Itseäni + 90 prosenttia muistakaan tehyläisistä ei riski pelota, sen verran kriittinen tilanne on kentällä. Eli ei aiheuta unettomia öitä tämä asia; en ole edes varma haluanko palata töihin työtaistelun jälkeen...
Ja sitä paitsi työtaisteluhan päättyy vasta sinä päivänä kun jokainen irtisanoutunut on otettu takaisin ilman sanktioita.
Mistä tuo luku +90% tehyläisistä on peräisin? Hatusta ilmeisesti. Kenen hatusta? Työtaisteluhan päättyy juuri sillä hetkellä kun osapuolet pääsevät sopuun. Tällöin toinen tai useasti molemmat osapuolet joutuvat omista vaatimuksistaan taipumaan. Tunnut pitävän päivän selvänä asiana, että Tehy tämän taistelun voittaa ja irtisanoutuneet henkilöt voivat tuosta noin vaan kävellä halutessaan takaisin töihin. Kannattaisi varmaankin ottaa huomioon asioita suunnitellessaan, ettei ne välttämättä menekään juuri noin kuin itse toivoisi.
Tiedetään varsin hyvin, että maassa on valtava määrä hoitajia ilman vaikituista tointa. Osa heistä on muissa hommissa sekä monet soittoporukoissa keikkatyöläisenä. Näistä löytyy kyllä porukkaa pyörittämään laitoksia, joista väkeä irtisanoutuu. Tällöin ei työnantajan tarvitse edes keskustella näiden irtisanoutuneiden kanssa jatkosta. Tilannehan on itseasiassa työantajapuolelle varsin herkullinen. vanhat valittavat kääkät sanovat itsensä irti ja näiden tilalle voidaan palkata uutta motivoitunutta työvoimaa.
Julkisuudessa puhutaan sadoista irtisanoutuneista, tehyläiset miettii vähän erilaisia lukuja... Kiristämistähän tämä on, mutta tähän voisi jyrkiboylle sanoa että sitä saa mitä tilaa...!!
Monet Tehyläiset (kenttä) miettii tällä hetkellä kuumeisesti mihin liittoon liittyä erottuaan Tehystä. Hyvin harva tuntuu olevan tosissaan valmis itse irtisanoutumaan työstään, koska eivät ole valmiita heittämään työtään pois liiton epärealististen vaatimusten edestä. Useat olisivat halukkaita tietämään liiton mahdollisista tukitoimista irtisanoutuneiden hyväksi. Toistaiseksi on vain todettu, että liitto antaa jäsinilleen täyden tuen, mutta tuota tukea ei ole missään määritelty. Vielä toistaiseksi Tehyläinen röntgenhoitaja-avopuolisoni yritti kysellä näitä asioita työpaikkansa agitaatiokokouksessa, mutta vastauksia kysymyksiin ei kenelläkään ollut antaa. Mahdollisen lakon koittaessa olisi tuki liiton virallisen ilmoituksen mukaan ollut alkuun 16€ päivää kohti. Lakon jatkuessa liitto olisi avustanut lainan saannissa. Kukaan ei osannut sanoa miten pitkään tätä minimaalista lakkoavustusta olisi saanut. Mahdollisen irtisanoutumisesta aiheutuviin ansionmenetyksiin liitto ei ainakaan toistaiseksi ole ollut osallistumassa millään lailla. Sitä on se täysi tuki, jota mediassa auliisti kyllä mainostetaan. Kertoo kyllä hyvin siitä, että Tehyn kassa on tyhjä ja heikko on tilanne työtaistelun koittaessa.
Kuten Kalevi sanoo, kiristystähän Tehy tuossa suunnittelee. Kannattaisi kyllä ensin miettiä onko eväänä mitään millä kiristää.
Ja mitä tulee palkkoihin niin keskiarvopalkkatavoite olisi syytä asettaa sinne n. 4000 euron kieppeille/kk. Silloin oltaisiin Ruotsin ja Norjan kanssa lähes tasaveroisessa tilanteessa ja hoitajavirta saataisiin ehkä kääntymään pikkuhiljaa kotisuomea kohden.
Kauheata shaissea, mutta kommentoidaan kuitenkin. Pitäisikö myös yleinen hintatso sekä elinkustannukset nostaa tuonne Ruotsin ja Norjan tasolle? Uskoisin, että suurin osa kansasta vastaa ei. Toivottavasti sinäkin.
Lakon kannalla ei ole kukaan tehyläisistä kun se ei ole enää vaihtoehtona. Joukkoirtisanoutumislistat kiertää sairaaloissa ja täyttyy hyvää vauhtia, oma arvioni on että noin 85-90% jäsenistä on vankkumatta asian takana. Ensi maanantaina kuulemme onko allekirjoittajia satoja, tuhansia vai kymmeniä tuhansia. Määrällä ei sinällään väliä sillä jo nyt tällä hetkellä on allekirjoittaneita riittävästi; systeemihän on niin haavoittuva että muutaman kymmenen hoitajan irtisanoutuminen tietyistä yksiköistä pysäyttää koko sairaalan ja alueen terveyskeskuksetkin lähes tulkoon - kiitos toimintojen keskittämisten..
Lakon kannalla ei ole kukaan Tehyläinen, koska liitolla ei ole siihen yksinkertaisesti varaa. Sairaaloissa kiertävät joukkoirtisanomislistat ovat keräyspaperin arvoista kamaa, koska ne eivät ole mitään irtisanoutumisia, eivätkä velvoita ketään mihinkään. Silti niihin on aivan turha toivoa mitään 85-90% osallistumista jäsenistöltä. Mielenkiinnolla odotan kuinka moni Tehyläinen allekirjoittaa tuosta noin vaan henkilökohtaisen irtisanoutumisensa ja toimittaa sen työnantajalle. Näillä on jo sitten jotain merkitystäkin. Tosin lähinnä vain työntekijöille, jotka huomaavat irtisanoutumisajan päätteeksi olevansa karenssissa olevia työttömiä. Onnea ja menestystä kaikille irtisonoutuville.
Perustuuko tämä ihan sairaanhoitajien solidaarisuuteen? Jos näin on niin rohkenen epäillä: kun kuukauden kitkuttelet himassa Tehyn avustuksilla ja asuntolaina painaa päälle niin luulenpa että kovin moni hoitaja haistattaa paskat yo. solidaarisuudelle.
Paskoja haistatellaan jo nyt, koska Tehy ei ole pystynyt lupaamaan mitään konkreettista taloudellista tukea irtisanoutuville työntekijöilleen. Tuskin kovin moni ajattelukykyinen hoitaja alkaa kovin pitkään kitkuttelemaan lainarahalla, kun vaihtoehtona on tehdä duuniaan jo luvatulla todella kipailukykyisellä palkankorotuksella. Toivottavasti kaikki irtisanoutumista suunnittelevat ymmärtävät, että irtisanoutuminen on voimassa siihen asti kunnes saa työnantajan kanssa asian toisin sovittua. Työntekijä ei voi tätä irtisanoutumista yksipuolisesti perua.
Työtaistelu ei tule kestämään kuukausia, ei viikkoja, eikä edes päiviä. Ensi maanantaina tiedätte miksi..
Tästä olemme samaa mieltä. Tiedetään jo miksi, ei tarvitse odottaa maanantaihin asti. Homma kaatuu omaan mahdottomuuteensa, koska persaukisella Tehyllä ei ole mitään käytännön mahdollisuuksia käydä minkäänlaista työtaistelua tilaanteessa, jossa se on totaalisen yksin. Muut neuvotteluosapuolet ovat hyväksyneet jo tarjotun kaikkien aikojen suurimman korotuksen. Tehyn viimepäivien pyristely on vain epätoivoista mediapeliä, jolla vakuutellaan kiihkeimmälle kenttäväelle, että kaikkemme teimme, vaikka mitään emme saaneet aikaiseksi.
Se kysymys, mihin työoikeuden professorit eivät minusta vastanneet on se, onko tälläisen 'liiton kautta' irtisanoutuneen työntekijän pakko palata työhönsä. Jos ja kun siis lakon lopettamissopimuksessa jokainen saisi paikkansa takaisin, niin olisiko kaikkien pakko palata. Eli tämä nyt puheena ollut irtisanoutuminen ei lopulta olisi kumpaakaan sitova vaan kaikki palaisivat töihin ja jos sitten haluavat lähteä, niin edessä olisi uusi irtisanomisaika?
Kukaan ei voi sanoa itseään irti liiton kautta, vaan jokaisen on tehtävä se henkilökohtaisesti. Luonnollisesti yhdenkään irtisanoutuneen ei tarvitse töihin palata ja veikkaan, ettei sinne ole kyllä mitään asiaakaan. Nämä irtisanoutuneet ovat takuulla viimeisenä jonossa kun paikkoja täytellään.
Kuka sanoo että edes haluamme...? Minulle tarjosi tuttu jo firmastaan vakiduunia 700 euroa paremmalla palkalla kuin ensihoitajan hommasta saan; pistää miettimään sillä nuo 24 prosentin korotukset eivät vielä riitä korottamaan mun palkkaa kuin pikkaisen päälle parin tonnin.
Kannattaa todellakin hypätä välittömästi sinne taksin rattiin, jos joku lupaa normaaleista kahdeksan tunnin työpäivistä sen 2300€+ asiaankuuluvat lisät päälle. Kannattaa kuitenkin ensin varmistaa, että vaatiiko tuo liksa jatkuvia 12-16 tunnin työpäiviä iltaisin ja viikonloppuisin. Ainakin muilta alan työntekijöiltä vaatii. Noilla työmäärillä ja -ajoilla hoitsu tienaa helposti sen 3500-4000€, mutta sehän ei tietenkään ole ollenkaan olennainen seikka. Eikun taksin rattiin vaan keräämään helppoa irtorahaa, tai sitten vitutusta. Aika sen varmasti sullekin näyttää.
Mietin kanssa tuota kynnystä irtisanoa itseään. JOS liitto todellakin ottaa huolehdittavakseen nuo irtisanovat ihmiset niin mikäs siinä. Se vaatii liitolta tosin suuria uhrauksia, mutta suuremman uhrauksenhan irtisanovat tekevät. Ja se ei auta mitään, jos irtisanovia on liian vähän.. silloin vain haetaan "rikkurivoimaa", joka ei ole varsinaisesti edes rikkurivoimaa. Vaikka yksin sen irtisanomisen tekee niin oven ulkopuolella voi olla kädestä kiinni pitäjiä. Se auttaa.
Millä eväillä liitto näistä irtisanoutuneista pitää huolta? Maksamalla karenssissa olevalle työntekijälle ansiosidonnaista päivärahaa? Hommaamalla töitä? Antamalla henkistä tukea? Tällä hetkellä ainoa konkreettinen tarjottu apu on ollut kehoitus hakea lainaa työtaistelun jatkuessa pidempään. Itse en pidä tuota kovin kummoisena apuna apuna henkilölle, joka irtisanoo itsensä "yhteisen hyvän" vuoksi ilman ilman minkäänlaista turvaa tulevaisuudestaan.