Kianderilta demariksi (?) yllättävän ennakkoluuloton lausunto. Rahan pitäisi tulla sille joka maksaa kulutkin. Ei tarvitsisi tapella valtionosuuksista. Joka tapauksessa palkkaratkaisujen selvittyä lopullisesti kuntien ja valtion suhde talouden hoidossa tulee aivan varmasti puheeksi. Ei voi jatkuvasti sysätä kunnille lisää velvoitteita ilman lisärahoitusta. Ehkä jonkinlainen kuntien verotusoikeus olisi hyvä ratkaisu. Turhaa sitä rahaa kierrättää edestakaisin. Eri asia on mihin raha kunnissa käytetään mutta se taas on kiinni äänestäjistä.
Et kai ihan oikeasti kuvittele, että kunnilla ei olisi verotusoikeutta?
Kunnat voivat asettaa veroäyrin vaikka 26 prosenttiin (tai mihin asettavatkaan, veroäyrin hinta päätetään teoriassa
vasta sen jälkeen kun kunnallistalouden menopuoli on selvillä), jolla varmasti rahoittaisi vaikka henkilökohtaiset hoitajat jokaiselle potilaalle. No mitä nyt pohjoisessa keskustan hallitsemissa kunnissa rahoituspohjaa ei saataisi kuntoon, vaikka veroäyri olisi tasan sata (100).
Molemmissa tapauksissa kaikki veroäyrejä maksavat kuntalaiset häviäisivät melko nopeasti, vaikka tietysti potilaita tulisikin lisää ja lisää...
Outoa sinänsä, mutta hyvin vahvasti tietämättömiä käsityksiä kunnallisverotuksen ja kuntien muun toiminnan osalta näyttää tulevan myös muilta nimimerkeiltä jatkuvalla syötöllä.
Kyllähän kunnallisverotuksen vähennykset ovat sitä luokaa, että se tekee verosta
käytännössä progressiivisen keskiluokan kannalta, erityisesti koska heidän maksamillaan veroäyreillä kustannetaan pääosin sellaisia palveluita, joita he eivät itse käytä. Toisekseen, etelässä maksettuja kunnallisveroäyrejä siirretään keskustakuntiin pohjoiseen, mitä nyt muutama veroäyri eksyy myös taantuville sosiaalidemokraattisille teollisuuspaikkakunnille.
Toisaalta jopa infrastruktuurin kunnallistekniikan osuus (kunnan perinteistäkin perinteisempi peruspalvelu) maksatetaan jälleen rakennusyhtiöillä ja muilla rakentajilla, joten julkisista peruspalveluista ei liene kohta jäljellä kuin se kaikkein tiivein ydin, eli "puoluekaadereille" maksettavat palkat kuntien hallinnon palveluksessa.
Jos kaiken tämän jälkeen valtionosuudet (rahoituspohjana näissä yleensä
valtakunnalliset tulo- ja kulutusverot) ovat kunnan pääasiallinen "elinkeino", on loppujen lopuksi aika sama ovatko valtionosuudet "korvamerkittyjä" (näin oli ennen viimeistä sosiaalidemokraattien toteuttamaa muutosta), tahi sitten "vapaasti" kuntatalouden pohjattoman kuilun tilkkeeksi laitettavaa. Vastuuta se ei kuntapuolella synnytä. On paljon esimerkkejä siitä, että kuntapuolella lähes
kylähullut valtuutetut/kunnanhallitus ovat joko tyhmyydestään tai puhtaasta laskelmoinnistaan käyttäneet valtionosuuksistaan saamia varoja muuhun kuin kunnan peruspalveluihin.
Vastuuton rahanjakaminen ei synnytä elinkelpoista kuntaa tai yhteiskuntaa, vaan kapina muodossa jos toisessa seuraa varmasti.
Tässä mielessä nimimerkki
mjr voisi olla oikeillakin jäljillä, aimo osa kunnista on yksinkertaisesti maallisen avun ulkopuolella, eikä kulisseja kannata loputtomasti ylläpitää. Kuitenkin kuntien itsehallinnollinen asema on niin vahva, etteivät ne tähän suostuisi. Tämä on taattu perustuslaissa, ja yleensä perustuslakia kunnioitetaan...
Siis keinoksi uuden hallinnon portaan luomisen sijasta tulee kuntakoon saattaminen itsenäisesti toimintakykyiselle tasolle, esimerkiksi P-Karjalassa tämä tarkoittaisi kolmea kuntaa ja näemmä pääkaupunkiseudulla ainakin Vantaan ja Helsingin yhdistämistä sekä Espoon vihreän reservaatin uhkailemista. Tällä tavoin toimimalla säilytettäisiin edes jokin
paikallisen hallinnon torso, ilman että tarvitsisi mennä ihan keskusjohtoisen Ranskan linjoille.
Onneksi vastuulliset kuntapäättäjät ovat tämän tajunneetkin monella maan kolkalla. Populistit luonnollisesti haukkuvat, mutta on parempi tehdä kipeät päätökset itse kuin jättää ne jonkin muun tahon tehtäväksi...
Mitä tulee hoitajien palkkakiistaan, kunnille ei vaan voida etukäteen antaa "avointa piikkiä" nykymenon jatkamiseen. Erityisesti, koska terveydenhuollossa on myös muita ongelmia kuin liian pienet kunnat ja kuntataloudet.