Onkos moni jatkislainen sitä ikäluokkaa, että ravintolasta ei saanut alkoholia muuten kuin ruuan kanssa? Sinänsä tuo on ihan typerän kuuloinen sääntö. "OSta nakki saat tuopillisen" tai jotain sinnepäin. Vai pitikö sen olla ihan kunnon ruoka-annos, jonka kanssa tarjoiltiin miestä vahvempaa?
Joskus nuorena 1980-luvun alussa tuli mentyä junalla yksin mummolaan. Vanhemmat vei asemalle ja mummo oli sitten perillä vastassa. Matkalle sain taskurahaa sen verran, että ravintolavaunusta sain ostettua lihiksen ja limun. Pari kertaa kävi niin, että ravintolavaunun vitriinien edessä joku sitten sanoi, että voi maksaa mulle sen lihiksen, kun hänen on oluen kanssa pakko se kuitenkin ostaa. Ostin sitten vain sen limun. Ei sitä syömistä siis kukaan valvonut. Iloinen hetki, kun rahaa jäi sitten karkkeihin, hyvin jäi muistiin.
1980-luvun puolivälissä esim KY:llä (sen aikainen sedula/disko) oli tiukka sääntö siitä, että jos osti kaljan baaritiskiltä, se piti myös juoda siinä, eikä sen kanssa saanut vaeltaa ravintolassa tai edes viedä sitä pöytään. Pöytiin oli erikseen pöytiintarjoilu. Sama systeemi taisi olla alkoholin tarjoilusääntöjen tähden muissakin paikoissa. Tästä ravintolasta kaveri vaan kertoi nuoruusmuistoja, kuinka oli saanut tiukat nuhteet henkilökunnalta, kun oli yrittänyt viedä baaritiskiltä juomaa omaan pöytäänsä.
Ymmärtääkseni joissain paikoissa se pakollinen lihis myytiin moneen kertaan, koska kukaan ei siihen koskenut, vaan tarjoilija vei sen hetken päästä pois, kun ruokailija oli "lopettanut" syömisen. Kaikki tämän systeemin naurettavuuden tiesivät, mutta, kun elettiin sääntösuomessa...