Valmennuksellisesti katsottuna eilen pelattiin faktisesti kisojen paras matsi. Suomi vei peliä ja teki vain yhden virheen: se oli USA:n 2-2 -tasoituksen tarjoaminen. USA:n 2-1 -maali oli pirun hyvin tehty, ei kukaan normaalijärkinen voi odottaakaan, että Suomi tai kukaan muukaan maa pitää nollan MM-kisojen puolivälierissä. Kehissä on sen verran paljon hyviä maalintekijöitä kuitenkin. 2-1 -maaliin asti Suomi pelasi pomminvarmasti ja yllättävän riskittömästi. Ei ollut tarpeen painaa sata lasissa, koska tällä kertaa vastustaja oli se, joka tuli huonosti psyykattuna jäälle. Suomen valmennus pystyi siis korjaamaan edellisen ottelun alku-uneliaisuuden heti seuraavaan peliin.
Jälkiviisautta: USA:n 2-1 -kavennuksen jälkeen olisi ollut aikalisän paikka. Siinä suorastaan näki kuinka 55 minsaa peliä vienyt Suomi kipsaantui täysin. Siis koko joukkue; pelaajat ja myöskin valmennus. Tämän USA käytti mestarillisesti hyväkseen ja teki upean tahtomaalin 2-2. Kolmen minuutin ajan myös Suomen valmennus oli jossain aivan muualla kuin paikan päällä. Mutta jatkoajalle luisteli yllättäen sen näköinen Suomi, joka ottelun aloitti. Suhteellisen itsevarmasti Suomi hoiti hommat. Valmennus sai joukkueen kasaan tauon aikana.
Valmennukselle eli Sheddenille + Jaloselle arvosanaksi 9+. Aika kohtalokas oli se yksi nukahtaminen, mutta pelkästään sen vuoksi, että jatkoajan maali ei ollut Suomelle mikään onnenkantamoinen, on pakko nostaa valmennukselle hattua. He pääsivät takaisin peliin. Sitäpaitsi Suomi olisi voinut johtaa enemmänkin kuin 2-0 silloin, kun jenkit kavensivat. Tässä ottelussa selvisi, että Ville Peltosen ja Teemu Selänteen aika näissä kinkereissä ja nimenomaan 1-ketjussa on kiistatta ohi. Molemmilla oli paikka, josta pitää 1-ketjun miehen laittaa sisään tällä tasolla! Selänteellä oli jopa syöttömahdollisuus oman vedon lisäksi 3-1 -hyökkäyksessä. Hän ryssi tilanteen kiekollisena ihan totaalisesti ja pian soi jo omissa 2-1. Kanada olisi tehnyt jenkkejä vastaan 4-6 maalia Suomen tilanteista. Valmennus ei voinut olla noteeraamatta Mikko Koivun ketjun ylivoimaa verrattuna ns. ykköseemme. OJ pelasi helvetin hyvin siinä laidassa, hänen sijoittamistaan ketjuihin ei tarvitse miettiä yhtään enempää.
Shedden on saavuttanut nyt minimitason vaatimuksensa, pidetään siitä tai ei. Toki hänessä on paljon jääkiekon Uuno Turhapuroa: vähän huojuen ja horjuen ja mutkia epäortodoksisesti oikoen äijä aina vaan selviää eteenpäin taipaleellaan. Se ei ole enää sattumaa tai tsägää näin pitkässä turnauksessa, Shedden osaa ottaa pisteitä turnaustilanteessa ja hän välittää vain pisteistä. Ei siitä, miten ne tulevat ja onko taktiikka sama jokaisessa ottelussa. Ei se aina kovin kaunista ole, mutta tulos ratkaisee. Vaikka Suomi häviäisi Venäjälle, on Shedden tehnyt hommansa hyvin. Riippuu tietenkin siitä, tuleeko mahdollinen tappio taistellen vai surffaillen. Mutta 9+:n hän saa tästä turnauksesta joka tapauksessa. Arvosanaa voi vielä nostaakin. Aina en jaksanut uskoa minäkään, mutta lempiteesini on seuraosioissakin: katsotaan homma tappiin asti ennenkuin annetaan lopullisia arvosanoja. Muu on pelkkää keskeneräisen arvostelua ja ihan sallittuahan sekin on. Kunhan arvostelijakin tajuaa, että lopulliset tulokset saadaan kuitenkin vasta kauden jälkeen.
Ajoittain ennen eilistä Suomen pelistä ei todellakaan voinut antaa kovinkaan korkeaa arvosanaa. Sekin on faktaa, Sheddenin taival välieriin on tullut aivan eri tyylillä kuin edeltäjiensä. Silloin meillä on ollut paketti kasassa alusta alkaen. Nyt on haettu ihan kalkkiviivoille asti ja välillä pelaaminen on ollut järkyttävän huonoa. Mutta väliarvosanojen merkitys pienenee sitä mukaa, kun pelit kovenevat ja niihin siis päästään kuitenkin. Samoihin välieriin päästiin kuin Erkka ja kumppanitkin ja tulosurheilussa se on loppujen lopuksi pääasia. On paljon parempi kompuroida alussa ja olla parhaimmillaan silloin, kun pelataan tärkeimpiä otteluita. On paljon parempi voittaa huonollakin omalla pelillä kuin hävitä hyvin pelaten. Näin se menee lyhyissä kv. turnauksissa, näistä jää oikeastikin käteen vain tulokset. Pitkä kausi seurajoukkueessa on eri asia, silloin valmentajalta pitää odottaa myös tasokasta ja voitollista monen kuukauden runkosarjaakin. Jengi sentään maksaa kausikorteistaan aika paljon.