En edes luule tietäväni mitä kaikkea kulisseissa tapahtuu, mutta jos on edes osaksikaan totta, että Kummola ja Harkimo junailivat yhdessä Sheddenin päävalmentajaksi vailla kenenkään OIKEAN asiantuntijan mielipidettä, niin täytyy olla todella, todella huolissaan maajoukkueen tilasta.
(SAKSET)
...mutta tämä Kummolan käsittämätön yksinvalta ja täysin järkeen perustumaton valintaprosessi tuo todella pahan maun suuhun. Toivoa vain sopii, että Kummola ei saa synninpäästöä pronssisesta mitalista johtuen. Jos saa, niin sama mies pystyy junailemaan vielä järjettömämpiö päätöksiä vielä tulevaisuudessakin kenenkään estämättä, näin syöden pohjaa suomalaiselta huippukiekkoilulta.
Kenellekään suomalaista jääkiekkoa seuraavalle ihmiselle ei voi tulla yllätyksenä se, että olennaisiin asioihin liittyvät päätökset tehdään hyväveli-kerhojen motiivien, ei urheilun itsensä vuoksi. Suuressa maailmassa (esimerkiksi NHL:ssa tai Venäjän kasvavassa sarjassa) näiden päätösten keskeisiksi motiiveiksi on helppo nähdä raha, mutta Suomessa eletään vielä välitilassa, jossa selvien taloudellisten motiivien lisäksi päätöksiin vaikuttavat muutamien ihmisten egot. Se on sotkua aiheuttava yhdistelmä. Jos päätökset tehtäisiinkin esimerkiksi vain taloudellisten seikkojen (bisneksen) pohjalta, olisivat kortit kaikkien nähtävissä ja syy-seuraus -suhteet näin luettavissa.
Vaikka kuinka toisin hoetaan, ei suomalainen jääkiekko halua astua harrastetoiminnasta puhtaan bisneksen ja kilpailullisuuden aikaan. Tästä riittää todisteeksi se, että SM-liiga ei luovu ulkomaalaiskiintiöstään — sillä mikä ammattilaissarja se sellainen on, jossa seurat eivät saa palkata riveihinsä juuri niitä pelaajia, joita katsovat bisneksensä tarvitsevan? Sen sijaan hurskastellaan "juniorien saamalla peliajalla", kun samaan aikaan — edelleen välitilanomaisesti — samaisia junioreita penkitetään, jos he eivät tyydy vain lyömään kiekkoa vastustajan päätyyn.
On jokseenkin makaaberia, että tässä välitilassa tuskailemisesta syyllistetään esimerkiksi jokin Nuori Suomi -systeemi — eihän se kiellä tasoryhmiä ja lahjakkaiden nuorten lisä- ja tehoharjoituksia. Erityisen makaaberia, jopa koomista on se, että moni Nuori Suomi -systeemiä kritisoiva ihminen on samaan hengenvetoon SM-liigan ulkomaalaisrajoitusten kannalla. 6-12 -vuotiaiden suomalaisten harrastajajunioreiden tulisi oppia keskinäinen kilpailu peliajasta ja -paikasta, mutta aikuisten tai aikuisuutta lähentyvien ammattilaisten ei enää tulisikaan, kun se ei olekaan niinku reilua? Eikä kukaan haista tässä lemuavaa loogista häränpyllyä?
Shedden ei ollut oikea valinta maajoukkueen valmentajaksi, mutta ei ulkomaalaisuuttaan tai "surkeuttaan", vaan siksi, että hänellä ei viime kädessä ollut kosketuspintaa a) kansainväliseen kiekkoiluun ja b) suomalaiseen mentaliteettiin. Tästä syystä hän peluutti jääräpäisesti jotain Ville Peltosta, vaikka kaikki (Peltosen menneitä saavutuksia toki kunnioittavat) suomalaiset jääkiekkoihmiset näkivät, ettei Villellä nyt oikein enää kulje. Tämä oli oire siitä, ettei Shedden lopultakaan tiennyt, mitä oli tekemässä, vaan ikään kuin toivoi, että kokenut pelaaja herää toisintamaan vuoden 1995 — vaikka jo toista viikkoa sitten noin puolet Jatkoajan kirjoittajista näki, ettei tästä Villen touhusta nyt enää tänä vuonna oikein mitään tule.
Suomen voittama pronssi on hieno saavutus, mutta se on myös kirouksellinen sikäli, että sen kiilto estää monia havaitsemasta perustavaa laatua olevaa ongelmaa: sitä, että Mertaranta on pelistä täysin pihalla oleva selostaja.
Kokeilin vain. Ei se ole perustavaa laatua oleva ongelma, vaikka ongelma onkin, mutta se on kokonaan toinen asia. Perustavaa laatua oleva ongelma on se, että Kummolan kaltaiset ihmiset saavat edelleen tehdä suomalaiseen jääkiekkoon syvästi vaikuttavia päätöksiä, vaikka heidän päätöstensä motiivit ovat lähinnä pikkusieluista egonhierontaa, eivät edes "kaupallisia", ammatillisista nyt puhumattakaan. Me olemme Suomessa — vaikka muuta halutaankin väittää — vielä kaukana ammattilaisuudesta, monella tavalla ja tasolla.