Turha näistä on kinata. Minä olen sitä mieltä, että yhteiskunnan hyvyyttä pitää mitata siitä, kuinka se kohtelee heikoimpiaan. Lapsia, sairaita, vammaisia ja vammautuneita, vanhuksia. Aika moni on eri mieltä; pois niiltä kaikki vaan, ei ne mitään tarvitse. Pärjätkööt omillaan.
Tuskin hyvin kohtelemiselle kattoa löytyykään. Sanopa kuitenkin missä perspektiivissä Suomessa ei nykyisin kohdella heikompia hyvin? Jos katsotaan historiaa taaksepäin tai verrataan Suomen tilannetta kansainvälisesti, niin väitän että huono-osaisen kannattaa mieluummin elää Suomessa kuin lähes tulkoon missä tahansa muussa massa, puhumattakaan että olisi syntynyt väärälle vuosisadalle.
Jos katsoo hallituksia joissa vasemmistopuolueita on ollut mukana, niin miltä osin hallituksen vasemmistolaisuusaste on vaikuttanut köyhimpien asemaan sanotaanko 70-luvun jälkeisessä Suomessa?
Hyvinvoinnin lisääminen ja levittäminen koko yhteiskuntaan on tärkeä asia, siinä olen samaa mieltä. Keskustelu vain lähtee väärästä päästä liikkeelle. Omasta mielestäni yritysten ja osaavien yksityishenkilöiden pitää päästä tekemään laillisin keinoin kasvavaa liiketoimintaa. Vain tätä kautta syntyy taloudellista kasvua ja vaurstumista, joka on kaiken sosiaalisenkin hyvinvoinnin lisäämisen edellytys. Nyt kiinnitetään aivan tolkuttomasti huomiota kasvaviin tuloeroihin. Samoin siihen, että punajengi näkee jossakin liian kannattavaa bisnestä jota pitäisi verottaa ja kampittaa, ettei synny liikaa varakkuutta. Ihan hölmöä. Tottakai yrittämisellä pitää olla joku insentiivi. Ei kai kukaan ole niin dorka että ottaa pari miljoonaa lainaa yrityksen perustamiseksi, jotta voisi sitten (mahdollisesti) menestyessään jakaa voitot pois ja tienata sen mikä on sopivaa ettei vaan syntyisi tuloeroja.
Silti, nekin verorahat menisivät varmaan Fortumin pomojen optioihin, se kun on maan tapa.
Jos asiaa katsoo palkalla elävän tavallisen ihmisen näkökulmasta, niin saattaapa tuo luoda ihmetystä ja kateuttakin kun yritys jakaa säädyttömän suuria optioita ja bonuksia johtajilleen tuloksen tekemisestä.
Sen sijaan jos asiaa tarkastellaan yrityksen omistajien näkökulmasta, niin asia on aivat toinen. Yritys on valmis maksamaan osaavalle johdolle hyvän siivun jos menestystä tulee, koska johdolla on menestyksen saavuttamiseen tai saavuttamatta jättämiseen lähes poikkeuksetta keskeisin vaikutus. Yrityksen kiistatta kannattaa varmistaa rahalla, että osaavat johtajat pysyvät talossa. Myös parhaat asiantuntijat ja keskijohto pääsevät nauttimaan usein menestyksestä, mutta johdon avainpaikoille on erityisen vaikeaa saada todellisia huippuosaajia. Fortumiin en sinänsä ota kantaa paitsi että optiojärjestelmä mitoitettiin aikanaan väärin, josta seurasi aivan poskettomien hillojen jakaminen.
Fortumin tapaus on kyllä vähän paradoksaalinen. Yritys sanelee osassa maata suht vapaasti osan hinnoittelustaan, mikä on asiakkaan kannalta arveluttavaa. Itsekin joudun maksamaan Fortumille sähkön siirrosta ok-talooni eikä vaihtoehtoja ole. Sähkön ostan kilpailutettuna mistä milloinkin, mutta Fortumin liekanarusta en pääse irti siirtomaksujen takia. Vaan tietyllä tavalla olemme Fortumin kanssa sujut. Silloin joskus kun rahaa oli, niin ostin mm. Fortumin osakkeita pienen erän. Niistä kertyi kivat osingot ja myydessä nettosin lähes tuplat ostohintaan nähden. Sitten möin osakkeet kun piti ostaa talo perheelle, ja ryhdyin maksamaan voittojani takaisin Fortumille...
Yritysten palkitsemispolitiikka ja monopolien karsiminen eivät tietenkään kuulu presidentin tehtävin. Jälkimmäisen kohdalla sanoisin, että maan poliittisten vaikuttajien tulisi luoda käytäntöjä jotka purkavat mono-/oligopoleja eivätkä pönkitä niitä. Voisivat aloittaa vaikkapa S-ryhmän edustajistopaikoista ja vastaavista sidoksista.
Niinistön osalta toivon myös kauppapoliittista myötävaikuttamista, kuten jo edellä mainitsinkin. Presidentin valtaoikeuksien kapeneminen tarkoittaa sitä, että ulko- ta turvallisuuspoliittisena toimijana presidentin on mahdollisuus ottaa tällaisissa kysymyksissä entistä enemmän roolia. Toki päätös on presidentistä kiinni edistääkö suomalaisyritysten asiaa maailmalla ja tätä kautta kotimaisen hyvinvoinnin kohentumista, vaiko laittaa nimmareita Ottawan sopimuksen tapaisiin papereihin että ulkkarit saavat naureskella suomalaisten sinisilmäisyydelle.