Ilta-Sanomissa Timo Paunonen käy läpi Marinin hallituksen (ja kuntien) leikkaustarpeita. Luvut ovat kovia jo siksi, että julkinen talous on heikoilla ennen koronakriisiä:
Koronakriisin jälkeen tulevat julkisen talouden säästölistat. Sakset heiluvat syksyllä, ja moni palvelu muuttaa muotoaan kunnissa, ehkä lopullisesti, kirjoittaa pääkirjoitustoimittaja Timo Paunonen.
www.is.fi
Marinin hallitus tuskin lähtee koviin leikkauksiin. En todellakaan usko. Pitäisinkin varsin tyhmänä toimia, joilla koronakriisin alussa/keskivaiheilla tehtäisiin vuonna 2020 isoja leikkauspäätöksiä koskien vuosia 2020-2021. Vihriälän työryhmä tekee näistä esitykset, ja niistä sitten aikanaan, kun ne julkaistaan.
Toinen asia on, tulisiko Suomenkin lähteä tielle, jossa velkaa lisätään selvästi yli 100 % suhteessa bkt. En ole tätä kannattanut, enkä kannata varauksetta nytkään, mutta jos vakavasti pohditaan, mitä vaihtoehtoja Suomella todellisuudessa on? Saksa tulee antamaan periksi lähivuosina Italian ja Ranskan painostukselle eurobondeista, ja sitä ennen Suomi voisi velkaantua lisää. Kuten Suomi tekee kaikissa tapauksissa, vaikka ei siihen edes pyrkisi.
Päätäni on saanut hieman kääntymään useampi kovan talouskurin kannattaja, jotka ovat siirtyneet nyt eurobondien ja pysyvän elvytyksen puolelle. Olen niin vapun lumoissa edelleen, että ymmärrän hieman jopa Li Anderssonin osittaista helikopterirahaa. Ja voihan sitäkin pohtia, miksi yrityksille tulisi aina jakaa suoraan rahaa, kun se voitaisiin tehdä kuluttajan kautta erilaisilla palveluseteleillä tms.
USA:ssa matalapalkkaiset työntekijät "tienaavat" nyt enemmän ollessaan työttöminä, jotta yhteiskunta pyörisi. Sekin on nähty, että amerikkalainen työntekijä saa paremmat työttömyyskorvaukset kuin esimerkiksi Suomessa ja muualla Euroopassa. On järkevä maksaa, koska USA:n bkt:sta joku 65 prosenttia muodostuu kulutuksen kautta. Yksityinen kulutus on tärkeää.
Ja kulutuksen osuus bkt:sta on Suomessakin kasvanut. Itse asiassa Suomi EU:ssa maa, jonka bkt:sta kulutus muodostaa suurimman osan. Meillä se on noin 55-57 prosenttia tilastosta riippuen. Vaikkapa Ruotsissa ollaan 45 prosentin tienoilla. Olisiko siis niin, että helikopterirahoitus sopisi Suomeen? Toisaalta kyllä, koska se tukisi Suomen talouskasvua. Toisaalta ei, koska yksityistä ja julkista kulutusta on tuettu Suomessa julkisella velkaantumisella. Ja tämä jälkimmäinen on syy, miksi Marinin hallituksen tulisi tehdä arvio Suomen tulevasta talousstrategiasta.
Mitä tavoitellaan ja mihin suuntaan halutaan mennä.