Tämä on länsimaisen ihmisen sanoittava haavekuva. Todellisuus on: 1) Oma tasku, 2) Perheen/suvun tasku, 3) Heimon tasku, 4) Varmistus, että 1-3 kohtien kehä pyörii mahdollisimman kauan.Kyllä varmasti monessakin Afrikan maassa halutaan diktatuurista huolimatta apua maanviljelyksen tai terveydenhuollon suhteen. Siinähän sitä voidaan tarjota osaamista ja teknologiaa kunhan vastaanottaja täyttää Blair Instituten antamia ehtoja. Ei ne varmastikaan aina läpi mene, mutta kai se parempi on levittää hyvää kun istua kädet perseen alla kotisohvalla.
Omaan vuosien empiiriseen kokemukseen viitaten, tämä on realiteetti Afrikassa ja Lähi-idässä. Uhriutumisen narratiivia pyöritetään syyllisyydessä rypevän ”valkoisen miehen” edessä ja tämä huolehtii että kohta neljä toteutuu vuodesta toiseen. Miljoonien/miljardien hankkeita koordinoidaan erilaisissa hotellikonferensseissa ja tiettyjä näyteikkunoita järjestetään innokkaimpien länkkäreiden käyntejä varten. Totuus kulissien takana on rumaa.
Vaikka Marin haluaisikin oikeasti jotain vaikuttaa, hän saa vain mahdollisuuden viilata kohtaa neljä pikkasen toisen näköiseksi.