpäätöksen liitetiedoissa, joiden kanssa saa aloitteleva tilinpäätöksen tulkitsija olla tarkkana. Oyl, KPL ja KPA mahdollistavat melko isojenkin juttujen "jemmaamisen" liitetietoihin.

Sinänsä taas yleisluonteinen kysymys ja vastaus, eli turha tulla viisastelemaan poikkeustilanteista tai vaikka poistosuunnitelmien noudattamisesta.

 

[Fancy Jasper]

koko teksti

Kiitos nopeasta ja riittävän kattavasta vastauksesta.

 

[Kampitus]

Onkos jonkulla kokemuksia näistä asuntorahastoista? Lähinnä siltä pohjalta kyselen että sijoittamiseni on perustunut aina käytännössä osakkeisiin. Osakkeiden analysointi, seuraaminen ja ennustaminen on minun mielestä helpompaa oli sitten kyse listatusta tai listaamattomasta. Rahastoihin en ole oikein koskaan perustanut, en pidä siitä tavasta jolla pankit näitä usein hoitaa, esimerkiksi rahastoja voidaan yhdistellä ihan ilmoitusluontoisesti ja kovin vaikea on kaikista päästä yksityiskohtaisesti selvyyteen mitä sisältää. Osakkeissa en kuitenkaan kovin suuria summia haluaisi pitää, niin nämä asuntorahastot ovat herättäneet mielenkiinnon. Ideana sijoitusasunto kiinnostaa, mutta kun muutemalla kympillä ei ilman velkavipua mitään kämppää osteta, niin tuli mieleen vaihtoehto jos asuntosijoittamiseen pääsisi kiinni vähän pienemmällä summalla tätä kautta.

 

[Fancy Jasper]

Onkos jonkulla kokemuksia näistä asuntorahastoista? Lähinnä siltä pohjalta kyselen että sijoittamiseni on perustunut aina käytännössä osakkeisiin. Osakkeiden analysointi, seuraaminen ja ennustaminen on minun mielestä helpompaa oli sitten kyse listatusta tai listaamattomasta. Rahastoihin en ole oikein koskaan perustanut, en pidä siitä tavasta jolla pankit näitä usein hoitaa, esimerkiksi rahastoja voidaan yhdistellä ihan ilmoitusluontoisesti ja kovin vaikea on kaikista päästä yksityiskohtaisesti selvyyteen mitä sisältää. Osakkeissa en kuitenkaan kovin suuria summia haluaisi pitää, niin nämä asuntorahastot ovat herättäneet mielenkiinnon. Ideana sijoitusasunto kiinnostaa, mutta kun muutemalla kympillä ei ilman velkavipua mitään kämppää osteta, niin tuli mieleen vaihtoehto jos asuntosijoittamiseen pääsisi kiinni vähän pienemmällä summalla tätä kautta.

Ainahan se pankkitiliä parempi on näin pitkässä juoksussa. En nyt kuitenkaan ala suosittelemaan yhtään mitään. Jokainen tehköön omat taloudelliset päätökset itseisesti. Yleisesti ottaen asuntorahastot ovat lähes riskittömiä mutta toisaalta myös vain vähän tuottavia. Juuri ja juuri voittavat keskimäisen inflaation Siinä mielessä asuntorahastot ovat helppoja ja voi nukkua yönsä rauhallisesti.

Viestistä ei selvinnyt, aiotko sijoittaa kotimaiseen rahastoon. Suomen sisämarkkinoiden kantavia voimia on asuntolainat. Uusien asuntolaijen määrää käytetäönkin usein mittarina mitattaessa luottamusta yhteiskuntaan pitkällä aikavälillä. Poliittinen riski on myös pieni. Viimeksi 90-luvun alun lama suomessa oli pahempi, mitä tämän hetken kreikka. Verotulot olivat nollissa ja maassa vallitsi massatyöttömyys, lisäksi pankit olivat konkurssin partaalla. Pankkien myöntämien lainojen vakuutena oli kiinnitykset asuntoihin. Valtiovalta päätti tuolloin pelastaa pankit, koska muuten asuntojen arvot olisivat romahtaneet jos pankit olisivat alkaneet reaalisoimaan laajamittaisesti asuntolainojen vakuuksia. Siis yksinkertaistaen, valtiovalta pelasti kotitaloudet asuntovelkojilta pelastamalla pankit. Mikäli historia toistaa itseään,näin tapahtuu myös jatkossa, mikäli asuntovelalliset isossa kuvassa joutuvat maksuvaikeuksiin. Ja miksei sama trendi jatkuisi, sillä viimeistään sub-prime kriisin jälkeen maailmantalous on siirtynyt puhtaaseen voodoo-oppiin, joka pankkien osalta tarkoittaa pelastusrengasta olipa kriisi kuinka syvä tahansa.