Seksuaalinen häirintä ja ahdistelu

[Mojo]

Voi varmaan, mutta miksi pitäisi? Kyllähän tälläkin palstalla anonyymisti keskustellaan julkkiksista.

Ei kai täälläkään saa ketä tahansa syyttää raiskauksista tms. Itsellä ei ole tietoa, että pitävätkö kyseisiin henkilöihin kohdistuvat syytökset paikkaansa vai ei, mutta en yllättyisi, jos noilla alustoilla olisi myös tarkoituksellista mustamaalaamista yms., mutta ainakin osa pitää varmaankin paikkansa. Tapaus Metsäketo hyvänä esimerkkinä jo osoitti etteivät kaikki somessa esitetyt syytökset olekaan totuudenmukaisia ja mitä siitä saattaa aiheutua aiheettomien syytösten kohteeksi joutuneelle niin taloudellisesti kuin maineenkin kannalta.

 

[Tadu]

Niin ehkä tuo on tehnyt. Minä en sitä tiedä. Tudkin sinäkään? Eikä ole minun tehtäväni ole häntä lynkata.

Ja muutenkin. Mitä sitten? Miten tämä liittyy mihinkään?

Et ole lynkannut, enkä minäkään ole lynkannut, koska en tiedä tai tunne koko tyyppiä eikä minua kiinnosta

Se mikä minua kiinnostaa on sananvapaus.. Itse kannatan sananvapautta. Jos joku on idiootti, pitää olla oikeus asia kertoa, vaikka sitten anonyymina tai nimen kanssa. Jokainen sitten sen perusteella tekee omat johtopäätöksensä. Ne ketkä ensimmäisenä hyökkäävät sen kimppuun joka asiasta kertoo, eivät edusta minulle terävintä osastoa. Mutta jatkakaa.

 

[Redimor]

Et ole lynkannut, enkä minäkään ole lynkannut, koska en tiedä tai tunne koko tyyppiä eikä minua kiinnosta

Se mikä minua kiinnostaa on sananvapaus.. Itse kannatan sananvapautta. Jos joku on idiootti, pitää olla oikeus asia kertoa, vaikka sitten anonyymina tai nimen kanssa. Jokainen sitten sen perusteella tekee omat johtopäätöksensä. Ne ketkä ensimmäisenä hyökkäävät sen kimppuun joka asiasta kertoo, eivät edusta minulle terävintä osastoa. Mutta jatkakaa.

Anonyymisti tarinoiminen sosiaalisessa mediassa ei edusta millään tavalla realistista ja todenperäistä kerrontaa. Siihen jos innostutaan vielä joukolla lynkkaamaan (somessa tai ihan livenä), niin minun puolestani voidaan koko porukka heittää linnaan (ei presidentin). Meillä on olemassa lait sitä varten, ettei ketään vedetä köydellä kaulakiikkuun lähimpään puuhun vain siksi että henkilö ei satu paikallisia moppitukkia tai nahkapäitä miellyttämään.
Tietenkin jos halutaan anarkiaa niin antaa palaa vaan, mutta kannattaa muistaa että aina löytyy kovempia ja isommilla pyssyillä varustettuja ihmisiä.

Palatakseni tällaiseen maalittamiseen, niin vaikka kuinka ollaan hyvän asian puolesta niin ei näin, ei todellakaan näin. Tämän tyylinen maalitus on perseilyä pahimmillaan ja vaikka olisi kuinka syyllinen niin tässä on mahdollisuus sen tasoiselle oikeudelliselle prosessille, että monista ihmisistä tuntuu höpölle vielä pitkän aikaa. Enkä tarkoita nyt niitä jotka ovat raiskanneet tai ahdistelleet, vaan heitä jotka nyt ovat virtuaalisesti valelemassa ihmisiä bensalla ja kaivamassa tulitikkuja esiin.

Mistä kukaan oikeasti tietää onko näistä tarinoista yksikään totta? Henkilöt voivat pyydellä anteeksi koska eivät muista tapahtumia tai sitten sen vuoksi kun niin iso massa on käymässä päälle. Tulee mieleen jenkit ja al-gaidan vesikuulustelut. Tarpeeksi kun painostetaan niin uhri tunnustaa ihan mitä vain.

Edelleen, uhreille pitää olla paremmat mahdollisuudet turvatussa ympäristössä kertoa asioista vielä silloin kun rikos on oikeudellisesti mahdollista syyttää. Siihen pitää panostaa enemmän sekä siihen, ettei raiskaus olisi asianomistajarikos vaan yleisen syyttäjän valtakuntaa jolloin hänen on pakko nostaa syyte.

Ja ihmisille pitää opettaa itsensä puolustamista ala-asteelta lähtien. Todenmukaisesti eikä mitään "ninjitsu" -juttuja.

 

[korkki]

Nyt oli Punk in Finlandilla joku pitkään jäsenenä ollut kertonut että hänet oli yhdistetty tähän caseen. Syytetty siis raiskauksesta. Ja asiathan eivät olleet menneet niin kuin tuolla postauksessa oli ollut. Hänellä oli myös pari naista! todistajina. En muista kaverin nimeä (enkä sanoisi edes) mutta TB:n bändikaveri ainakin Heartburnsissa.

Ja oli vielä sanonut että jos vie asian oikeuteen hän antaa kaikki saamansa korvaukset naisten kohtaaman väkivallan vastustamiseen.

 

[Morgoth]

ettei raiskaus olisi asianomistajarikos vaan yleisen syyttäjän valtakuntaa jolloin hänen on pakko nostaa syyte.

Tuo on varmaan tutkinnan kannalta aika ongelmallista. Esim. tapaus jossa molemmat on enemmän tai vähemmän kännissä toisen luona ja sitten on sovittu jonkinlaiset rajat millaista seksiä harrastetaan. Aamulla toisesta tuntuukin pahalta, että tehtiin jotain sellaista mistä ei oltu sovittu. Toinen kiistää kaiken. Asia ei tule poliisiin tietoon edes ellei jompikumpi tee rikosilmoitusta. Tutkinnan kautta ei varmaan ole saatavissa juuri selville kuin sana vastaan sana. Kannattaako tälläisiä juttuja aina ja jokaisesta tapauksesta nostaa ilman tapauskohtaista harkintaa? Siis puhun tälläistä hieman lievemmistä tapauksista enkä mistään puskaraiskaajista yms.

 

[Everton]

Ja asiathan eivät olleet menneet niin kuin tuolla postauksessa oli ollut. Hänellä oli myös pari naista! todistajina.

Niin, on siis punkstoossa esitetty syyte ja sitten on syytetyn oma versio. Ja ne todistajat on siis sille, että uhri oli myöhemmin tykännyt jostain syytetyn somepostauksesta, en vaan ihan tiedä sitten että mitä sen pitäisi todistaa.

On siis sana sanaa vasten, kuten seksuaali- tai väkivaltarikoksissa aika monesti on. Totuuden tietää ehkä vain kyseiset kaksi ihmistä, muut sitten joutuvat miettimään, että kumpaa uskovat - vai löytyykö totuus sieltä jostain erilaisten tarinoiden puolivälistä?

Tätä saagaa on syytetyn leiristä puitu varsin värikkäin sanankääntein myös Ylilaudan puolella useammassakin ketjussa, joita ovat availleet. Puhe on ollut mm. vitun lehmästä, mt-muijasta ja alfamiehestä joka vetää syyttelijöitä ja jeesustelijoita turpaan. On sen verran tympeää tekstiä, että en viitsi linkata, mutta eivät nämä kirjoitukset nyt ainakaan kovin fiksua kuvaa anna.

 

[korkki]

Mutta eikös se ainakin @Everton kerro siitä että nämä asiat eivät aina mene niin että nainen on automaattisesti oikeassa ja mies syyllinen. Kuten varsin monella palstalla koitetaan sanoa.

Aina joskus pelottaa kun en itsekään ole naisia kohdellut ihan aina silkkihanskoin vaan olen parikin kertaa antanut pakit tai lähtenyt lyhyestä suhteesta kun mielestäni ajatukset ja muut eivät ole kohdanneet. Ja saattanut sanoa tai toimia sillä hetkellä rumastikin. Entäpä jos tälläinen naisihminen katkeroiduttuaan syyttääkin minua ahdistelusta, vaikka oikeasti mitään sellaista ei ole ollut. Minut tuomitaan sometuomioistuimessa vaikka ainoa mitä itse tein oli että halusin "parempaa". Ihan niinkuin naisetkin tekevät, vähintään yhtä usein kuin miehet. Monen naisen kanssa kun on huomannut että entisiä kohtaan ollaan saatanan katkeria välillä ja keksitään / kerrotaan kaikenlaisia juttuja.

 

[Everton]

Mutta eikös se ainakin @Everton kerro siitä että nämä asiat eivät aina mene niin että nainen on automaattisesti oikeassa ja mies syyllinen.

Niinhän minäkin tuossa viestissäni jo kirjoitin:

"Totuuden tietää ehkä vain kyseiset kaksi ihmistä, muut sitten joutuvat miettimään, että kumpaa uskovat - vai löytyykö totuus sieltä jostain erilaisten tarinoiden puolivälistä?"

Mulla ei ole mitään tietoa siitä, mitä tässä tapauksessa on oikeasti käynyt (vaikka tiedän ainakin toisen osapuolen). Lähinnä oli tarkoitus vaan puuttua siihen, että sinun viestistäsi saattoi joku saada sellaisen käsityksen, että mielestäsi syytetyn kertomus on automaattisesti totta.

 

[mjr]

Tässä on varmasti menossa tietty sukupolvimurros, jatkossa näitä tapauksia ja niiden sietämistä on paljon vähemmän ja olettaisin että hitaasti myös oikeusjärjestelmä tulee avoimemmaksi uhreille, nythän käsittely usein vain toistaa trauman tai mitään prosessia ei edes tule. Se että takavuosina tätä inhottavuutta on esiintynyt runsaasti johtuu pitkälle erinäisten alakulttuurien ja organisaatioiden toksisesta ilmapiiristä, ajan hengestä. Enkä ole ihan varma että pitäisi kieltää ne 49 aitoa tarinaa, sen takia että yksi voi ehkä olla väärä, ja että käytännössä sanotaan näille uhreille että "mitäs läksitte"...

 

[mjr]

Ja ihmeellistä olkiukkoilua on se, että esitetään skenaariota tapauksista, jotka selkeästi eivät ole ahdistelua, manipulaatiota tai pakottamista. Kun siis puhumme sellaisesta toiminnasta joka sitä selkeästi on. Outoa.

 

[müller]

Lähtökohtanahan on se, että poliisin tulisi uskoa uhrin kertomusta, tai näin ainakin pitäisi olla mutta tuskin jokaisessa tapauksessa on erinäisistä syistä riippuen. Sen jälkeen poliisin tulee sitten todistaa syytetyn syyllisyys, mikä ei ole niin helppoa näissä jutuissa. Olettaen siis syytöksen olevan sen verran vakava että se johtaa rikostutkintaan. Mutta nykyään myös seksuaalinen ahdistelu, eli mikä tahansa kouriminen, on jo rangaistava rikos.

Jos uhri puolestaan kertoo tarinansa julkisesti, niin silloin ei syytetyn syyllisyys kiinnosta valtaosaa, sillä hänet on jo monien mielessä todettu syylliseksi. Ymmärrän kyllä miksi ollaan menty nyt tähän, että julkisesti syytetään ja tuomitaan, vaikka se ei mikään pitkällä tähtäimellä hyvä ratkaisu ole. Mutta koska nykyinen systeemi ei monista syistä toimi näissä asioissa niin kuin pitäisi, niin sillä tähän nykyiseen tilanteeseen on päädytty.

Mielestäni meidän tulisi yhteiskuntana tehdä kaikkemme, että seksuaalirikoksista on helpompi ilmoittaa poliisille. Helpompi siis siinä mielessä, että siihen ei liity mitään stigmaa tai muuta vastaavaa. Sillä ei ole mitään väliä kuinka kännissä tai selvinpäin uhri on ollut, mitä hänellä on ollut päällään, tai muuta vastaavaa, koska se ei ole syy eikä mikään minkäänlaiseen ahdisteluun. Uhria ei tulisi koskaan syyttää tapahtuneesta, eikä tapahtunutta tulisi koskaan uhrille vähätellä. Mutta samalla pitää pitää mielessä se, että syytetty on syytön kunnes toisin todistetaan.

Tämä kaikki siis ihan seksuaalirikoksen näkökulmasta.

 

[Cobol]

Ja ihmeellistä olkiukkoilua on se, että esitetään skenaariota tapauksista, jotka selkeästi eivät ole ahdistelua, manipulaatiota tai pakottamista. Kun siis puhumme sellaisesta toiminnasta joka sitä selkeästi on. Outoa.

Totta. Aihe on kuitenkin erittäin vaikea uhreille, ja niin se vaan edelleen on, että uhrit usein vaikenevat hakematta ulkopuolista apua tai tekemättä ilmoitusta poliisille. Ulkopuolisen silmin jonkun kouraisu jotain naista seinää vasten painettuna tms, vaikuttaa mitättömältä. Uhrin silmin se voi olla karmea kokemus, kun hän ei voinut liikkua minnekään ja oli sen hetken täysin toisen vallassa. Uhri koki menettäneensä hetkeksi kontrollin itseensä, ja hän saattaa pelätä saman toistumista uudelleen.

Niinpä keskusteleminen on vaikeaa, paitsi vertaistukiryhmissä. Somessa on enemmän tai vähemmän tilanne, jossa uhrin kokemusta voidaan päivitellä tai jopa kannustaa eteenpäin, mutta muistetaan aina samalla ilmoittaa, että eihän kaikki ole totta, mitä "uhrit" kertovat. Ei ole, mutta oikeita uhreja tuo asenne ei kyllä auta.

 

[Walrus21]

Enkä ole ihan varma että pitäisi kieltää ne 49 aitoa tarinaa, sen takia että yksi voi ehkä olla väärä, ja että käytännössä sanotaan näille uhreille että "mitäs läksitte"...

Lisään tähän vielä sen verran, että juuri minkään muun rikollisuuslajin kohdalla ei käydä vastaavaa juupas-eipäs -keskustelua siitä, onko uhri lavastanut syytetyn. Yleisesti ottaen kuitenkin tiedostetaan, että oikeusjärjestelmä ei kovinkaan usein pysty todistamaan 100-prosenttisella varmuudella rikoksia. Silti niistä jaetaan tuomioita, koska katsotaan, että keissi on tarpeeksi vahva.

Näissä seksuaalirikoksissa on vielä se ikävä puoli, että uhrin on erittäin hankala saada minkäänlaista "oikeutta" asialleen. Oikeudenkäynnit ovat pitkiä prosesseja ja korvaukset vähäisiä, minkä lisäksi todistustaakka on syyttäjällä. Asiaa hankaloittaa entisestään se, että tekijä on lähes poikkeuksetta entuudestaan tuttu, jolloin häpeän määrä kasvaa.

 

[Tadu]

@mjr tuossa ylhäällä tiivisti hyvin ”ajan hengen”. Tässäkin asiassa nuoriso on keskimääräisesti fiksua ja maailma muuttuu parempaan suuntaan. Aina löytyy tottakai idiootteja, mutta koko ajan vähemmän. Joillekin se maailma ilmeisesti muuttuu liian nopeasti ja halutaan pitää vanhasta kiinni.

Näin lähes keski-ikäisenä tuntuu muutenkin, että nuoriso osaa käyttäytyä paremmin kuin vanhemmat ihmiset.

 

[Byvajet]

Lisään tähän vielä sen verran, että juuri minkään muun rikollisuuslajin kohdalla ei käydä vastaavaa juupas-eipäs -keskustelua siitä, onko uhri lavastanut syytetyn.

Raiskausta ei voi suoraan verrata mihin tahansa rikokseen, koska teko on tulkinnanvarainen. Raiskatuksi voi kokea itsensä, vaikka ei olisi tullut raiskatuksi. Missään nimessä lakia ei pidä ruveta tulkitsemaan niin, että raiskatuksi tulemisen kokemus tarkoittaa raiskausta.

Jos mies raahaa naisen puskaan ja raiskaa, tapaus on selvä. Jos sen sijaan kumpikin juo viinaa ja päädytään yhdessä kämpille, missä harrastetaan seksiä kummankin ollessa sekavassa tilassa, oikeusmurhan mahdollisuus on hyvin todellinen.

Jos kuvittelee, etteivät naiset kykene niljakkaisiin tekoihin, kannattaa silmätä vaikka huoltajuuskiistoihin, joissa miestä voidaan perusteetta syyttää mm. pedofiliasta. Kaikki ihmiset eivät ole empaattisia ja vastuullisia. Jotkut ovat valmiita lähes mihin tahansa itseään pestäkseen.

Merkittävään osaan raiskaustapauksista liittyy viina. On selvää, että kun kumpikin ensin huumaa itsensä, niin sen jälkeen voi tapahtua kaikenlaista, jonka tulkitseminen jälkikäteen on vaikeaa, koska huumattu ihminen kokee miten kokee.

On harmi, että tässäkin tapauksessa tiedollinen valistus eli viinan vaaroista varoittaminen ja kännijuomisen paheksuminen olisi todennäköisesti kaikkein tehokkain tapa estää raiskauksia, mutta eihän perussyihin voida Suomessa mennä, koska viina on niin pyhää.

Kenenkään vastuullisen ja tervejärkisen ei pitäisi lähteä kännissä vieraiden matkaan eikä koskaan harrastaa seksiä vieraiden kanssa. Satunnaiset suhteet ja viina eivät kuulu yhteen. Tämä neuvo koskee myös miehiä.

 

[Noppa10]

Lisään tähän vielä sen verran, että juuri minkään muun rikollisuuslajin kohdalla ei käydä vastaavaa juupas-eipäs -keskustelua siitä, onko uhri lavastanut syytetyn. Yleisesti ottaen kuitenkin tiedostetaan, että oikeusjärjestelmä ei kovinkaan usein pysty todistamaan 100-prosenttisella varmuudella rikoksia. Silti niistä jaetaan tuomioita, koska katsotaan, että keissi on tarpeeksi vahva.

Ei, mutta samankaltainen (tai no ei samankaltainen, mutta samantyyppinen) tilanne on esim. näpistysten kohdalla. Kauppias, joka on tympiintynyt näpistelijöihin, lataa someen kuvan(/nimen) näpistelijästä. Tilanne johtaa poikkeuksetta sakkorangaistukseen. Tuolla oikeuslaitos-ketjussa joskus tämä nähtiin täysin normaalina toimintana, koska "ethän sä nyt voi mitä tahansa mennä kirjoittamaan nettiin, vaan poliisin tehtävä on se syyllisyys määritellä". Asia nähtiin rosvon ihmisoikeusloukkauksena, koska kauppiaalla ei ole oikeutta julkaista kunnianloukkaukset täyttävää materiaalia.

Mietin vaan, että miksi noihin keisseihin pätee julkisuuden osalta eri säännöt, kuin näihin seksuaalisen häirinnän kohdalla esiintyviin vastaaviin? Eikö samanlailla sen väitetyn tekijän kunniaa loukata, jos etukäteen sosiaalisessa mediassa mies/nainen julistetaan syylliseksi ilman asianmukaista tutkintaa?

Ja siis itse olen molemmissa sitä mieltä, että julkisuus ei ole se oikea tapa näitä hoitaa.

 

[Byvajet]

Ei, mutta samankaltainen (tai no ei samankaltainen, mutta samantyyppinen) tilanne on esim. näpistysten kohdalla. Kauppias, joka on tympiintynyt näpistelijöihin, lataa someen kuvan(/nimen) näpistelijästä. Tilanne johtaa poikkeuksetta sakkorangaistukseen. Tuolla oikeuslaitos-ketjussa joskus tämä nähtiin täysin normaalina toimintana, koska "ethän sä nyt voi mitä tahansa mennä kirjoittamaan nettiin, vaan poliisin tehtävä on se syyllisyys määritellä".

Etsiskelin erään kerran netistä eksäni yhteystietoja. Hän on sosiaalityöntekijä. Kävi ilmi, että eksälleni kirjoitellaan julkisia tappouhkauksia, ja hänen allekirjoittamiaan papereita julkaistaan netissä. Löysin myös foorumin, jolla häntä soimattiin rumin sanakääntein.

Itselleen epämieluisan päätöksen saanut voi katkeroitua, minkä jälkeen käytös on mitä on. Homma ei kuitenkaan toimi niin, että jokainen "vääryyttä" kokenut (on "vääryyden" tekijänä sitten naapuri, opettaja, pomo, lääkäri tai kuka tahansa) luo tilanteesta oman tulkintansa ja rupeaa toimimaan sen mukaan.

Väliin tarvitaan joku, joka kokoaa faktat ja tekee päätökset niiden perusteella. Ei voi itse päättää, että lääkäri aiheutti minulle pysyvän vamman ja ruveta käymään julkista kampanjaa lääkäriä vastaan. Jonkun ulkopuolisen on tutkittava tapaus.

Ihmiset ovat tunteissaan hyvin harhaisia. Tunteita ei tule käyttää päätösten perustana.

 

[Everton]

Mietin vaan, että miksi noihin keisseihin pätee julkisuuden osalta eri säännöt, kuin näihin seksuaalisen häirinnän kohdalla esiintyviin vastaaviin? Eikö samanlailla sen väitetyn tekijän kunniaa loukata, jos etukäteen sosiaalisessa mediassa mies/nainen julistetaan syylliseksi ilman asianmukaista tutkintaa?

No se eroavaisuus nyt ainakin on, että yhdessäkään punkstoo-postauksessa ei julkaistu kenenkään kuvaa, eikä myöskään nimiä. Ne ketkä sitten tunsivat henkilöt pystyivät toki joissain tapauksissa arvelemaan esim. etunimen ekasta kirjaimesta tai bändin nimen ekasta kirjaimesta, että kuka olisi kyseessä.

Se on sitten jo kokonaan toinen juttu, jos joku ulkopuolinen julkaisee keskustelupalstalla tai somekommenteissa tuon arvauksensa. Olihan tässäkin ketjussa esim. arvuuttelua eräästä NHL-jääkiekkoilijasta, kunnes modet sitten huomauttivat asiasta.

 

[Noppa10]

Etsiskelin erään kerran netistä eksäni yhteystietoja. Hän on sosiaalityöntekijä. Kävi ilmi, että eksälleni kirjoitellaan julkisia tappouhkauksia, ja hänen allekirjoittamiaan papereita julkaistaan netissä. Löysin myös foorumin, jolla häntä soimattiin rumin sanakääntein.

Itselleen epämieluisan päätöksen saanut voi katkeroitua, minkä jälkeen käytös on mitä on. Homma ei kuitenkaan toimi niin, että jokainen "vääryyttä" kokenut (on "vääryyden" tekijänä sitten naapuri, opettaja, pomo, lääkäri tai kuka tahansa) luo tilanteesta oman tulkintansa ja rupeaa toimimaan sen mukaan.

Väliin tarvitaan joku, joka kokoaa faktat ja tekee päätökset niiden perusteella. Ei voi itse päättää, että lääkäri aiheutti minulle pysyvän vamman ja ruveta käymään julkista kampanjaa lääkäriä vastaan. Jonkun ulkopuolisen on tutkittava tapaus.

Ihmiset ovat tunteissaan hyvin harhaisia. Tunteita ei tule käyttää päätösten perustana.

Juuri näin.

Ja sen some-julkisuuden myötä valjastetaan mukaan monen (sadan tai jopa tuhannen) muunkin tunteet. Sepäs sitten, kun "tuomio" onkin syytön...

 

[Noppa10]

No se eroavaisuus nyt ainakin on, että yhdessäkään punkstoo-postauksessa ei julkaistu kenenkään kuvaa, eikä myöskään nimiä. Ne ketkä sitten tunsivat henkilöt pystyivät toki joissain tapauksissa arvelemaan esim. etunimen ekasta kirjaimesta tai bändin nimen ekasta kirjaimesta, että kuka olisi kyseessä.

Niin, mietinkin sitä ideologiaa tässä taustalla.. Eli miksi siis edes se hienovarainen vihjailu (josta tekijä kuitenkin voi olla hyvinkin tunnistettavissa) on tässä tapauksessa joidenkin mielestä sallittua?

 

[Byvajet]

Niin, mietinkin sitä ideologiaa tässä taustalla...

Se on tunteen ideologia. On syntynyt tunne, että naisia kohdellaan väärin. Kun sitten vihjataan, että joku on kohdellut naista väärin, faktat menettävät merkityksensä ja päätös tehdään tunteiden perusteella.

Kun tuntuu todennäköiseltä, että naista on kohdeltu väärin, se riittää. Onhan monia muitakin naisia kohdeltu väärin. Onhan lukuisia raiskauksiakin jätetty ilmoittamatta. Ja kun näin kerran on, niin kyllä sen vihjatun täytyy olla syyllinen.

Tämä on perinteistä lynkkausmielialaa, jossa ei pyritä totuuteen ja oikeudenmukaisuuteen vaan tyydytetään omia tunnetarpeita. Heuristista ajattelua, jossa yleinen käsitys asioista riittää perusteeksi yksilön tuomitsemiseen.

Samalla mallilla mm. rasistiset asenteet kulkevat eteenpäin. On syntynyt käsitys, että tummaihoiset tekevät sitä ja tätä, joten tummaihoinen yksilö valmiiksi oletetaan syylliseksi tai ainakin epäillyksi. On syntynyt käsitys, että miehet harjoittavat seksuaalista häirintää, joten pelkkä vihjaus miehen syyllisyydestä riittää tunneperusteeksi miehen syyllisyydestä.

 

[Walrus21]

Mietin vaan, että miksi noihin keisseihin pätee julkisuuden osalta eri säännöt, kuin näihin seksuaalisen häirinnän kohdalla esiintyviin vastaaviin? Eikö samanlailla sen väitetyn tekijän kunniaa loukata, jos etukäteen sosiaalisessa mediassa mies/nainen julistetaan syylliseksi ilman asianmukaista tutkintaa?

Ja siis itse olen molemmissa sitä mieltä, että julkisuus ei ole se oikea tapa näitä hoitaa.

Paljastuksissa ei ole mainittu yhdenkään henkilön nimeä tai kuvaa. Mikään ei sinällään estä ihmisiä spekuloimasta, onko tekijä tämä vai tuo. Oikeustoimiin se voi johtaa, jos ei ole valmis esittämään todisteita selkeille väitteille.

Moni on tarttunut nyt siihen, että siellä on yksittäisiä kirjaimia mainittu. Voi olla, että se oli väärin tehty. Toisaalta mitä tekemistä sillä on tämän laajan asiakokonaisuuden kannalta? Tavoitteena on kuitenkin ollut paljastaa, miten paljon em. toimintaa ilmenee näissä musiikkipiireissä.

Eli tässä on nyt kaksi samanaikaista keskustelua meneillään:

1) Kulttuuriin ja sosiaaliseen toimintaan pesiytynyt seksuaalisen hyväksikäytön vähättely, piilottelu ja yleisyys. Tähän pyritään vaikuttamaan yhteiskunnallisella keskustelulla, joka kenties vaikuttaa ihmisten toimintatapoihin tulevaisuudessa.

2) Saako hyväksikäyttötapauksista puhua mediassa ilman, että ne on todennettu oikeuslaitoksessa. Tähän kylkeen liitetään sitten näitä pelkoja rikosten lavastamisesta ynnä muuta.

Minusta kohta numero yksi on se oleellinen, mihin on myös kampanjalla pyritty.

 

[Walrus21]

Raiskausta ei voi suoraan verrata mihin tahansa rikokseen, koska teko on tulkinnanvarainen. Raiskatuksi voi kokea itsensä, vaikka ei olisi tullut raiskatuksi. Missään nimessä lakia ei pidä ruveta tulkitsemaan niin, että raiskatuksi tulemisen kokemus tarkoittaa raiskausta.

Eipä siinä useimmiten ole mitään tulkinnanvaraa. Minusta on myös jonkin sortin liioittelua väittää, että miehillä olisi jotenkin vaikea tehtävä arvioida, onko seksi suostumuksellista vai ei. Mikäänhän ei pakota ryhtymään puuhiin päihtyneenä tai päihtyneen kanssa.

Jos kuvittelee, etteivät naiset kykene niljakkaisiin tekoihin, kannattaa silmätä vaikka huoltajuuskiistoihin, joissa miestä voidaan perusteetta syyttää mm. pedofiliasta. Kaikki ihmiset eivät ole empaattisia ja vastuullisia. Jotkut ovat valmiita lähes mihin tahansa itseään pestäkseen.

En ole missään vaiheessa kuvitellut. Huoltajuuskiistoihin en osaa ottaa kantaa, kun en tiedä ko. tapausta.

On harmi, että tässäkin tapauksessa tiedollinen valistus eli viinan vaaroista varoittaminen ja kännijuomisen paheksuminen olisi todennäköisesti kaikkein tehokkain tapa estää raiskauksia, mutta eihän perussyihin voida Suomessa mennä, koska viina on niin pyhää.

Tämä nyt on argumenttina samaa luokkaa kuin että rientäisi turvavyökeskusteluun sanomaan, että todellinen ongelma on autoilu. No niin on, mutta keskustelun lähtöoletuksena ei ole, että autoilusta luovutaan.

Kenenkään vastuullisen ja tervejärkisen ei pitäisi lähteä kännissä vieraiden matkaan eikä koskaan harrastaa seksiä vieraiden kanssa. Satunnaiset suhteet ja viina eivät kuulu yhteen. Tämä neuvo koskee myös miehiä.

Tämä taas on mielipide. Minä puolestaan ajattelen, että ihmisillä on oikeus myös päihtyä ja harrastaa irtosuhteita, jos siltä tuntuu. Se ei anna mitään vapaudut vankilasta -korttia hyväksikäyttäjille.

 

[palle fontän]

Paljastuksissa ei ole mainittu yhdenkään henkilön nimeä tai kuvaa. Mikään ei sinällään estä ihmisiä spekuloimasta, onko tekijä tämä vai tuo. Oikeustoimiin se voi johtaa, jos ei ole valmis esittämään todisteita selkeille väitteille.

Tämähän se ongelma on, eli käytännössä moni näistä vanhoista keisseistä on mahdoton todistaa. Tekstien kirjoittajat joutuvat siis ongelmiin, vaikka ovat hyvällä asialla, mutta eivät noudattaneet riittävää varovaisuutta. Voi olla, että näiden tilien ylläpitäjät joutuvat myös ongelmiin.

 

[Byvajet]

Eipä siinä useimmiten ole mitään tulkinnanvaraa.

Tuomioiden määrä on selvästi pienempi kuin raiskaustutkintojen. Noin joka kuudes tutkinta (YLE) johtaa tuomioon.

Toisin sanoen raiskattu kokee olevansa raiskattu usein silloin, kun faktuaalisesti raiskausta ei pystytä osoittamaan.

Poliisia tarkoituksella tehdyt väärät ilmoitukset harmittavat. Jutussa kerrotaan mm. alkoholin vaikutuksesta ja vääristä ilmoituksista.

Minusta on myös jonkin sortin liioittelua väittää, että miehillä olisi jotenkin vaikea tehtävä arvioida, onko seksi suostumuksellista vai ei.

Ei se selvin päin olekaan. Kovassa humalassa se on usein mahdotonta.

Tämä taas on mielipide. Minä puolestaan ajattelen, että ihmisillä on oikeus myös päihtyä ja harrastaa irtosuhteita, jos siltä tuntuu. Se ei anna mitään vapaudut vankilasta -korttia hyväksikäyttäjille.

Lain mukaan toki on. Tilastollisesti mitaten alkoholi on kuitenkin aivan valtava pahan aiheuttaja. Se ei ole vapaudu vankilasta -kortti, mutta tosiasia on, että jos alkoholia ei olisi, suurin osa pahuudesta jäisi tapahtumatta.

Itselläni alkoholi laskee estoja. Se on huono tilanne lähteä vieraan naisen asunnolle. Vaikka olisin humalassa vastuussa teoistani, silti en hallitse käytöstäni niin kuin selvin päin. Sama koskee humalassa olevaa naista. Ihan turha söhrätä kännissä, koska todellisuudentaju palautuu vasta humalan mentyä ohi. Humalassa voi vaikka vaihtaa yhteystietoja ja palata asiaan myöhemmin, jos siltä tuntuu.

Miksi ottaa riski? Viina on viisasten juoma ja viisauteen kuuluu tunnustaa etukäteen alkoholin vaikutukset.

Täytyy vielä lisätä, että englanninkielisessä maailmassa yleinen käsitys näyttää olevan, että humalaseksi ei voi olla suostumuksellista. Suomalainen humalasuostumuksellisuus on kansallinen erityispiirre.