Maalintekopeli
Näin siinä sitten taas kävi, kulta menee muille ja isona tekijänä vuodesta toiseen on suomalaisten maalintekotaito. Tästä tulee nyt vähän ohi aiheen, mutta pakko avautua tännekin tästä, joka itseäni vuodesta toiseen suututtaa, jonka kaikki tietää, mutta mikään ei muutu! Eikä siinä auta, vaikka aitioon kannettaisiin penkin taakse kuka tahansa.
Maalipaikat menivät jälleen kerran suht. tasan, vaikka 4 - 0 antaisikin toisin ymmärtää. Venäjän kaksi ensimmäistä maalia olivat aivan upeita syöttelyitä, joita ei juuri suomalaisessa pelissä nähdä. (Vai onko joku nähnyt vastaavaa syöttöketjua, jonka Venäjän ketju 3-1 hyökkäyksessä laittoi?). Syyt ovat pitkälti juniorivalmennuksessa, jossa yksilötaito on jo kauan unohdettu Sihvosen hyvin nimeämässä "prosenttikiekossa" (tiedä sitten onko termi itse keksinyt).
Itse en näe mitään muuta ratkaisua Suomen menestykseen tulevaisuudessa, kuin yksilövalmennukseen panostamisen rajun lisäämisen. Enkä nyt tarkoita sitä, että Pyynikin portaita tai vastaavia pitäisi sahata. Ei, meikäläisten juniorivalmennukseen pitäisi tuoda paljon enemmän taitoharjoittelua, koska vain ja ainoastaan jääkiekkotaito voi tuoda pitkässä juoksussa tulosta. Pelitaktisilla asioilla ratsastaminen on hieman samaa, kuin Jarkko Niemisellä tenniksessä, joka lähtee kerta toisensa jälkeen sekoittamaan vastustajan peliä ilman omia aseita.
Kuunteliko joku Koivun Jukan haastattelun eilen? Taisi kitetyttää aika hyvin sen, että määrät ovat laskeneet junioreilla. Itse hieman 90 - luvun junnutreenejä kiertäneenä tämä tuntuu kyllä uskomattomalta, jos näin on. Ei siellä hikeä kummempaa joutunut sietämään, mitä nyt Cooperin testi laittoi välillä hengästymään. Ja kaikki enemmän harjoitelleet pelikaverit ovat edelleen hengissä.
Ja sitten takaisin ketjun otsikkoon. Venäjä näytti suomelle eilen, mitä tarkoittaa taktinen osaaminen! Siis se sama porukka, joka on aina ollut huono juuri tässä vaiheessa taktisella puolella. Meiltä ei yksinkertaisesti riittänyt taito dominoida peliä silloin kuin siihen annettiin mahdollisuus. (Peli muistutti pitkälti viime vuoden finaalia, jossa Kanada antoi Suomen pitää kiekkoa.) Varsinkin nyt, kun vastustaja oli täynnä yksilötaitoa.
Kritiikki yksittäisen pelin osalta on kyllä paikallaan, Suomi hävisi myös valmennuksen osalta. Mutta pitkällä tähtäimellä tilanne on valitettavasti vain se, että vaikka Jalonen peluuttaisi Suomea maailman parhaalla taktiikalla (mikä se sitten ikinä onkaan) ja Suomi loisi paikkoja solkenaan, maalintekijöiden puute tulee haittamaan peliämme vuodesta toiseen. Tämä nähtiin karusti näissä kisoissa silloin, kun Suomi piti kiekkoa enemmän kuin vastustaja. Ja karuinta tässä on vielä sekin, että Suomella oli melkolailla kaikki parhaat hyökkääjänsä mukana. Näistäkin osa uransa ehtoopuolella, eikä korvaajia ole juuri näköpiirissä.
Eli summa summarum: oiretta voidaan hoitaa taktiikalla, mutta syy ongelmaan on kuitenkin pelaajissa. Vai meneekö Kanada vuodeta toiseen finaaliin siksi että sillä on paras pelikirja?
