Sari (ja Jari) Sairaanhoitajan kuulumisia

[grace]

Edes erikoissairaanhoitajan keskiansio ei ole noin iso! Mistä sä näitä vedät?!? Lasten leikkaussalissa työskentelevä äitini olisi ollut noista palkoista onnessaan, mutta kun ei pääse edes ikälisien kanssa!

Ja sit yleensäkin kaikki nää paskapuheet työsuhdeautoista ja -asunnoista. Ei vittu, hyvin te vedätte!

http://www.kuntatyonantajat.fi/keskiansiot/frameindex.html

No vaikka tuolta, mutta tuohan ei ole luotettava lähde, koska se on työnantajan sivusto...

 

[Rodion]

Edes erikoissairaanhoitajan keskiansio ei ole noin iso! Mistä sä näitä vedät?!? Lasten leikkaussalissa työskentelevä äitini olisi ollut noista palkoista onnessaan, mutta kun ei pääse edes ikälisien kanssa!

Ja sit yleensäkin kaikki nää paskapuheet työsuhdeautoista ja -asunnoista. Ei vittu, hyvin te vedätte!

Palkat:

Kuva

Lokakuussa 2006 sairaanhoitajista 6,4 prosentilla kokonaisansiot olivat 2 000 euroa/kk tai sen alle. 30,7 prosentilla kokonaisansiot olivat 2 001-2 300 euroa/kk, 30,0 prosentilla 2 301-2 600 euroa/kk, 18,8 prosentilla 2 601-2 900 euroa/kk ja 14,1 prosentilla yli 2 901 euroa/kk

Työsuhdeasunnoista on mainittu esimerkiksi tässä: "Hoitajia on huolettanut se, ettei työtaistelu vain veny samalla tavalla kuin 1995. Keskustelua on myös herättänyt työsuhdeasuntojen kohtalo."

http://www.hs.fi/tulosta/1135231057736

 

[matti&teppo]

Ja seuraavat ovat kaivettu tilastokeskusksen sivuilta: http://statfin.stat.fi/statweb/start.asp?LA=fi&DM=SLFI&lp=catalog&clg=kuntasektorin_palkat
Sinne vaan surffaamaan.


Kuntasektorin palkat koulutuksen mukaan 2005
Tiedot
Säännöllisen työajan ansio
Yhteensä 1.desiili Mediaani 9.desiili Vaihtelu Miehet Naiset

Koulutus euro % euro
6711 Terveydenhuollon AMK 2 227 1 822 2 156 2 703 16,9 2 383 2 211
Tilastokeskus 10/31/2007

Eli säännöllisen työajan ansio oli 2227 euroa/kk vuonna 2005. Mutta kun lähtökohdaksi pitäisikin valita:

Kuntasektorin palkat koulutuksen mukaan 2005
Tiedot
Peruspalkka
Yhtyeensä 1.desiili Mediaani 9.desiili Vaihtelu Miehet Naiset

Koulutus euro % euro
6711 Terveydenhuollon AMK 1 834 1 734 1 820 1 937 6,2 2 383 2 211
Tilastokeskus 10/31/2007

Eli peruspalkka 1834 euroa/kk.

Älkää nyt ihmeessä aina sitä kokonaisliksaa tuoko esille, perusliksa se on mikä ratkaisee. Kyllähän nyt siitä täytyy saada lisiä että on esim. jussina/uutenavuotena yön duunissa. Ei ne kaikki hoitajat tee 3-vuorotyötä, osa on ihan kello 7-15 tai 8-16 välillä ma-pe.

 

[Väsyneet Kädet]

Älkää nyt ihmeessä aina sitä kokonaisliksaa tuoko esille, perusliksa se on mikä ratkaisee. Kyllähän nyt siitä täytyy saada lisiä että on esim. jussina/uutenavuotena yön duunissa. Ei ne kaikki hoitajat tee 3-vuorotyötä, osa on ihan kello 7-15 tai 8-16 välillä ma-pe.

Osa on päivävuorossa, osa tekee iltaa, öitä ja vkonloppuja. Ja miksei kokonaispalkkaa, koska sehän sinne tilille kuitenkin tulee - niinkuin muillakin. Ja joku tekee kuitenkin aina niitä muitakin vuoroja - ja niistä saa korvauksen. Tottakai päivävuoroa tekevän pitää saada vähemmän, koska työaika on mukavampi. Melkosta saivartelua, sano.

 

[Gentleman]

Älkää nyt ihmeessä aina sitä kokonaisliksaa tuoko esille, perusliksa se on mikä ratkaisee. Kyllähän nyt siitä täytyy saada lisiä että on esim. jussina/uutenavuotena yön duunissa. Ei ne kaikki hoitajat tee 3-vuorotyötä, osa on ihan kello 7-15 tai 8-16 välillä ma-pe.

Vertailukelpoisia palkkojahan tässä on koko ajan kaivattu, mutta kun luvut saa halutessaan näyttämään miltä vaan.

Hyvin harva insinööri saa lähtöpalkkana 2500e/kk. Ainakaan siis peruspalkkana.
Hyvin harva opettaja saa 24h/vk kontaktitunneilla 3300e/kk.

Hyvin harva kassahenkilö saa yli 2200e/kk.

Ja näistäkin saa haettua jaksoja jolloin tuo ei toteudu.

Voinhan minäkin hakea viime keväältä jakson, jolloin sain alle 6e/h ja olin töissä sunnuntaina aamuyöllä.

Ja toisaalta asian saa näyttämään toisella tarkastelujaksolla aivan toiselta.

 

[Metukka]

Sekö tässä pelottaa että hoitajat tulevat mahdollisesti saamaan sitä arvostusta mitä he ansaitsevat?

Työn arvostus ja siitä maksetava palkka pitää määräytyä sen vaativuuden mukaan eikä kiristämällä sairaiden ja vastasyntyneiden hengellä.
Ajatellaan vaikka jos kaikki joukkoliikenteen työntekijät sanoisivat itsensä irti samasta syystä. Sillä saataisiin varmasti yhteiskunta sekaisin.
Nousisiko siitä bussikuskien työn arvostus?

 

[TosiFani]

Työn arvostus ja siitä maksetava palkka pitää määriytyä sen vaativuuden mukaan eikä kiristämällä sairaiden ja vastasyntyneiden hengellä...

Jos näin olisi, tätä ongelmaa ei olisi olemassa. Mutta tänä päivänä palkka määräytyy tuottavuuden mukaan, ei vaativuuden mukaan.

 

[Artsi]

Yhdeksi ongelmaksi muodostuu kyllä väkisinkin hoitotakuu. Milläs takaat hoidon jos ei ole tekijöitä. Ja jos silloinen hallitus oli hoitotakuuta sorvatessaan niin urpo ettei tajunnut antavansa samalla koko hoitohenkilökunnalle valttikortit käteen niin ei voi kuin ihmetellä.

Juridisesti ottaen lakko poistaa tällaisten hoitotakuiden velvoitteet. Lakko on syy, joka luetaan työnantajasta riippumattomaksi syyksi ja antaa esim. tilausten täyttämisessä oikeuden luistaa ilman mitään korvauksia myöhästymisestä. Nyt siis lakon aika siirtää hoitotakuun täytäntöönpanoa koko voimassa olonsa ajan.

 

[Metukka]

Jos näin olisi, tätä ongelmaa ei olisi olemassa. Mutta tänä päivänä palkka määräytyy tuottavuuden mukaan, ei vaativuuden mukaan.

Äläs nyt sekoita julkisen ja yksityisen alan työpaikkoja.
Julkisella alalla työtehtävästä maksettava palkka määräytyy siinä vaadittavan osaamisen, koulutuksen ja vaativuuden mukaan jotka on taulukoissa määritelty.

 

[manu 17]

Äläs nyt sekoita julkisen ja yksityisen alan työpaikkoja.
Julkisella alalla työtehtävästä maksettava palkka määräytyy siinä vaadittavan osaamisen, koulutuksen ja vaativuuden mukaan jotka on taulukoissa määritelty.

Ei pidä paikkaansa ainakaan omalla kohdallani. Elokuun alusta sain 18eur. kuussa lisää. Kyse on järjestelyvarasta joka jaetaan henkilökunnalle työn vaativuuden, esimiehen lausunnon jne. perusteella. Järjestelyvara ei siis jakaannu tasaisesti ja osa ei saa ollenkaan. Kuntapuolella ei siis välttämättä makseta samasta työstä samaa palkkaa. Nyt puhun nimenomaan järjestelyvaran jaon tuomista eroista, en kalkkis enkä muista henkilökohtaisista lisistä.

 

[grace]

Ei pidä paikkaansa ainakaan omalla kohdallani. Elokuun alusta sain 18eur. kuussa lisää. Kyse on järjestelyvarasta joka jaetaan henkilökunnalle työn vaativuuden, esimiehen lausunnon jne. perusteella. Järjestelyvara ei siis jakaannu tasaisesti ja osa ei saa ollenkaan. Kuntapuolella ei siis välttämättä makseta samasta työstä samaa palkkaa. Nyt puhun nimenomaan järjestelyvaran jaon tuomista eroista, en kalkkis enkä muista henkilökohtaisista lisistä.

Ainakin valtiolla palkka muodostuu henkilökohtaisesta palkanosasta sekä työn vaativuudesta. Näille kaikille on omat taulukkonsa. Tosin tämä sopii hieman huonosti tähän ketjuun, koska en tiedä tuliko UPJ myös kuntapuolelle. Tosin näissä vaativuustaulukoissa pitäisi melkein kehitellä uusia energiamuotoja työkseen, jotta nouset vaativuusasteikossa ylöspäin. Periaatteessa A-palkkaluokat tiivistettiin ja koko homma "puettiin" koreaksi vaikka sisältö nyt oli täysin susi.

Tällä UPJ-uudistuksella koetettiin kehittää julkisensektorin kilpailukykyä yksityiseen verrattuna, mutta ei siinä oikein onnistuttu. Yliopistoissa koko UPJ on pelkkä kirosana, kun taas ministeriöissä UPJ:een ollaan erittäin tyytyväisiä. nämä vain parina esimerkkinä

 

[Väsyneet Kädet]

Hah! Hoitajien netissä "Osku" löi jäätävän päätöksen joukkoirtisanoutumisketjulle:
"Eiköhän tämän asian puiminen maallikoiden kanssa riitä tällä erää. Jatkot vieraiden osalta esim suomi24.fi jossa trollaus on muutenkin pop, hoitajat voivat jatkaa keskustelua edunvalvonta-alueella. Kiitos."
-Ja ketju lukkoon. Keskustelunaiheena oli tuossa kohtaa se, että pystyykö 2000€:n kk-tuloilla ostamaan oman asunnon..

Mielenkiintoista nähdä mitä se sovittelulautakunta saa aikaan. Jotenkin tuntuu, että semmoinen vässykkälauma on koossa, että kt:a miellyttävää ratkaisua tuskin ehdottavat.

 

[kalevi]

Yliopistoissa koko UPJ on pelkkä kirosana, kun taas ministeriöissä UPJ:een ollaan erittäin tyytyväisiä. nämä vain parina esimerkkinä

Kaverit poliisissa ja puolustusvoimissa tuntuvat olevan myös uudistukseen tuomiin palkankorotuksiin tyytyväisiä, todennäköisesti näistäkin organisaatioista löytyy silti tyytymättömiäkin duunareita.

Kunnallisella puolella aivan vastaavaa palkkaremonttia ei ole tehty, paikallisesti sovittavilla järjestelyvaroilla, paikallisesti sovituilla palkkamalleilla, vuorotyölisillä, henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaisilla osilla, henkilökohtaisilla kannustuslisillä ja toimenpidepalkkioilla eroja kuitenkin syntyy. Omalla työpaikallani palkkaero saman koulutuksen saaneilla sairaanhoitajilla voi olla vuositasolla yli 12 000 euroa vaikka peruspalkka olisikin sama. Eli hieman sitä toimenkuva, pätevyys ja kokemus voi vaikuttaa kunnallisellakin puolella palkkatasoon.

 

[E]

Älkää nyt ihmeessä aina sitä kokonaisliksaa tuoko esille, perusliksa se on mikä ratkaisee. Kyllähän nyt siitä täytyy saada lisiä että on esim. jussina/uutenavuotena yön duunissa. Ei ne kaikki hoitajat tee 3-vuorotyötä, osa on ihan kello 7-15 tai 8-16 välillä ma-pe.

Tuo lisien osuus palkasta on sellainen asia, josta voisi erikseen kyllä keskustellakin. Sairaanhoitajan peruspalkkaa voisi hyvin nostaa sen 24%, mutta silloin lisistä pitäisi joitain prosentteja karsia pois. Tällä tavalla pienituloisimmille hoitajille saisi selkeän parannuksen tilanteeseen ja näille kokonaispalkaltaan kovimmille hieman pienemmän korotuksen perustason noustessa enemmän kuin lisien absoluuttinen lasku tulisi olemaan.

En tiedä, miten lisät lasketaan sairaanhoitoalalla (ts on prosentteina vai kiinteinä euromäärinä), mutta tuolla menetelmällä tilanne olisi ratkaistavissa sekä peruspalkan vaaditun korotuksen että kohtuuttoman kustannusten nousun osalta. Ainoa ongelma vaan taitaa olla se, että ammattiliitot on harvoin valmiita tinkimään mistään jo aikaisemmin saavutetuista eduista, vaikka kokonaisuudessa kaikkien palkka järjestelyn jälkeen nousisikin.

 

[Ender00]

Älkää nyt ihmeessä aina sitä kokonaisliksaa tuoko esille, perusliksa se on mikä ratkaisee. Kyllähän nyt siitä täytyy saada lisiä että on esim. jussina/uutenavuotena yön duunissa. Ei ne kaikki hoitajat tee 3-vuorotyötä, osa on ihan kello 7-15 tai 8-16 välillä ma-pe.

Ja paskat. Niinhän Tehyn puoli näitä aina haluaa vertailla, hoitajilta pelkkä peruspalkka ja muilta sitten suurin mahdollinen imaginääripalkka.

Palkkoja pitää nimenomaa vertailla sen mukaan mitä oikeasti palkkaa saa, kokonaispalkka.

Miten muuten vertailua voisi edes toteuttaa? Otan esimerkiksi ylemmät toimihenkilöt, kun jotain asiasta tiedän. Ylitöistä ei makseta mitään lisää ja ylitöitä riittää, työmatkojakin saa tehdä omalla ajalla.

Sitten vertaillaan:
hoitaja peruspalkka 1900, toimihenkilö palkka 3000...
itkua ja hampaiden kiristelyä.....
vaikka sitten todellisuus onkin sitä, että lisien kanssa tämä hoitaja saakin 2500 euroa ja toimihenkilö on tuonakin kyseisenä kuukautena tehnyt liki 40 tuntia palkatonta ylityötä ja työmatkustelua omalla ajallaan.
Enää se ero ei tunnukaan niin käsittämättömältä.

 

[mjr]

Täällä sitä taas väitellään "oikeudenmukaisesta" palkkiosta todella sosialistiseen tyyliin. Ei se mene niin, että mietitään mikä olisi jostakin työstä "oikea" palkka ja sitten vaikka äänestetä tai anneta keskuskomitean päättää. Työn hinta asettuu tiettyjen yhteiskunnallisten raamien sisällä kysynnän ja tarjonnan synnyttämälle tasolle. Nyt kysymys on siitä, että onnistuuko Tehy nostamaan tehdyn työnsä hintaa järjestöllisillä toimilla. Sekin voi puhua "oikeudenmukaisesta" palkasta ja korostaa kyseessä olevan työn eettistä arvoa tai vaikeutta, mutta sillä ei ole juuri tekemistä työn hinnan kanssa. Jos olisi niin niin silloin Mahatma Gandhi ja Albert Einstein olisivat aikoinaan olleet maailman rikkaimmat ihmiset, sen sijaan että Rockefellerit ja Rothchildit veivät voiton. Ei ole olemassa "oikeudenmukaista" hintaa, siis tässä meidän talousjärjestelmässämme. Toki sopii perustaa jotain sotamiesten ja työläisten neuvostoja sellaisen kaikille hinnoille asettamaan, mutta kuulemma tämä teoriassa kaunis periaate ei oikein toimi käytännössä.

 

[Leba95]

Hieman ihmetyttää Iltalehden uutinen Ruotsin hoitajien palkoista. http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200711016793442_ul.shtml

Ruotsin palkoista kun on tässäkin ketjussa keskusteltu, mutta nyt Iltalehden tiedon mukaan Ruotsissa onkin huonommat palkat. Mitenköhän tämäkin on mahdollista? Ruotsin keskipalkka on vieläpä laskettu kymmenen vuotta palveluksessa olleiden hoitajien palkoista, Suomessa työnantajapuolen laskelmien mukaista 2500€/kk keskipalkkaa ovat laskemassa uudetkin työntekijät.

 

[kalevi]

Miten muuten vertailua voisi edes toteuttaa? Otan esimerkiksi ylemmät toimihenkilöt, kun jotain asiasta tiedän. Ylitöistä ei makseta mitään lisää ja ylitöitä riittää, työmatkojakin saa tehdä omalla ajalla.

Tuollaista kutsutaan meillä päin talkoiksi mutta jokainenhan tietää omalta kohdaltaan parhaiten mikä on kannattava ja järkevää toimintaa..

Palkkojen vertailu eri ammattiryhmien kesken ei ole ihan yksinkertaista. Ainoa tasapuolinen vertailutapa palkoissa on verrata eri ammattien säännöllisen työajan palkkoja ilman vuoro/juhlapäivä/ylityö yms. lisiä. Eli mitä duunari tienaa kussakin ammatissa kun tekee duunia klo 08.00-16.00 arkipäivisin. Ylityökorvaukset, matkustuslisät, päivärahat, kilometrikorvaukset, vuorolisät yms. ovat ainoastaan korvausta epämukavista työajoista tai lisääntyneistä menoista eikä niitä ole syytä ottaa mukaan laskelmiin jos tavoitteena on saada vertailukelpoinen palkka.

Itse olen kyllä sitä mieltä että suomessa on sen verran vahva kateuden ja selkäänpuukottamisen perinne että tällainen palkkojen vertailu on aivan turhaa työtä. Ja kun vielä solidaarisuuskin on käsitteenä nykysuomessa tuntematon on pakko uskoa siihen että markkinatalouden lait (vaikka sitten työtaisteluiden kautta) kyllä laittavat kunkin ammattiryhmän palkat suurin piirtein oikealle tasolle pitkässä juoksussa.

Väliinputoajaryhmien syntymisen riski on väistämättä suuri tällaisella toiminnalla, toivottavasti näillä pienimilläkin, yleensä naisvaltaisilla ammattiryhmillä riittää virtaa arvottaa oma asemansa ja arvonsa suomalaisessa työmarkkinakentässä.

 

[jussi_j]

.... Ainoa tasapuolinen vertailutapa palkoissa on verrata eri ammattien säännöllisen työajan palkkoja ilman vuoro/juhlapäivä/ylityö yms. lisiä. ....

No sittenhän hoitajat todella tienaavat suunnilleen saman kun paljon puhutut paperimiehet. Missä se palkkakuoppa on?


Ettet nyt kalevi olisi tätä mieltä vaan sen takia, että läski-pöhölä on näin sinulle opastanut?

Itse olen sitä mieltä, että ainoa oikea tapa verrata palkkoja on verrata paljon sitä palkkaa saa. Sehän selviää mm. palkkakuitista.

 

[Väsyneet Kädet]

Palkkojen vertailu eri ammattiryhmien kesken ei ole ihan yksinkertaista. Ainoa tasapuolinen vertailutapa palkoissa on verrata eri ammattien säännöllisen työajan palkkoja ilman vuoro/juhlapäivä/ylityö yms. lisiä. Eli mitä duunari tienaa kussakin ammatissa kun tekee duunia klo 08.00-16.00 arkipäivisin. Ylityökorvaukset, matkustuslisät, päivärahat, kilometrikorvaukset, vuorolisät yms. ovat ainoastaan korvausta epämukavista työajoista tai lisääntyneistä menoista eikä niitä ole syytä ottaa mukaan laskelmiin jos tavoitteena on saada vertailukelpoinen palkka.

Mutta tuo on taas sinällään jo huono lähtökohta, että joissain töissä tehdään aina eri vuoroja, ja siten ne lisät siihen aina tulevat mukaan - ja se on tiedossa yleensä jo töihin hakiessa. Eli kyllä se keskimääräinen kokonaisansio on se pätevin vertailukohta.

Mitäs kalevi olet mieltä tännekin linkitetystä uutisesta, ettei ne Ruotsin palkat olleetkaan niin autaaksi tekeviä..? Ja tänäänkin kerrottiin uutisissa, että heikoimmalla ostovoimalla muuhun Eurooppaan verrattuna ovat lastentarhantädit - missä sairaanhoitajien kuoppa?

 

[Demislition]

Palkkoja pitää nimenomaa vertailla sen mukaan mitä oikeasti palkkaa saa, kokonaispalkka.

Miten muuten vertailua voisi edes toteuttaa? Otan esimerkiksi ylemmät toimihenkilöt, kun jotain asiasta tiedän. Ylitöistä ei makseta mitään lisää ja ylitöitä riittää, työmatkojakin saa tehdä omalla ajalla.

Itse en niin ylemmistä toimihenkilöistä tiedäkään, paljonko ylitöitä on ja milloin niitä työmatkoja tehdään, yms, ja onko se kautta linjan tuollaista vai selviääkö jossain paikassa töistään ihan virka-ajan puitteissa. Sen olen antanut itseni ymmärtää, että ainakin teoriassa henkilö pääsee ihan oikeasti neuvottelemaan siitä kuukausittaisesta korvauksesta, joka työssäkäynnin myötä menetetystä vapaa-ajasta maksetaan. Prestiisi, etenemismahdollisuudet, työn miellyttävyys ym. ovat luonnollisesti asioita sinänsä, ja luulen, että palkaton ylityö on etenkin uran alkuvaiheessa joltakin osalta omakin valinta, joka tehdään tarkoituksessa olla urakehityksessä kilpailukykyinen muiden nuorten ja nälkäisten dippainssien ja ekonomien kanssa.

Sen sijaan teknologiateollisuuden alaisista duunaritason vuorotöistä minulla on kokemusta. Kun työssäkäynti on todella sitä, että tänään ja huomenna on kaksi aamuvuoroa (6:00-14:00), sen jälkeen kaksi iltavuoroa (14:00-22:00) ja sitten kaksi yövuoroa (22:00-6:00), joista jälkimmäisen päätyttyä alkaa välittömästi yksi neljästä vapaapäivästä, joita sitten seuraa sama kierto ja kaikki tämä viikonpäivistä välittämättä, niin kyllähän siinä aika voimakkaaksi tulee ajatus, että peruspalkka on korvaus tehdystä työsuoritteesta ja työnteon ajankohtien mukaan maksettavat lisät ovat todellakin korvaus työnteon epämiellyttävistä ajankohdista. Ei tarvitse iltavuoropäivinä ja eikä useina viikonloppuinakaan kauheasti olla perheen kanssa, ja esimerkiksi kaikenlaiseen seuratoimintaan osallistumisessa on luonnollisesti omat ongelmansa.

Sen puolesta otan melkeinpä vittuiluna, jos joku tulee suunnilleen virka-ajan puitteissa tehdyn työn palkkausta suoraan vertailemaan oman tilinauhani "Yhteensä"-rivin kanssa ja pitää minulle työssäkäynnistä maksettua korvausta epäsuhtaisena, siksverta paljon esimerkiksi minunkin työaikamuodossani kuitenkin tulee ns. normaalielämää kapitalismin alttarille uhrattua. Ahneena paskiaisena/perheeni ensisijaisena elatusvelvollisena olen toki pitänyt työssäkäynnistä maksettavaa korvausta osaltani sikäli kilpailukykyisenä, että tätä normaalityötä korkeampaa korvausta vastaan valvon öitäni ja vietän viikonloppuja työnteon merkeissä. Paljoa laskunvaraa palkassa ei kuitenkaan ole, ennen kuin alkaa ihmismäisemmän työaikamuodon katselu. Ja tällä alalla scheema on kuitenkin koko vuoden ajaksi ja tietyllä samalla rytmillä, hoitajilla käsittääkseni vuorot menevät vähän miten sattuu eikä säännöllisyyttä ole senkään vertaa. En ihmettele yhtään, jos ollaan vähän pahana siitä, että ilkeistä työajoista maksettavaa korvausta pitäisi tosiaankin pitää vain korvauksena ilkeistä työajoista, vaikka se tilipussin tuleekin muun palkan mukana.

Ei hitsi... en pysty kyllä täysin ymmärtämään, vaikka haluan yrittää. "Mä en vaan VOI vaatia korvausta vapaa-ajallani tekemästäni työstä..." Onko se nyt se urakehitysjuttu, vai kuitenkin implisiittisesti ymmärretty ja ehkä palkassakin huomioitu osa työasemaan liittyvää vastuuta, vai...? Ja miksi sen pitäisi olla muiden ongelma, jos joku suostuu myymään vapaa-aikaansa ilman korvausta?

 

[Demislition]

Mutta tuo on taas sinällään jo huono lähtökohta, että joissain töissä tehdään aina eri vuoroja, ja siten ne lisät siihen aina tulevat mukaan - ja se on tiedossa yleensä jo töihin hakiessa. Eli kyllä se keskimääräinen kokonaisansio on se pätevin vertailukohta.

Työaikamuoto voi muuttua koko työpaikassa tuotannollisista syistä esmes keskeytymättömästä kolmivuorosta kaksivuoroon tai esimerkiksi yhden työntekijän kohdalla, jos hänet siirretään vuorotyössä tehtävästä työstä päivävuorossa tehtävään työhön. Työhön hakeutuessa ei ole minkäänlaisia takeita siitä, millaisessa työaikamuodossa työtä tulevaisuudessa tulee tekemään. Vuorolisien määrä palkassa seuraa tasan tarkkaan työaikamuotoa, joka voi muuttua hyvinkin pienellä varoitusajalla. Se 2500 euron kuukausiansiotaso ei tosiaan ole taattu, vaikka työhön hakeutuessa se tuota luokkaa olisikin.

Tietyissä työaikamuodoissa lopullinen palkkaus muodostuu jopa korkeaksi, joidenkin mielestä ilmeisesti liiankin korkeaksi. Kuitenkin, silloin täytyy miettiä yksitellen sitä, onko iltavuorossa tehdystä työstä 1,03 e/h liian korkea korvaus tai onko 1,90 e/h liikaa yö- tai lauantaityöstä. Entä onko perustunnille maksettava keskituntiansiosta laskettu 14,3 %:n lisä liiallinen korvaus siitä, että keskeytymätön kolmivuoro on hyvin, hyvin ilkeä työaikamuoto työn ulkopuolisen elämän kannalta ja että palkkaa jäisi muuten saamatta, kun työaikaa tulee vuoromuodosta johtuen vähemmän kuin päivätyössä tulisi? Onko sunnuntaina tai pyhäpäivänä tehdystä työstä maksettava 100 % lisä liikaa? Millainen merkitys on annettava sille, että myös työnantajapuoli on nämä yksittäisten korvausten tasot osaltaan hyväksynyt?

Olenko se vain minä, mutta minusta tuntuu, että ne ovat pääasiassa päivätyötä tekevät kaverit, joiden mielestä iltapäiväkolmesta iltapäiväneljään tehdyn tunnin tulisi olla saman hintainen kuin yökolmesta yöneljään tehdyn.

 

[Väsyneet Kädet]

.. Työhön hakeutuessa ei ole minkäänlaisia takeita siitä, millaisessa työaikamuodossa työtä tulevaisuudessa tulee tekemään...
..
Olenko se vain minä, mutta minusta tuntuu, että ne ovat pääasiassa päivätyötä tekevät kaverit, joiden mielestä iltapäiväkolmesta iltapäiväneljään tehdyn tunnin tulisi olla saman hintainen kuin yökolmesta yöneljään tehdyn.

Ei takeita, mutta esim. tässä tapauksessa on tiedossa, että sairaanhoitajat tekevät iltoja ja viikonloppujakin - kun taas esim. jotkut toimistovirkailijat ovat töissä virka-aikaan jne. Siis sitä yleiskäsitystä tarkoitin. Tokihan joissain tehtailla jne. voi se meininki vaihtua, mutta harvemmin esim. sairaaloissa.

Itse teen vain päivätyötä ja mielestäni lisät illoista, öistä, vkonlopuista jne. ovat täysin oikeutettuja ja kuuluvat asiaan. Mutta ne kuuluu myös mielestäni laskea mukaan, mikäli vertailua tehdään.

 

[grace]

Olenko se vain minä, mutta minusta tuntuu, että ne ovat pääasiassa päivätyötä tekevät kaverit, joiden mielestä iltapäiväkolmesta iltapäiväneljään tehdyn tunnin tulisi olla saman hintainen kuin yökolmesta yöneljään tehdyn.

Luultavasti vain sinä. Tietysti yötyöstä tulee maksaa erillinen korvaus. Itse teen päiväduunia kahdeksasta neljään, mutta olen saanut aikanaan nauttia myös katkeavasta ja jatkuvasta kolmivuorotyöstä. Yövuoron hyvä puoli on se, että "jää päivä aikaa tehdä päivärutiineja". Tosin tarvii muistaa se, että yövuoro ei sovi kaikille ihmisille. Itselle kuitenkin yövuoro oli paras vuoro kolmivuorossa. Aamuvuorossa tarvii herätä meikäläiselle liian aikaisin ja iltavuorossa päivä on periaatteessa pilalla. Mutta tämähän riippuu täysin ihmisestä.

Kuitenkin on vähän vaikea vertailla sairaanhoitajan ja teollisuuden yövuoroja, koska hoitajilla yövuoro kestää 10 tuntia (korjatkaa jos olen väärässä), kun taas teollisuudessa se on pääsääntöisesti klo 22-06. Eli hoitajan yövuoro on pari tuntia pidempi. Lisäksi olen siinä käsityksessä, että hoitoalalla kaikki eivät tee yövuoroja vaan näissä vuoroissa on omat hoitajansa, jotka tekevät tietyn määrän yövuoroja putkeen ja pitävät sitten hieman pidemmät vapaat siihen perään. Ja taas saa korjata jos olen hakoteillä, mutta näin homma pyörii ainakin Tampereella yhdessä vanhustehuoltolaitoksessa...

Lisätään vielä hieman sosiaalipornoa...

 

[Demislition]

Itse teen vain päivätyötä ja mielestäni lisät illoista, öistä, vkonlopuista jne. ovat täysin oikeutettuja ja kuuluvat asiaan. Mutta ne kuuluu myös mielestäni laskea mukaan, mikäli vertailua tehdään.

Totta se on, että leipää niilläkin rahoilla saa yhtä lailla. Toisaalta, sehän on vähän niin kuin jakaisi kuukaudessa saadun palkan tehtyjen työtuntien määrällä ja toteaisi, että sulla on nyt NIIN kova tuntipalkka, ettei yhtään lisää sulle. Lisissä on kuitenkin kyseessä korvaus ikävistä työajoista, mutta tämä laskutapa esittää ne korvauksena työsuoritteesta. Mielestäni ei voi sanoa, että päivävuoron hoitaja on palkkakuopassa, sille lisää, mutta samaa työkohtaista palkkaa saava vuorotyötä tekevä hoitsu onkin jo niin hyvätuloinen, että sille ei. Voisihan niitä vuorotyön lisiä tietenkin tarkastaa samassa yhteydessä, mutta onko niissä sitten jotain, mikä on liikaa?

Peruspalkan vertailu paperimiesten kokonaispalkkoihin on tietenkin luku sinänsä, lisillä sielläkin tili tehdään.