Monia asioita
Ihan hyvää näkemystä cobolilta. Mä olen tutustunut viime aikoina tuohon Jokereiden pelaamisen vähän tarkemminkin ja siellä on pelitavallisia ongelmia mutta myös muita.
Pelaamisessa suurin ihmeellisyys on tosiaan se, että yksi ketju pelaa varsin säännönmukaisesti toisin kuin muut. Näkee, kuinka joku Mikko Jokela nauttii, kun saa antaa terävän lyhyen syötön vauhtia kelaavalle Santalalle. Sitten kohta kentällä on toinen ketju ja sillä avaussyötöllä pitää hakea ketä mistäkin.
Pakko sanoa positiivisena asiana, että Jokerit kuitenkin miehittää kenttää aika hyvin kolmelle kaistalle.
Vahvuuksina Jokereilla on ehdottomasti kulmapeli, mutta sekin pääasiassa Santalan ketjulla. Niissä tilanteissa, kun kiekko lojuu puolueettomalla maalla eikä ole kenelläkään hallussa, Jokerit on hyvä. Tim Stapleton on mestari haistamaan nuo tilanteet, Hirso tulee hyvänä kakkosena. Näistä Jokerit luo yllättävän paljon tilanteita.
Jokerit myös katkoo kohtuullisen paljon peliä viimeistään keskialueella, mutta rintamana nopeasti hyökkäävää vastustajaa vastaan on helisemässä. Pakkien liikenopeus ei tahdo riittää vastaanottamaan hyvin organisoituja suoria hyökkäyksiä.
Ongelmia on myös peluutuksessa. Täällä on jo ihmetelty Sheddenin tapaa koota ketjut nykyisessä loukkaantumistilanteessa. Yhtä lailla voi ihmetellä sitä, miksi hän sallii osalle pelaajista ns. kyytivaihtoja toisen ketjun mukana. Lisäksi voi sanoa, että Santalan ketju pelaa järjestelmällisesti liian pitkiä vaihtoja, vaikka olisi mahdollisuus vaihtaa. Tuollaiset reilusti yli minuutin vaihdot eivät näytä olevan mikään harvinaisuus.
Puolustusalueella Jokereilta tahtoo "karata" aina joku vastustaja. Ongelmat näyttävät syntyvän usein siitä, että joku huonommin liikkuva pakki lähtee ylipelaamaan kiekollista vastustajaa.
Ongelmia tuntuisi olevan myös erikoistilanteissa. Näitä en ole tarkastellut tarkemmin, mutta ylivoimissa suurin probleema tuntuisi olevan kiekon ylöstuonnissa ja kiekollisessa huolellisuudessa. Suoriin ratkaisuihin kannattaisi pyrkiä ja alkaa vasta sen jälkeen pyörittämään.
Yksittäisistä pelaajista suurimpana pettymyksenä mainitsen Clarke Wilmin. Jos Wilmin pitäisi olla se pelaaja, joka tekee nöyrästi töitä ja viisaita ratkaisuja, niin nyt on koneeseen eksynyt väärä mies. Peliolemus on ylimielinen, mies on jatkuvasti myöhässä ja liikkuu huonosti. Pelaa koko ajan riskillä jäähyjen suhteen ja taitaa niitä aika paljon napsiakin. Lisäksi liikkuu kentällä välillä aivan missä sattuu. Totta kai äijä tekee asioita edelleen hyvinkin, esim. ajaa kohti maalia ja pysähtyy sinne yms. mutta jotenkin sellainen kuva välittyy, että ei tällä hetkellä pelaa täysin keskittyneenä ja sellaisella kunnioituksella tätä sarjaa kohtaan, mitä se vaatii. Oliko tullessaan vielä aika heikossa kunnossakin?
Sitten pyyntö. Ken on menossa tänään hallille, tarkkailkaapa, hakeeko mikään muu ketju kuin santalat kertaakaan hyökkäyksiinlähdöissä sitä nykyään jo rasittavuuteen asti hoettua sentterihakua kentän keskikaistalle?
