Sanna Marin

[PePo_17]

Itse ehdottaisin asuntoyhtiöiden kehittämistä omiksi suojeluyksiköikseen, jolloin jokainen kerrostalo huolehtii omasta puolustuksestaan. Tämä vaatii luonnollisesti asukkaiden aseenkäsittelytaitojen kehittämistä sekä talojen lujuuteen aivan uudenlaisia vaatimuksia. Jolloin materiaalitekijä tulee ottaa huomioon, täytyy kehittää kestävän kehityksen rakennusmateriaaleja, jotka kuitenkin ovat riittävän turvallisia Venäjän hyökkäyksen varalta. Jokaiseen taloyhtiöön pitää hankkia tykistöä.

Kannatetaan! Aatelkaas miten hienoa olisi kun taloyhtiöiden niin tylsät syksyiset haravointitalkoot korvattaisiin sulkeisharjoittelulla, lenkkisaunat varustehuollolla rynkkyjen puunaamisineen ja jokaiselle asunnolle hallituksen puheenjohtaja osoittaisi ampumasektorin, josta huolehtisivat Jne. Kyllä yhteilöllisyys kukostaisi.

Taloyhtiöiden välille varmasti kehkeytyisi kilpailua siitä kellä on vahvin tykistö, kuka on satsannut laivastoon ja kellä ilmavoimat huolehtivat yhtiön ilmatilan puhtaudesta. Ai että.

 

[Alejandro]

En tiedä miksi, mutta jotenkin tuo taloyhtiöiden tykistökeskustelu naurattaa ihan helkkaristi. Kiitos @IceWalker ja @PePo_17. Kivaa, että tässäkin ketjussa on paikoitellen myös hauskaa luettavaa jatkuvan ja puuduttavan kinastelun keskellä.

 

[Ann Arbor]

Tajusin muuten, että ihan hetkeen ei Marin ole ollut julkisuuden aivan kirkkaimmassa valokeilassa. Välillähän vaikutti suorastaan siltä, että ex-pääministeristä kirjoitetaan enemmän kuin virassa olevasta. Marin ei ole tainnut antaa virallista lausuntoa meneillään olevista poliittisista lakoista? Voisi olla AY-väelle todellinen voitto saada Marin puolelleen. Toki etäännyttäminen itsensä päivänpoliittisista kysymyksistä tulee nostamaan hänen osakkeitaan, mikäli hän päättää asettua ehdolle tasavallan presidentiksi jo 2030.

 

[finnjewel]

Tajusin muuten, että ihan hetkeen ei Marin ole ollut julkisuuden aivan kirkkaimmassa valokeilassa. Välillähän vaikutti suorastaan siltä, että ex-pääministeristä kirjoitetaan enemmän kuin virassa olevasta. Marin ei ole tainnut antaa virallista lausuntoa meneillään olevista poliittisista lakoista? Voisi olla AY-väelle todellinen voitto saada Marin puolelleen. Toki etäännyttäminen itsensä päivänpoliittisista kysymyksistä tulee nostamaan hänen osakkeitaan, mikäli hän päättää asettua ehdolle tasavallan presidentiksi jo 2030.

Onko Marin millään tavalla vihjannut, että presidentin hommat voisivat kiinnostaa? Uskon, että hän jatkaa irtautumistaan politiikasta.
Pahoin pelkään, että demareiden seuraava yrittäjä alle 10% kerhoon on Eero Heinäluoma tai Kimmo Kiljunen.

 

[Ann Arbor]

Onko Marin millään tavalla vihjannut, että presidentin hommat voisivat kiinnostaa? Uskon, että hän jatkaa irtautumistaan politiikasta.
Pahoin pelkään, että demareiden seuraava yrittäjä alle 10% kerhoon on Eero Heinäluoma tai Kimmo Kiljunen.

Fiksuahan poliitikon ainakin esittää vastentahtoista: "En millään olisi halunnut lähteä ehdolle, mutta kun niin kovasti pyydettiin, niin onhan se velvollisuus vastata pyyntöön." Erityisesti Suomessa kun saa helposti pyrkyrin maineen.

Istuvan presidentin kampeaminen on tunnetusti vaikea paikka, mutta olemalla ehdolla 2030, tekee Marin samalla jo vuoden 2036 kampanjaa.

Mikäli Marin ei lähde ehdolle 2030, voivat Demareiden vaihtoehdot olla vähissä. Vaikea kuvitella, että esim. Tytti Tuppuraisella, tai sitten jollain puolueen senioriosaston jäsenellä olisi realistisia mahdollisuuksia toiselle kierrokselle.

 

[Ann Arbor]

Pakko myöntää, huomioiden miten Antti Lindtman on ottanut oppositiojohtajana melko varovaisen roolin, että olisi mielenkiintoista nähdä, millaista oppositiopolitiikkaa puolue ajaisi Marinin johtamana. Vaikka puolueessa klikkinsä ovatkin, johti Marin puoluetta varsin suvereenisti 2019-2023 ja huippusuosittuna poliitikkona oppositio hyötyisi kollektiivisesti johtajastaan.

En muuten ihmettelisi, vaikka Marin oppositiojohtajana saisi myös kansainvälistä julkisuutta ennennäkemättömän paljon verrattuna edeltäjiinsä. Ei taidettu esim. Petteri Orpoa juuri siteerata kansainvälisessä lehdistössä kun puolue oli oppositiossa 2019-2023, mutta Sanna Marinista olisi voinut kehkeytyä maamme ensimmäinen ns. varjopääministeri ja Marin olisi varmasti osannut käyttää kansainvälistä tunnettavuuttaan myös sisäpolitiikassa.

 

[Ann Arbor]

Tarkoitan kansainvälisen julkisuuden käyttämistä sisäpolitiikassa sitä, että siinä missä oppositiojohtaja Antti Lindtman antaa haastattelun Aamulehdelle, antaisi oppositiojohtaja Sanna Marin haastattelun The New York Timesille tai The Guardianille, mitä sitten kotimainen media referoisi ja analysoisi.

Ennen kaikkea Vihreät ja Vasemmistoliittohan hyötyvät Marinin lähdöstä, sillä mikäli Marin johtaisi puoluettaan oppositiosta, en ihmettelisi vaikka kannatusluvut olisivat jossain 25% tuntumassa.

 

[rpeez]

Pakko myöntää, huomioiden miten Antti Lindtman on ottanut oppositiojohtajana melko varovaisen roolin, että olisi mielenkiintoista nähdä, millaista oppositiopolitiikkaa puolue ajaisi Marinin johtamana.

En kyllä haluaisi nähdä tätä skenariota. Sanna ei minusta ole mikään vastakkainenasettelua rauhoittava ihminen, vaan huuto päivän politiikassa olisi vieläkin kovempaa mitä se nyt on.

 

[Knox]

Tarkoitan kansainvälisen julkisuuden käyttämistä sisäpolitiikassa sitä, että siinä missä oppositiojohtaja Antti Lindtman antaa haastattelun Aamulehdelle, antaisi oppositiojohtaja Sanna Marin haastattelun The New York Timesille tai The Guardianille, mitä sitten kotimainen media referoisi ja analysoisi.

Ennen kaikkea Vihreät ja Vasemmistoliittohan hyötyvät Marinin lähdöstä, sillä mikäli Marin johtaisi puoluettaan oppositiosta, en ihmettelisi vaikka kannatusluvut olisivat jossain 25% tuntumassa.

Miksi oppositiossa istuva Marin olisi kiinnostava kansainvälisesti? Aluksi ehkä, mutta äkkiä se kiinnostus olisi hiipunut. Puhumattakaan että olisi joku varjopääministeri.

Vähän suhteellisuudentajua näihin toivoisi.

 

[Barnes]

Lindtmanin taktiikkana on profiloida SDP järjen ääneksi työmarkkinakiistassa. Moni äänestäjä on ihan puoluekantaan katsomatta turhautunut ja haluaisi ainakin kunnon neuvottelut - nythän hallitus eritoten Satosen äänellä sanoo, kuinka mistään ei tulla joustamaan. Tällaiseen mielenmaisemaan Lindtmanin Marinia sata kertaa maltillisempi retoriikka sopii kuin demari verottamaan. Lindtmanhan ei missään vaiheessa ole myöskään kiistänyt Suomen talouden tilanteen olevan ongelmallinen (ei toki siitä hirveästi puhukaan). Muistamme hyvin, kuinka Marinin mielestä mistään ei tarvinnut säästää ja hän oli jo lupaamassa kaikille 3000 euron kuukausipalkkaa.

Mitä Mariniin tulee, niin eiköhän hänen lähtönsä ollut paras asia ihan kaikille osapuolille. Sannalle itselleen varmasti kaikkein eniten, koska saa kiskoa kovaa palkkaa ilman negatiivista julkisuutta eikä kärsinyt Katainen-Kiviniemen kohtaloa valtaistuimeltaan pudonneesta ex-pääministeristä. Päinvastoin "kaikki" puhuvat, kuinka Marin lähti Eurooppaan tähtenä.

 

[Dynamo]

Luulen, ettei Sannaa kotimaan politiikka enää kiinnosta. Oli kuitenkin kotimaan politiikan vaikutusvaltaisimmalla paikalla pääministerinä, joten "pelasi pelin läpi". Kaikki muu olisi askel huonompaan. Lisäksi on nyt vapaampi tekemään mitä tykkää, ja luultavasti paremmilla tuloilla. Sannalle riittää jatkossakin glamouria, muotivaatteita, punaisia mattoja, tapaamisia johtajien kanssa ja mikä tärkeintä: mediahuomiota. Voisiko nelikymppinen pissis enempää toivoa?

 

[Ann Arbor]

En kyllä haluaisi nähdä tätä skenariota. Sanna ei minusta ole mikään vastakkainenasettelua rauhoittava ihminen, vaan huuto päivän politiikassa olisi vieläkin kovempaa mitä se nyt on.

Hyvin mahdollista, että oppositiojohtajana Marin olisi jatkanut samalla linjalla kuin viimeisimmissä eduskuntavaalitenteissä. Vaikken itsekään vastakkainasettelun syvenemisestä yhteiskunnassamme pidä, uskon että Marin voisi olla oppositiojohtajana nimenomaan ärhäkällä linjalla menestyksekäs.

 

[Ann Arbor]

Miksi oppositiossa istuva Marin olisi kiinnostava kansainvälisesti? Aluksi ehkä, mutta äkkiä se kiinnostus olisi hiipunut. Puhumattakaan että olisi joku varjopääministeri.

Vähän suhteellisuudentajua näihin toivoisi.

Tuo varjopääministeri on ainakin Britannian politiikassa laajasti käytetty termi, missä oppositio muodostaa ihan virallisen varjohallituksen ministereineen. Suomessa opposition positiot ovat olleet epävirallisempia.

Voi toki olla, ettei "varjopääministerinä" Marin kansainvälistä mediaa enää kiinnostaisi, mutta voin myös kuvitella skenaarion, missä hänen statuksensa globaalina vaikuttajana huomioiden oppositio nousisi poikkeuksellisen näkyväksi.

Pakko kyllä myöntää, että arvioin Marinin saavan uudessa roolissaan enemmän kansainvälistä julkisuutta, kuin on nyt toteutunut. Toki mahdollisuudet ovat vielä vaikka missä. Maailmassa entisiä pääministereitä toki riittää sadoittain.

 

[Knox]

Tuo varjopääministeri on ainakin Britannian politiikassa laajasti käytetty termi, missä oppositio muodostaa ihan virallisen varjohallituksen ministereineen. Suomessa opposition positiot ovat olleet epävirallisempia.

Voi toki olla, ettei "varjopääministerinä" Marin kansainvälistä mediaa enää kiinnostaisi, mutta voin myös kuvitella skenaarion, missä hänen statuksensa globaalina vaikuttajana huomioiden oppositio nousisi poikkeuksellisen näkyväksi.

Pakko kyllä myöntää, että arvioin Marinin saavan uudessa roolissaan enemmän kansainvälistä julkisuutta, kuin on nyt toteutunut. Toki mahdollisuudet ovat vielä vaikka missä. Maailmassa entisiä pääministereitä toki riittää sadoittain.

Mutta kun hänen "status globaalina vaikuttajana" perustui tasan pääministerin asemaan. Marin vaihtoi roolia, ja lypsää nyt fiksusti kaiken irti mitä lypsettävissä on.

Mutta jos Marin olisi jäänyt oppositioon, niin hän olisi unohtunut nopeasti. Ehkä jokunen "where is she now" tyyppinen artikkeli olisi tehty, mutta siinäpä se.

 

[Noppa10]

Mutta jos Marin olisi jäänyt oppositioon, niin hän olisi unohtunut nopeasti. Ehkä jokunen "where is she now" tyyppinen artikkeli olisi tehty, mutta siinäpä se.

Voi toki olla näinkin, mutta itse veikkaan, että JOS Marin olisi jatkanut vaalitenteistä tutulla linjallaan opposition kärkinimenä, ja haastanut Orpoa ihan tosissaan, olisi se varmasti saanut myös kansainvälistä näkyvyyttä. Nyt tuolta oppositiosta puuttuu sellainen todellinen kärkiheppa, äänitorvi ja Marinilla tähän olisi eittämättä ollut kompetenssia.

 

[Alejandro]

Voi toki olla näinkin, mutta itse veikkaan, että JOS Marin olisi jatkanut vaalitenteistä tutulla linjallaan opposition kärkinimenä, ja haastanut Orpoa ihan tosissaan, olisi se varmasti saanut myös kansainvälistä näkyvyyttä. Nyt tuolta oppositiosta puuttuu sellainen todellinen kärkiheppa, äänitorvi ja Marinilla tähän olisi eittämättä ollut kompetenssia.

Uutisoidaanko edes Suomessa kenestäkään eurooppalaisesta oppositiopolitiikosta? Jos nyt Valko-Venäjä ja Venäjä jätetään pois laskusta.

Väitän, ettei ketään Suomen ulkopuolella kiinnosta suomalainen oppositiopolitiikka. Oli siellä entinen kansainvälinen supertähti tai sitten ei. Ja samalla nyt julistan, että Marinia ei enää Suomen politiikassa nähdä. Peli on ns. pelattu läpi (kuten joku hienosti aiemmin tässä ketjussa totesikin) ja en usko hänen haluavan presidentilliseen seremoniavirkaan. Maailmalla voi nyt rauhassa rakentaa kansainvälistä uraa ilman pelkoa Panu Hörkän kameralinssistä.

 

[varjo]

Ja samalla nyt julistan, että Marinia ei enää Suomen politiikassa nähdä. Peli on ns. pelattu läpi (kuten joku hienosti aiemmin tässä ketjussa totesikin) ja en usko hänen haluavan presidentilliseen seremoniavirkaan. Maailmalla voi nyt rauhassa rakentaa kansainvälistä uraa ilman pelkoa Panu Hörkän kameralinssistä.

Asia ei ole ehkä niin mustavalkoinen ja jos nyt katsoo asiaa demarien ulkopuolelta, loppukädessä Marin on nyt nuori entinen kriisiajan pääministeri mutta 5v päästä hän on keski-ikäinen entinen pääministeri jonka selkosuomen puhujalahjat eivät kestä vertailua englanninkieliseen eliittiin joten momentum laskee. Marinin poliittinen CV ja verkostot ovat myös ohuita ajallisesti, joten ajan kanssa ne happanevat ja voi hyvin olla että kysyntä osaamiselle alkaa happanemaan kun suurimmat avut entisiä mainetekoja. On kuitenkin täysin Marinista itse kiinni miten sitä osaamista kehittää ja rakentaa mutta jotta voisi lypsää kv markkinalla rahaa, pitää kehittää joku muu lisäarvo kuin ulkonäkö koska se päivä päivältä katoaa. En siis vähättele nyt tekemisiä mutta tosiasiassa Marinin CV on pari vuotta, 4v rivikansanedustajana, kunnallispolitiikkaa, 4v ministeriyttä ja se siinä. On sitten ihmisestä itse kiinni miten tuon pohjalta rakentaa koska vuosilla ei sinänsä ole mitään väliä.

 

[#7]

Marinin tarina yhdistettynä ulkoiseen olemukseen riitti herättämään mielenkiintoa ulkomaailmassa. Mutta se ei riitä sen ylläpitämiseen kovin kauaa, joten olennaista jatkon kannalta on, kykeneekö Marin osoittamaan olevansa huomion arvoinen. Itse en näe hänellä olevan juurikaan kompetenssia siihen, vaan nykyinen toimenkuva perustuu aiempaan näkyvyyteen. Esiintyjäksihän hänet on palkattu, mutta mikäli sisältöä varten tarvitaan jatkuvasti tukea, hän korvautuu nopeasti jollakulla toisella. Julkisuusarvo on käsitykseni mukaan ollut jo jonkin aikaa laskussa, enkä oikein näe suunnalle muutosta. Ilmiöt tulevat ja menevät, mutta pysyvyys vaatii oikeasti jo vähän villojakin.

Kaikin mokomin suon Marinille elämässään onnistumisia, mutta vakaa toivomus on, että pysyy pois Suomen päätöksenteosta. Huomio ei ole mikään tavoiteltava itseisarvo, usein se saattaa politiikassa muodostua todellisen työn kannalta jopa taakaksi.

 

[zet]

Pakko nostaa hattua Sannalle taas kerran! Sanna oli pääministeriaikanaan painanut töitä aamukuudesta yökahteen seitsemänä päivänä viikossa, selviää italialaisen Elle-lehden haastattelusta. Harva selviäisi tuollaisesta kuormasta voittajana, mutta Sanna selvisi. Itse en ainakaan jaksaisi neljää vuotta neljän tunnin unilla tehden samalla 140 tunnin työviikkoa.

Markus Räikkönen paljastaa merkittävän havainnon Sanna Marinista haastattelussa

Sanna Marin käy Italian Elle-lehden haastattelussa laajasti läpi uraansa ja elämäänsä. Myös ex-puoliso Markus Räikkönen pääsee ääneen.

www.iltalehti.fi

 

[BitterX]

Pakko nostaa hattua Sannalle taas kerran! Sanna oli pääministeriaikanaan painanut töitä aamukuudesta yökahteen seitsemänä päivänä viikossa, selviää italialaisen Elle-lehden haastattelusta. Harva selviäisi tuollaisesta kuormasta voittajana, mutta Sanna selvisi. Itse en ainakaan jaksaisi neljää vuotta neljän tunnin unilla tehden samalla 140 tunnin työviikkoa.

Markus Räikkönen paljastaa merkittävän havainnon Sanna Marinista haastattelussa

Sanna Marin käy Italian Elle-lehden haastattelussa laajasti läpi uraansa ja elämäänsä. Myös ex-puoliso Markus Räikkönen pääsee ääneen.

www.iltalehti.fi

Pidän erittäin todennäköisenä, että jotakuinkin noin myös oli. Samalla tavalla muistan puhutun muun muassa myös Jyrki Kataisesta samassa asemassa. Jykä oli myös kautensa lopussa olemukseltaan erittäin uupuneen oloinen ja ihan kauden loppuun asti hän ei tehtävässä ollut siirtyen komissaariksi. Komissaarin tehtävien jälkeen hän ei enää poliittisissa tehtävissä ole ollut, vaikka iän suhteen se ei olisi ongelma. Kataisesta pitää muistaa, että hän oli erittäin pitkään Suomen vaativimmissa poliittisissa tehtävissä putkeen: 4 vuotta valtionvarainministerinä ja 3 vuotta pääministerinä.

Olli Rehnistä puolestaan on kerrottu, että veti talouskomissaarina Kreikan kriisin selvittelyjen aikaan tolkuttoman pitkään 2-3 tunnin yöunilla. Aika valmis oli hänkin, kun riittävän ajan koko Euroopan huomio oli kiinnittynyt häneen ja kansainvälinen kansalaispalaute joka puolella epäsuosittujen päätösten tekemisestä tuskin oli erityisen kannustavaa. Rehn pisti itsensä likoon EU:n puolesta ja varmasti kaikkien valtioiden hörhöiltä tuli paskat niskaan. Lopulta tulos kaikkien kannalta hyvä. Epäpopulistista ja kunnioitettavaa.

Epäsuorasti korkeassa asemassa olevien poliitikkojen työstä kertonee myös mm. Petteri Orpon sydänkohtaus sekä Jari Lindströmin ja Touko Aallon vakavat burn-outit.

Ei ole ihmisten hommaa, ja ymmärrän erinomaisesti sen, jos myös poliitikot haluavat joskus vaihtaa vapaalle - kukin omien mieltymystensä mukaan.

Ymmärrän myös sen, että monet poliitikot, kuten Marin tai Alex Stubb, ottavat pahimpien kusitolppapestien jälkeen hengähdystaukoa päivänpoliittisista tehtävistä. Marinia ja Stubbia muuten yhdistää myös se, että molemmat vaikuttivat kusitolppakausiensa lopussa vielä fyysisesti hyvävireisiltä - molemmat tiettävästi pyrkivät ottamaan aikaa myös fyysisen kunnon ylläpitämiseen, mistä varmasti on hyötyä.

 

[Everton]

Olli Rehnistä puolestaan on kerrottu, että veti talouskomissaarina Kreikan kriisin selvittelyjen aikaan tolkuttoman pitkään 2-3 tunnin yöunilla. Aika valmis oli hänkin, kun riittävän ajan koko Euroopan huomio oli kiinnittynyt häneen ja kansainvälinen kansalaispalaute joka puolella epäsuosittujen päätösten tekemisestä tuskin oli erityisen kannustavaa. Rehn pisti itsensä likoon EU:n puolesta ja varmasti kaikkien valtioiden hörhöiltä tuli paskat niskaan. Lopulta tulos kaikkien kannalta hyvä. Epäpopulistista ja kunnioitettavaa.

Suomen EU-jäsenyyden ehdoista neuvotteleminen menee varmaankin vähintään samaan kastiin. Siellähän oli kööri poliitikkoja ja virkamiehiä jossain neuvottelutilassa vääntämässä yksityiskohdista viime metreillä vaikka kuinka pitkään. Tästä olen nähnyt hyvän dokkarin Yleltä joskus. Siinä toimittajatkin muistelivat omaa kärsimystään, kun päivystivät aulassa vuorokausia putkeen, eikä mistään ollut saatavana mitään ruokaa eikä myöskään mahdollisuutta nukkua.

"Jäsenyysneuvottelut olivat meidän sukupolven talvisota. Siinä ei laskettu tunteja eikä vaivoja", on silloinen ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen sanonut.

Paavo Väyrynenhän liittyi tähän, eli hänen olisi pitänyt vetää näitä neuvotteluita, mutta päätyi mieluummin rintamakarkuruuteen. Heikki Haavisto joutui hyppäämään hätiin sitten paikkaajaksi vähän pystymetsästä.

Tuossa on ollut hirveä paine, kova kiire ja kamala vääntö. Lisäksi Suomessa järjestettiin samalla kaikenlaisia traktorimielenosoituksia ja jäsenyyden vastustajat lähettivät neuvottelijoille tappouhkauksia yms. Esim. Salolainen oli joutunut uhkausten takia turvautumaan Supon suojelukseen.

 

[BitterX]

Suomen EU-jäsenyyden ehdoista neuvotteleminen menee varmaankin vähintään samaan kastiin. Siellähän oli kööri poliitikkoja ja virkamiehiä jossain neuvottelutilassa vääntämässä yksityiskohdista viime metreillä vaikka kuinka pitkään. Tästä olen nähnyt hyvän dokkarin Yleltä joskus. Siinä toimittajatkin muistelivat omaa kärsimystään, kun päivystivät aulassa vuorokausia putkeen, eikä mistään ollut saatavana mitään ruokaa eikä myöskään mahdollisuutta nukkua.

"Jäsenyysneuvottelut olivat meidän sukupolven talvisota. Siinä ei laskettu tunteja eikä vaivoja", on silloinen ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen sanonut.

Paavo Väyrynenhän liittyi tähän, eli hänen olisi pitänyt vetää näitä neuvotteluita, mutta päätyi mieluummin rintamakarkuruuteen. Heikki Haavisto joutui hyppäämään hätiin sitten paikkaajaksi vähän pystymetsästä.

Tuossa on ollut hirveä paine, kova kiire ja kamala vääntö. Lisäksi Suomessa järjestettiin samalla kaikenlaisia traktorimielenosoituksia ja jäsenyyden vastustajat lähettivät neuvottelijoille tappouhkauksia yms. Esim. Salolainen oli joutunut uhkausten takia turvautumaan Supon suojelukseen.

Totta, hyvä lisäys.

Muistan myös nähneeni tuon dokumentin ja sitä seurasi kuin jännityselokuvaa.

 

[Zaster]

Suomen EU-jäsenyyden ehdoista neuvotteleminen menee varmaankin vähintään samaan kastiin. Siellähän oli kööri poliitikkoja ja virkamiehiä jossain neuvottelutilassa vääntämässä yksityiskohdista viime metreillä vaikka kuinka pitkään. Tästä olen nähnyt hyvän dokkarin Yleltä joskus. Siinä toimittajatkin muistelivat omaa kärsimystään, kun päivystivät aulassa vuorokausia putkeen, eikä mistään ollut saatavana mitään ruokaa eikä myöskään mahdollisuutta nukkua.

"Jäsenyysneuvottelut olivat meidän sukupolven talvisota. Siinä ei laskettu tunteja eikä vaivoja", on silloinen ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen sanonut.

Paavo Väyrynenhän liittyi tähän, eli hänen olisi pitänyt vetää näitä neuvotteluita, mutta päätyi mieluummin rintamakarkuruuteen. Heikki Haavisto joutui hyppäämään hätiin sitten paikkaajaksi vähän pystymetsästä.

Tuossa on ollut hirveä paine, kova kiire ja kamala vääntö. Lisäksi Suomessa järjestettiin samalla kaikenlaisia traktorimielenosoituksia ja jäsenyyden vastustajat lähettivät neuvottelijoille tappouhkauksia yms. Esim. Salolainen oli joutunut uhkausten takia turvautumaan Supon suojelukseen.

Eikös se ollut Esa Härmälä joka tästä Väyrysen rintamakarkuruudesta tuossa Ylen dokkarissa kertoi? Jäänyt vain mieleen miten mies joutui pidättelemään kyyneleitään kun tuota asiaa muisteli, niin koville Väyrysen käyttäytyminen tuolloin otti.

 

[Everton]

Eikös se ollut Esa Härmälä joka tästä Väyrysen rintamakarkuruudesta tuossa Ylen dokkarissa kertoi? Jäänyt vain mieleen miten mies joutui pidättelemään kyyneleitään kun tuota asiaa muisteli, niin koville Väyrysen käyttäytyminen tuolloin otti.

Saattoi olla. Väykkä ainakin itse selitteli takinkääntöään niin, että korviensa heiluminen sai lehdetkin varisemaan puista. Vaikka vaaleja vartenhan se vain koitti taktikoida.

Aika off-topicia jo tähän ketjuun, mutta ehkä tästä voisi sellaisen aasinsillan kuitenkin vetää, että toiset poliitikot koittavat haistella heille suodullisia tuulia ja jättävät sen perusteella sovitut asiat tekemättä. Toiset taas ovat valmiita kantamaan poliittisen vastuunsa myös vaikeimmissa mahdollisissa tilanteissa.

Vaikken mikään Sanna Marinin tai demareiden kannattaja olekaan ollut, niin ei kahta sanaa siitä, etteikö Marin pääministerinä olisi kuulunut tähän jälkimmäiseen kastiin. Ansaitsee sillä minun arvostukseni.

 

[mjr]

Vaikken mikään Sanna Marinin tai demareiden kannattaja olekaan ollut, niin ei kahta sanaa siitä, etteikö Marin pääministerinä olisi kuulunut tähän jälkimmäiseen kastiin. Ansaitsee sillä minun arvostukseni.

Niin, se on joka tapauksessa sanottava, että oli melkoisen lujaa poliittista johtajuutta, oli linja jota noudatettiin vaikka olosuhteet olivat täysin poikkeukselliset sodanjälkeisenä aikana. Meni syteen tai saveen. Se mitä sitten tuleman pitää on täysin hämärän peitossa, että sikäli en ymmärrä näitä varmoja ennustuksia täällä puoleen tai toiseen. Tilanteet ja olosuhteet vaihtelevat ennakoimattomasti ja myös henkilökohtaiset preferenssit elävät. Ken elää, se näkee.