Ted Raikas kirjoitti:
EEn näin kirkkoon kuulumattomanakin voisi sanoa, että kirkko pitäisi lakkauttaa, kun ajattelee miten tärkeä uskonto on monelle ihmiselle ja tuki ja turva.
En tietenkään tarkoittanut kirkon lakkauttamista, vaan sen irroittamista valtiosta. Tämä ennen kaikkea kirkon ja kristinuskon itsensä takia, sillä kirkon ja valtion epäpyhä allianssi on aina ollut kristinuskolle turmiollinen siitä asti, kun Konstantinus kääntyi kristinuskoon 300-luvulla.
Mitä vähemmän valtiolla on valtaa päättää kirkon asioista, sen parempi, sillä kirkko on ennenkaikkea hengellinen yhteisö, ei valtiollinen. Tällä hetkellä valtio voi vaikuttaa kirkon kantoihin ja toimintaan liiaksi, koska valtio maksaa kirkon työntekijöiden palkan.
Kun asiaa ajatellaan tarkemmin, on koko valtion ja kirkon liitto täysin järjetön asia, mutta koska näin on ollut käytännössä viimeisen 1600 vuoden ajan, on asiaa oppinut pitämään itsestäänselvyytenä.
Ted Raikas kirjoitti:
Ideasi on silti todella hyvä, mietin vaan, että olisiko se kirkon kannalta hyvä heidän asemalleen? Uskoisin, että ne verotulot on heille melko tärkeitä kuitenkin. Kirkko tuskin moiseen suostuisi ikipäivänä, mutta itse kannatan tuota ajatuksena.
Riippuu mitä tarkoitetaan "asemalla". Kirkon varallisuudelle ei olisi tietenkään hyvä asia, että se menettäisi oikeuden kerätä veroja. Jos kirkon toiminnasta tulisi täysin vapaaehtoisesti tuettua, jouduttaisiin aika suuri osa sen työntekijöistä irtosanomaan, joka tietysti olisi näiden ihmisten kannalta ikävä asia. Moni heistä, kuten diakonissat, tekee kuitenkin tärkeää työtä.
Jos asiaa tarkastellaan hengelliseltä kantilta, niin näen enemmän positiivisia kuin negatiivisa asioita. Jos kirkko erotetaan valtiosta, niin uskon että suurin osa ihmisistä, joilla ei ole kristillistä vakaumusta, tulisi jossakin vaiheessa eroamaan siitä. Vain se väki, jolla on kristillinen vakaumus, jäisi kirkon yhteyteen, ja toimintaa pyöritettäisiin heidän voimin. Kirkosta ja sen toiminnasta eroaisivat ne, joiden motiivina kirkossa olemiselle on kenties joku muu, kuin pelkkä kristillinen usko. Motiivina voi olla esimerkiksi pelkkä virka, josta valtio maksaa palkkaa. Kun kristillisen uskon ulkopuolella oleva ihminen menettää tämän viran, ei hänellä ole enää mitään syytä jäädä kirkkoon.
Lähihistoria tuntee esimerkkejä ns. vapaista kristillisistä seurakunnista, jotka ovat kasvaneet ilman valtion avustusta ja kontrollia. Helluntaiseurakunta syntyi Yhdysvalloissa vuonna 1914 muutaman kymmenen ihmisen toimesta, tänään siihen kuuluu yli 500 miljoonaa inmistä maailmassa. Lähes joka kymmenes maapallon asukas on helluntailainen! Ja tämä tapahtui ilman veronkanto-oikeutta, valtiollisia virkoja jne.
Minusta kristillisen seurakunnan tulisi olla, kuten Raamattukin sanoo, kristillisen vakaumuksen omaavien ihmisten hengellinen yhteisö. Ihmisten, joilla on yhteinen usko Jeesukseen Kristukseen. Tämän kummempia vaatimuksia ei tarvita, ja valtion sotkeminen tähän aiheuttaa lopulta pelkkää haittaa ja etääntymistä alkuperäisestä, ihanteellisesta kristillisyydestä.
Pitkä vastaus, ja aiheeseen liittymätön...toivottavasti modet eivät pistä pahakseen.