Salibandy vai sähly? Huippu-urheilua vai mikkihiireilyä?

[HTEspi]

Taklauksiahan salibandyssa näkee nykypäivänä

Pilkunnussintaahan tämä on, mutta salibandyssa taklaaminen on kielletty. Kontaktia saa ottaa, mutta ei taklata. Itse ainaki säbätuomarina näen näissä kahdessa valtaisan eron. Tekisi mieli ottaa kantaa enemmänkin edellä oleviin mielipiteisiin, mutta ehkäpä paremmalla ajalla.

 

[RonSwanson]

Lätkäjätkille isoin kysymys olisi muokata pelitapaansa salibandyn lainalaisuuksien mukaisiksi. Kuten kaikki tietää, salibandyssa ei luovuta pallosta sen takia, että päästäisiin maalin takana taklaamaan peliväline uudestaan omalle joukkueelle. Jääkiekossa näkee hirveää kamppailemista puoleen kenttään että pääsee heittämään kiekon vidduun ja itse vaihtoon. Mielipiteitä pelityylin järkevyydestä voi varmaankin kysyä Jukka Jaloselta, mutta välillä lätkä näyttää juuri tuolta.

Henk.kohtainen taitotaso mailan ja pallon kanssa, säännöt ja pelitavan opettelu. Oma mielipiteeni on, että tämä ei olisi rasti eikä mikään esim. MG:lle tai ylipäätään hänen "pelaajaprofiilille", mutta sitten nämä kolmoskenttien "liigajyrät" joutuisivat opettelemaan käytännössä kokonaan uuden lajin.

 

[RogerTaylor-38]

Arvoisa Pavlikovsky käytti Jori Lehterää esimerkkinä ja ainakaan minulla ei ole tiedossa kovempaa pelimiestä maailmassa, kun huomioidaan molemmat lajit tasavertaisesti. Silloin kun mies poikajunnuna veti molempia suurinpiirtein tasaisesti, niin oli lahjakkuus molemmissa lajeissa. Nyttemmin voisi pystyä heikoimpiin MM-joukkueiden kokoonpanoissa isoon rooliin. Ja Lehterä on todellakin paras esimerkki. Lajit ovat niin erilaiset, etten usko lätkämaailmasta usko montaa MM-tasolle kykenevää löytyvän.

Toinen erittäin kova jätkä tässä luokassa on Teräväisen Teuvo. Teki Tapanilan Erässä erittäin vakuuttavaa jälkeä C-junioreiden SM-sarjassa. Teuvon lahjakuuden näkee hyvin tästä viiden vuoden takaisesta maalikoosteesta: https://www.youtube.com/watch?v=epoOUUYEAfg (linkki youtubeen) Varsinkin takatolpalta suoraan ilmasta tehty maali on komeaa katseltavaa. Lätkä vei kuitenkin kaverin. Ja ei tietenkään syyttä.

 

[MustatKortit]

Onko omaa ketjua mm-kisoille?

Sanonpahan vaan, etten näe Suomen peliesitysten perusteella mitään palaa haastaa Ruotsia loppupeleissä. Toki puolivaloilla tullut voitot näistä ekoista peleistä.

 

[olkikuukkeli]

Samalla tapaa, kuin jääkiekossa sallittaisiin huitominen ja koukkaaminen. Eli vietäisiin se "viimeinenkin" orjenkorsi taitopelaajilta pois.

En voisi olla enempää samaa mieltä. Salibandyssa on vaikeampi haastaa kuin jääkiekossa, koska salibandyssa ei voi liukua. Mitä korkeammalle tasolle mennään, sitä vähemmän haastetaan ja sitä huonommin haastot toimivat. Taktisessa puolessa ja myös riistopelissä on todella iso ero lätkään. Mailaan lyöntien salliminen tuhoaisi pelin aivottomaksi huiskimiseksi.

 

[Sanainen arkku]

Oletko oikeasti tosissasi vai heitätkö jotain mukahauska läpändeerusta? Mailaanlyönnit nykyään "sallittuja" ja sinun mielestäsi ne pitäisikin sallia, kuten myös mailanostot. Tarkoitatko mailaanlyönneillä kenties tilanteita missä pallo pelataan pois "liuttamalla" lavan alitse (nostoliikettä ei saa tapahtua) vai tilanteita, jossa lyödään palloa lavassa ja usein siinä myös loppujen lopuksi mailat kolahtavat toisiinsa. Itse olen lajin äärellä ollut kohta 10 vuotta ja en todellakaan ymmärrä minkä takia mailaanlyömiset ja nostamiset ja varmaankin sitten myös painamiset pitäisi sallia. Se tappaisi pelin kokonaan. Samalla tapaa, kuin jääkiekossa sallittaisiin huitominen ja koukkaaminen. Eli vietäisiin se "viimeinenkin" orjenkorsi taitopelaajilta pois. En myöskään ymmärrä tuota, että oikein suojaamalla ja esittämällä voisi vedota rikkeeseen. Siellä on se tuomari kentällä, joka viheltää toivottavasti kaiken, jonka näkee ei sitä mihin pelaaja vetoo tai huutaa.

Taklauksiahan salibandyssa näkee nykypäivänä, joka pelissä eli juurikin noissa pallontavoittelu tilanteissa, jossa kontakti tapahtuu olka-olka-akselilla. Itse tykkään salibandyssa fyysisestä pelistä, kunhan se tapahtuu puhtaasti, ei siis selän puolelta eikä myöskään tilanteissa, jossa toinen pelaaja ei ole mitenkään varautunut taklaukseen. Nämä on syytäkin pitää kiellettyinä, sillä kyseisissä tilanteissa voi tapahtua todella pahasti.

Annan varovaisen kannatuksen tuohon maalien kiinnittämiseen lattiaan, mutta kuitenkin sillä ehdolla, että maalit edelleen siirtyisivät paikaltaan, isomman kontaktien sattuessa. "Sementoidut" maalit aiheuttaisivat vain vaaratilanteita. Toki maali voi olla vaikka 180 astetta väärään suuntaan, mutta pallon mentäessä oletetun maalikehikon sisään on maali hyvin helposti hyväksyttävissä. Maalivahdit saattavat maalejaan siirrellä, mutta sille kyllä voi tehdä ja paljon. Maalivahdille voidaan antaa 2min tai 2+10 ja tietenkin kummassakin tapauksessa voidaan myös antaa rangaistuslaukaus.

Tuohon viimeiseen vielä sen verran, että kyllä se lapa saa nousta yli polvitason lämärin jälkeen, KUNHAN maila ei nouse vaarallisen lähelle muita pelaajia eli jälleen pelkkä turvallisuuskysymys.

Olin tulossa kommentoimaan Snagarin viestiä, mutta hoidit sen pääosin puolestani. Maalien kiinnittämisestä kuitenkin kommentoin. Sählyä vedetään ilman suojuksia ja juosten. Tämä seikka on se minkä vuoksi jääkiekon ja säbän vertaaminen on jopa typerää. Jos maalit kiinnitettäisiin alustaan, ne pitäisi tehdä mailojen tapaan komposiitista. Kiinnitys voisi tapahtua maalin sisään sijoitetuilla imukupeilla. On selvää, että tällaiset maalit olisivat kalliita joten niitä voitaisiin käyttää lähinnä pääsarja- ja kv-tasoilla. Maaliin tapahtuneessa törmäyksessä maalin täytyy joustaa ennen kuin törmääjän luu katkeaa.

Maalihan on se kohta pelialueessa, ei se punainen putkihäkkyrä. Itse olen varautunut tuomarina siirtymään "maaliksi" jos häkkyrä siirtyy mutta peliä voi jatkaa tilanteen yli. Ei ole koskaan tarvinnut, vaikka pelejä on alla satoja. Ei kehikon siirtyminen mikään iso ongelma ole.

 

[penkinlämmittäjä]

Toinen erittäin kova jätkä tässä luokassa on Teräväisen Teuvo. Teki Tapanilan Erässä erittäin vakuuttavaa jälkeä C-junioreiden SM-sarjassa.

Olet oikeassa. Jostain syystä en muistanut miestä tässä kohtaa. Silloin kun joukkue pelasi ilman Teräväistä, se hävisi. Silloin, kun poika oli mukana, joukkue voitti. Ei tule mieleen hirveästi joukkueelleen merkittävimpiä pelaajia mieleen. Lehterä taisi kuitenkin pelata pidempään Salibandya, joten väittäisin hänen olevan tänä päivänä kovempi tekijä myös Salibandyssa.

 

[Sanainen arkku]

Erillinen kommentti erilliseen viestiin. Sählyn ja salibandyn rinnalla näen kolmannen samoilla varusteilla pelattavan pelin: kutsun sitä "jääkiekkoleikiksi". Todennäköisesti tälläkin palstalla on harrastajia, jotka eivät ymmärrä lajien hyvin syvää erilaisuutta. Alleviivaan ne: liuku vs. juoksu. (tämä on näkyy esim. pelisääntöjen päinvastaisuutena tilanteessa jossa pelaaja särkee mailansa). Paitsio vs. paitsiottomuus (tosin salibandyssäkin on paitsiosääntö koskien maalivahdin avausheittoja), mikä tekee lajeista taktisesti erilaisia: lätkässä "voitetaan alueita" pelivälineen hallinnan lisäksi. Säbässä, periaatteessa, hyökätään aina kun hallitaan palloa. Vapaalyönnit vs. ei vapareita. Erittäin tärkeä taktinen ero joka mahdollistaa sekä hyökkäämisen pysäytetystä tilanteesta, että rikkovan pelitavan (tosin tuomarit vetävät rajan syykoodilla "toistuva väärä pelitapa").

Siispä: jos harrastat sählyliikuntaa, jossa voi vaihtaa miten sattuu, pysäyttää pallon kädellä ja jossa palloa ei hyökätessä pelata säännöllisesti ja taktisesti myös alaspäin, et pelaa salibandya vaan leikit jääkiekkoa. Tämä on lajimme suurin rikkaus; matala aloitustaso ja toisaalta rajattomat kilpailu- sekä kehitysmahdollisuudet (pl. upporikastumismahdollisuus).

 

[Nick Neim]

Siispä: jos harrastat sählyliikuntaa, jossa voi vaihtaa miten sattuu, pysäyttää pallon kädellä ja jossa palloa ei hyökätessä pelata säännöllisesti ja taktisesti myös alaspäin, et pelaa salibandya vaan leikit jääkiekkoa. Tämä on lajimme suurin rikkaus; matala aloitustaso ja toisaalta rajattomat kilpailu- sekä kehitysmahdollisuudet (pl. upporikastumismahdollisuus).

Meidän 4. divarin reeneissä ei myöskään ole virallisia tuomareita, vaihdamme miten sattuu eikä se palauttelukaan mikään varsinainen juttu siellä, joskin sitä kyllä esiintyy. Tämän lisäksi meillä on kaksi maalivahtia maalissa.

Me emme siis sinun mukaasi pelaa salibandya, emme sääntöjen puitteissa myöskään pelaa sählyä (=esimerkiksi maalivahdit maaleissa). Me siis leikimme jääkiekkoa. Onko heittää jotain oikeaa termiä tähän väliin, mitä me oikein pelaamme? Tiedän korjata virheelliset väittämät sitten ensi kerralla, ja pääsen pätemään muiden typeryyksien kustannuksella.

Nuo tuomarit nostin sen takia esille, kun joku joskus väitti tässä ketjussa salibandyn pelaamiseen vaadittavan tuomarikoulutuksen omaavat henkilöt kentälle, sekä virallisilla säännöillä pelaamisen. Meidän reeneissä on säännöt olemassa, mutta huomattavasti löysemmät kuin normaali linja pelissä. Siinä mielessä olisi kiva tietää, mitä sitä oikein tuleekaan harrastettua pari kertaa viikossa.

 

[Sanainen arkku]

arvoisa Kari R.
Anteeksi, jos pahoitin mielesi. Ehkäpä käyttämäni "sählyliikunta" sanana kertoo sinulle paremmin millaista harrasteympäristöä tarkoitin. Lajia pelanneena, viimeksi eilen, kilpaa hahmotan kyllä sinun harrastuksesi tyylin ja sen lajiymmärryksen joka sinulla. Harrastanet salibandya. Taso ei kuitenkaan ole teknisesti ja taktisesti kovin korkea. Kykenet silti hahmottamaan että pelillä jota pelaat on hyvin vähän yhtäläisyyksiä jääkiekon kanssa.

 

[Kirjoittelija]

Jori Lehterästä tai Teuvo Teräväisestä puhuttaessa täytyy ottaa huomioon se, että kumpikin oli ainutlaatuinen lahjakkuus sekä salibandyssa että myös kiekossa. Lopullinen valinta lajin suhteen tehtiin vasta rippikouluiässä ja monipuolinen tausta on näkynyt kummankin jampan otteissa positiivisella tavalla.

On näkynyt positiivisella tavalla, mutta mielestäni voidaan varsin hyvin todeta, että salibandytausta on näkynyt molempien pelissä myös negatiivisella tavalla. Salibandymäinen neppailumentaliteetti tuottaa luovia ja näyttäviä ratkaisuja, mutta sillä saattaa myös olla jotain tekemistä sen kanssa, että Lehterä breikkasi NHL:ään noinkin varttuneella iällä ja että Teräväinen valittaa haastattelussa sitä, miten hankalaa AHL:ssä pelaaminen on.

 

[Nick Neim]

arvoisa Kari R.
Anteeksi, jos pahoitin mielesi. Ehkäpä käyttämäni "sählyliikunta" sanana kertoo sinulle paremmin millaista harrasteympäristöä tarkoitin. Lajia pelanneena, viimeksi eilen, kilpaa hahmotan kyllä sinun harrastuksesi tyylin ja sen lajiymmärryksen joka sinulla. Harrastanet salibandya. Taso ei kuitenkaan ole teknisesti ja taktisesti kovin korkea. Kykenet silti hahmottamaan että pelillä jota pelaat on hyvin vähän yhtäläisyyksiä jääkiekon kanssa.

Joukkue koostuu parista divarissa ja useammasta 2. divarissa pelanneesta jampasta höystettynä muutamalla kaverilla, joten en mä sitten tiedä ollaanko me nyt niin huonotasoisiakaan, teknisesti tai taktisesti. Viime, eli perustamiskauden jälkeen puhtaalla pelillä nousu neloseen ja samaa temppua ollaan toistamassa tänä vuonna, ja kolmonen näyttäisi kutsuvan. Suomen cupissakin pärjättiin kohtalaisesti ottaen huomioon sen, kuinka vähän yhteisiä matseja on koko porukalla alla. Tietysti on liian ennenaikaista mitään varmaksi sanoa, mutta aika ihme saa tapahtua mikäli neloseen jäädään.

Minkä takia tuohon ylempään viestiisi oikeastaan puutuin, on se, että mua vituttaa kun pitää keksiä jotain ihan ihme nimiä eri muodoille sählystä/salibandysta. Mä olen pelannut jääkiekkoa junnuissa, sekä kilpa- että harrastetasolla. Ei kenelläkään lajiniilolla ollut silloin mitään pakkoa keksiä, että se harrastetason jääkiekko ei ole jääkiekkoa. Vaikka harrastejääkiekossa on ihan eri säännötkin verrattuna kilpakiekkoon, on kumpikin jääkiekkoa. Mun mielestäni tuollainen termeillä kikkailu on ihan turhaa lajin ylösnostamista ja brassailua, mikä ei hyödytä yhtään ketään. Myös ne kaljamahaiset keski-ikäiset ukot voivat pelata salibandya torstai-iltaisin, jos on pari maalivahtia maalissa ja kaukalo pystyssä. Meni ne vaihdot sitten miten sattuu, oli tuomareita tai ei, tai hyökätään keppi tanassa koko ajan. Miten ihmeessä sellainen voi olla keneltäkään pois, että lajimuoto on suosittua, huolimatta mitkä säännöt siitä ovat käytössä. Eikö se ole salibandyn kannalta vain hyvä asia, jos yhä useampi kokee pelaavansa/harrastavansa salibandya?

 

[Kirjoittelija]

Toki maali voi olla vaikka 180 astetta väärään suuntaan, mutta pallon mentäessä oletetun maalikehikon sisään on maali hyvin helposti hyväksyttävissä.

Hyvin helposti? Nyt on ihan pakko kysyä, että oletko montakin kertaa hyväksynyt maalin tilanteessa, jossa pallo ei mennyt maaliin, mutta ylitti maaliviivan etupuolelta maalin tolppien merkkien välistä ja oletetun maalin yläriman korkeuden alta? Sääntöjen mukaan se on maali, mutta mä väitän, että käytännössä sellaisen ratkaisun myyminen on usein kaikkea muuta kuin helppoa.

Tuohon viimeiseen vielä sen verran, että kyllä se lapa saa nousta yli polvitason lämärin jälkeen, KUNHAN maila ei nouse vaarallisen lähelle muita pelaajia eli jälleen pelkkä turvallisuuskysymys.

Maila saa palloa laukaistessa nousta yli lantiotason sekä etu- että takapuolella, jos muita pelaajia ei ole lähellä eikä minkäänlaista vaaraa osumasta ole.

 

[penkinlämmittäjä]

Hyvin helposti? Nyt on ihan pakko kysyä, että oletko montakin kertaa hyväksynyt maalin tilanteessa, jossa pallo ei mennyt maaliin, mutta ylitti maaliviivan etupuolelta maalin tolppien merkkien välistä ja oletetun maalin yläriman korkeuden alta? Sääntöjen mukaan se on maali, mutta mä väitän, että käytännössä sellaisen ratkaisun myyminen on usein kaikkea muuta kuin helppoa.

Taannoinen TPS-Happee Suomen Cupin matsi ratkesi tämmöiseen tilanteeseen ajassa 69 minuuttia ja sekunnit päälle. Vajaa minuutti oli siis jatkoaikaa jäljellä. Maali siirtyi pois paikaltaan, eikä ollut niinkään sanottua etteikö maalikehikon paikallaan ollessa olisi voinut osua tolppaan. Tuomari kuitenkin katsoi suoraan maalin syntyneen. Hän siis pystyi keskittymään tilanteeseen ammattilaisen tavoin. En epäile lainkaan etteikö asiansa osaava tuomari kykenisi tilanteen myymään.

 

[Kirjoittelija]

Taannoinen TPS-Happee Suomen Cupin matsi ratkesi tämmöiseen tilanteeseen ajassa 69 minuuttia ja sekunnit päälle. Vajaa minuutti oli siis jatkoaikaa jäljellä. Maali siirtyi pois paikaltaan, eikä ollut niinkään sanottua etteikö maalikehikon paikallaan ollessa olisi voinut osua tolppaan. Tuomari kuitenkin katsoi suoraan maalin syntyneen. Hän siis pystyi keskittymään tilanteeseen ammattilaisen tavoin. En epäile lainkaan etteikö asiansa osaava tuomari kykenisi tilanteen myymään.

Siis tästä tilanteestako nyt puhut?
https://www.youtube.com/watch?v=1LOu9pVmzVc#t=3m38s

Sinä puhut nyt ihan eri asiasta kuin minä. Minä puhuin tilanteista, joissa pallo ei mene missään vaiheessa maaliin. Tuo ei ole sellainen tilanne. Tuollaisessa tilanteessa huomattavasti vaikeampi olisi myydä sellainen päätös, että tuomari jättää maalin tuomitsematta, koska pallo ei hänen mielestään olisi mennyt maaliin, jos maali olisi ollut oikealla paikallaan. Etenkin, kun veskari itse sörkkii maalin pois paikoiltaan ja avaa siten hyökkääjälle paremman kulman laukoa.

 

[Pavlikovsky]

TPS:än Mikko Rantanen ja joku Tepsin salibandyseuran parhaan laukauksen omaava jätkä ottivat lämäriskabassa yhteen sählyn merkeissä ja Rantanen sai tuloksekseen 170 km/h ja sählyjeppe 182 km/h. Sanoisin että enemmän eroa on sählyjätkän lämärissä kiekon kanssa kuin lätkäjätkien lämärissä sählypallon kanssa.

Tätäpä juuri tarkoitin. Molemmissa lajeissa on maila sekä peliväline ja laukaisumalli on suurinpiirtein samanlainen. Väitän kuitenkin, että salibandyssa palloa on helpompi laukoa, koska mukana ei ole varusteita, jäätä ja pallo on helpompi kuitenkin käsitellä kuin kiekko. Voi olla, että kiekkoilijalta ei lähde samalla tavalla joku sählymiesten spesifi ranneheilautus, mutta peruslaukauksessa tuskin on suurta eroa. Tätä puoltaa ylläoleva teksti.

Olen miettinyt, että salibandy/sähly hakee itseään vielä lajina sääntöjen ja yleisen lajin "jämäkkyyden" kanssa. Välillä tuntuu, että lajia vihellellään ja pelataan samanlaisella fiilispohjalla ja touhusta puuttuu auktoriteetti. Juttelin kerran erään lajissa vaikuttavan henkilön kanssa lajin säännöistä ja havaitsin melko "hauskan" yksityiskohdan kun puhuttiin säännöistä. Puhuimme pelitilanteista jolloin maalin voi salibandyssa hylätä. Olin äimän käkenä, kun puhuttiin ns. korkeista kaaripalloista jolloin salibandyssa maali tulisi hylätä, jos pelaaja lyö ilmasta (en muista mistä korkeudesta tarkalleen) pallon suoraan maaliin ja puhutaan nimenomaan laskevasta pallosta. Tämä henkilö kuitenkin mainitsi, että "jos maali tai maalintekijän ohjaus ilmasta on kuitenkin oikein tyylikäs ja hieno, tuomari voi hyväksyä maalin". Mitä vittua? Ai tuomariko pohtii, että "olipas tosi nätti byyri hei hyväksytäänpäs toi, mut sitä edellistä ei olis tarvinnutkaan hyväksyä, kun sen pelaajan naama oli niin ruma".

Sama koskee tuota skenariota, että maali on siirtynyt paikaltaan ja pallo lasetetaan kuitenkin maalin suuntaisesti pelaajan toimesta ja tuomari hyväksyy maalin. Kaikku kunnia röntgen- ja laserkatseiselle tuomarille, mutta onhan tuo aika naurettava sääntö ihan perusmatsissakin puhumattakaan jos tuolla ns. isoja pelejä ratkaistaan. Maali pitäisi olla paikallaan pelialustassa kuitenkin niin, että se tarvittaessa liikkuisi. Samoin kun palloa pitäisi saada syöttää jalalla toiselle pelaajalle, hölmö sääntö tuokin että palloa ei saa potkaista kuin itselleen. Voisiko korkeammat laidat tulla myös kysymykseen? Enkä tarkoita nyt mitään joustokaukaloita, mutta joissain peleissä pallot lentelevät laitojen yli raivostuttavan paljon ja noilla voitaisiin poistaa edes osa ongelmasta ja tuskin tuo vaikuttaisi lajin tv-viihteeseenkään negatiivisesti.

 

[Kirjoittelija]

Tätäpä juuri tarkoitin. Molemmissa lajeissa on maila sekä peliväline ja laukaisumalli on suurinpiirtein samanlainen. Väitän kuitenkin, että salibandyssa palloa on helpompi laukoa, koska mukana ei ole varusteita, jäätä ja pallo on helpompi kuitenkin käsitellä kuin kiekko.

Kaltaiseni narukäden kannalta selvästi olennaisin ero on se, että salibandypallon laukominen ei vaadi yhtä paljon voimaa kuin kiekon laukominen.

Samoin kun palloa pitäisi saada syöttää jalalla toiselle pelaajalle, hölmö sääntö tuokin että palloa ei saa potkaista kuin itselleen.

Jalkasyötön vastaanottaminen muuttui sallituksi uudessa, tänä vuonna ilmestyneessä sääntökirjassa.

Olen miettinyt, että salibandy/sähly hakee itseään vielä lajina sääntöjen ja yleisen lajin "jämäkkyyden" kanssa. Välillä tuntuu, että lajia vihellellään ja pelataan samanlaisella fiilispohjalla ja touhusta puuttuu auktoriteetti. Juttelin kerran erään lajissa vaikuttavan henkilön kanssa lajin säännöistä ja havaitsin melko "hauskan" yksityiskohdan kun puhuttiin säännöistä. Puhuimme pelitilanteista jolloin maalin voi salibandyssa hylätä. Olin äimän käkenä, kun puhuttiin ns. korkeista kaaripalloista jolloin salibandyssa maali tulisi hylätä, jos pelaaja lyö ilmasta (en muista mistä korkeudesta tarkalleen) pallon suoraan maaliin ja puhutaan nimenomaan laskevasta pallosta. Tämä henkilö kuitenkin mainitsi, että "jos maali tai maalintekijän ohjaus ilmasta on kuitenkin oikein tyylikäs ja hieno, tuomari voi hyväksyä maalin". Mitä vittua?

Polvi on korkean mailan rajana tosi tiukka. Siksi maaleja saatetaan hyväksyä, vaikka pelaaja tuomarin mielestä olisi lyönyt pallon maaliin viisi senttiä polvitason yläpuolelta, ja erityisen herkästi näin tosiaan tehdään silloin, jos maali on pirun näyttävä.

Ei salibandy todellakaan ole ainoa laji, jossa sääntökirjan kirjainta venytetään. Esimerkkinä voisi mainita vaikka yhdistelmät NBA ja askeleet sekä NHL ja pitkäkiekko.

 

[Pavlikovsky]

ja erityisen herkästi näin tosiaan tehdään silloin, jos maali on pirun näyttävä.
Ei salibandy todellakaan ole ainoa laji, jossa sääntökirjan kirjainta venytetään. Esimerkkinä voisi mainita vaikka yhdistelmät NBA ja askeleet sekä NHL ja pitkäkiekko.

En tiennytkään, että maalien tekeminen on siis myös tietyllä tapaa arvostelulaji, nyt tiedän. Kas kun ei seepra nosta kultaista korttia pelaajalle hienosti tehdystä maalista. Mainitsemistasi esimerkeistä NHL ja pitkäkiekko yhdistelmään on saatu nykyään enemmän tolkkua ja NBA:ssakin tuomarit karsivat kuitenkin melko hyvin askeleet pois, joten nuo ovat mielestäni esimerkkeinä kuitenkin kevyempää sarjaa kuin maalin hyväksyminen/hyväksymättä jättäminen vain sen takia, kun se oli niin hienosti tehty.

 

[Kirjoittelija]

NBA:ssakin tuomarit karsivat kuitenkin melko hyvin askeleet pois,

Oletko nyt ihan tosissasi? Joo, kyllähän NBA:ssa melkoisen tehokkaasti vihelletään neljäs askel pois (jos ei kyseessä ole LeBron). Bilbaossa oli aika hauskaa seurata, miten valtava määrä askelrikkeitä monille Suomen vastustajajoukkueista vihellettiin. USA:n ja Dominikaanisen tasavallan pelaajat olivat aivan ihmeissään, kun pallon kanssa ei saanutkaan kävellä.

Paitsio vs. paitsiottomuus (tosin salibandyssäkin on paitsiosääntö koskien maalivahdin avausheittoja)

Mun kielikorvaani ei kyllä mitenkään istu tuon säännön kutsuminen paitsiosäännöksi.

 

[penkinlämmittäjä]

Siis tästä tilanteestako nyt puhut?
https://www.youtube.com/watch?v=1LOu9pVmzVc#t=3m38s

Sinä puhut nyt ihan eri asiasta kuin minä. Minä puhuin tilanteista, joissa pallo ei mene missään vaiheessa maaliin. Tuo ei ole sellainen tilanne. Tuollaisessa tilanteessa huomattavasti vaikeampi olisi myydä sellainen päätös, että tuomari jättää maalin tuomitsematta, koska pallo ei hänen mielestään olisi mennyt maaliin, jos maali olisi ollut oikealla paikallaan. Etenkin, kun veskari itse sörkkii maalin pois paikoiltaan ja avaa siten hyökkääjälle paremman kulman laukoa.

Itseasiassa sinä kuvaillut nimenomaan tilanteen, jossa pallo menee maaliin. Tolppien paikkojen välistä ja yläriman korkeuden alta. Eli pallo ylittää maaliviivan ja menee maaliin. Sitä tilannetta ei muuttaisi se seikka, että maalikehikko olisi viiden metrin päässä. Tässä tilanteessa maalikehikko siirtyi paikaltaan ja pallo meni oletetusti aivan tolpan läheltä maaliin, koska tuomari niin asian näki. Sillä ei ole mitään merkitystä onko kehikko siirtynyt Turusen käsien liikkeen seurauksena. Katsomoon näytti siltä, ettei pallo 100% varmuudella ylittänyt maaliviivaa. Tepsin videotallennekaan ei sitä voi vahvistaa. Tuomarin silmät ovat ainoat asian vahvistavat ja voimmekin olettaa hänen näkevän pallon linjan niin hyvin, että pallo on mennyt maaliin.

 

[HTEspi]

Sama koskee tuota skenariota, että maali on siirtynyt paikaltaan ja pallo lasetetaan kuitenkin maalin suuntaisesti pelaajan toimesta ja tuomari hyväksyy maalin. Kaikku kunnia röntgen- ja laserkatseiselle tuomarille, mutta onhan tuo aika naurettava sääntö ihan perusmatsissakin puhumattakaan jos tuolla ns. isoja pelejä ratkaistaan.

Itse en tuossa näe mitään ongelmaa. Tuomari kyllä näkee tuon tilanteen, jos on oikein sijoittunut. Jos tuomari ei ole varma, ylittääkö peliväline maaliviivan maalin oletetusta paikasta, ei maalia voida hyväksyä. Haluaisin tietää, miksi tämä sääntö on naurettava. Jos pallo ylittää maaliviivan maalin ollessa pois paikaltaan, eikö maalia pitäisi hyväksyä?

Salibandyssa maalia nyt ei vaan voi pultata lattiaan kiinni ihan turvallisuusnäkökohtienkaan takia. Lätkässäkin maalit on suunniteltu lähtemään paikaltaan vahinkojen välttämiseksi, mutta niin vaan Stamkoskin sai jalkansa pakettiin liukuessaan maalia päin, vaikka maali paikaltaan lähtikin.

 

[Kirjoittelija]

Itseasiassa sinä kuvaillut nimenomaan tilanteen, jossa pallo menee maaliin.

Minä tarkoitin nyt sanalla "maali" sitä ihan fyysistä maalikehikkoa.

Sitä tilannetta ei muuttaisi se seikka, että maalikehikko olisi viiden metrin päässä

Juu, näin se asia teoriassa menee, Minä puhun nyt kuitenkin siitä, miten asia menee käytännössä.

Tuosta Happee-TPS-pelin videosta näkyy, että maalin päästäneen joukkueen protestointi on sangen laimeaa. Jokainen voi tykönään miettiä, olisiko tilanteessa selvitty yhtä pienillä jupinoilla, jos tuomari olisi levittänyt kätensä ja vienyt pallon kulmaan kiistapallopisteelle. Sen jälkeen voi miettiä, tietääkö tuomari ehkä sen, kumpi ratkaisu menee huomattavasti helpommin läpi, ja voiko tämä tieto mahdollisesti vaikuttaa tuomarin tekemään päätökseen esim. tilanteessa, jossa hän ei ole lainkaan varma siitä, oliko kyseessä sääntökirjan kirjaimen mukaisesti hyväksyttävä maali. Tuollaisessa tilanteessa tuomari menisi puhelimeen, jos sellainen mahdollisuus olisi olemassa.

Jos tuomari ei ole varma, ylittääkö peliväline maaliviivan maalin oletetusta paikasta, ei maalia voida hyväksyä.

Uskotko ihan tosissasi, että tuomari esim. tuossa linkkaamassani videonpätkässä on varma, että pallo ylitti maaliviivan maalin oletetusta paikasta? Jos meillä olisi käytössämme teknologia, jolla asia voidaan aukottomasti todistaa, löisikö tuomari kämpästään vetoa, että oli maali? Itse epäilen vahvasti. Joku päätös tuossa kuitenkin on tehtävä, ja tuollaisessa tilanteessa selvästi helpoin ratkaisu on tuomita maali.

 

[Pavlikovsky]

Oletko nyt ihan tosissasi?

Olen tosissani ja vaikka eivät viheltäisikään, niin kyseessä on paljon kevyempi viheltämättä jättäminen kuin salibandyn maalin hyväksyminen/hyväksymättä jättäminen, koska salibandyssa yhden maalin arvo on korkeampi kuin koripallo-ottelussa muutamat ylimääräiset askeleet

Haluaisin tietää, miksi tämä sääntö on naurettava. Jos pallo ylittää maaliviivan maalin ollessa pois paikaltaan, eikö maalia pitäisi hyväksyä?

Olkoot kuinka hyvin sijoittunut tahansa, mutta jos maali ei ole sääntöjen osoittamalla paikalla maalia tehtäessä, niin minkä ihmeen takia maali pitäisi hyväksyä? Vai onko salibandyn säännöissä edes mainintaa, että maali pitää olla tietyssä kohtaa? Lattiassa olevat viivatko määrittelevät maalin? Minusta tämä on ihan loogista, että maali hylättäisiin mikäli maalikehikko on epästabiilissa asennossa, mutta olen kai liian vanhanaikainen salibandyyn. Ehkä asiaan pitää suhtautua asiaan kuuluvan rennosti. Aina jää nimittäin jossittelun vara näihin epäselviin maaleihin, oli tilanne pelitilanteessa kuinka selvä tahansa ja tuomari sijoittunut, vaikka Töölön kisahallin kattorakenteisiin maalikameraksi. Mielestäni ehdoton nollatoleranssi olisi tähän paikallaan, mutta asiaa ei minulta kysytä, niin en aio asiasta barrikadeille noustakaan.

 

[Denverin Munasyndi]

On näkynyt positiivisella tavalla, mutta mielestäni voidaan varsin hyvin todeta, että salibandytausta on näkynyt molempien pelissä myös negatiivisella tavalla. Salibandymäinen neppailumentaliteetti tuottaa luovia ja näyttäviä ratkaisuja, mutta sillä saattaa myös olla jotain tekemistä sen kanssa, että Lehterä breikkasi NHL:ään noinkin varttuneella iällä ja että Teräväinen valittaa haastattelussa sitä, miten hankalaa AHL:ssä pelaaminen on.

Voi asian toki nähdä tälläkin tavalla. Omana pointtina oli lähinnä se, että salibandy tuo pelaajan taito- ja ratkaisuvalikoimaan jotakin hieman poikkeavaa verrattuna siihen mihin kiekkokaukalossa yleensä keskitytään. Teräväisen ja Lehterän "neppailumentaliteetti" tuntuu olevan uran jossakin vaiheessa aika yleinen kaikilla Suomen nykyisillä ilmaveivejä, jalkakyniä ja lättysyöttöjä viljelevillä taitopelaajilla, oli salibandytaustaa tai ei. P-Amerikan sarjojen fyysisyys tuntuu aina tulevan (ennen kaikkea kiekkomedialle) samanlaisena yllätyksenä kuin talvi autoilijoille.

 

[Kirjoittelija]

Lattiassa olevat viivatko määrittelevät maalin?

Sääntöjen mukaan se on näin, mutta käytäntö ei ole ihan noin yksioikoinen. Jos maali on lentänyt jonnekin huitsin nevadaan ja hyökkäävä joukkue vetää pallon päätylautaan esim. siten, että se olisi maalin ollessa oikealla paikallaan uponnut sisään parin sentin päästä tolpasta, tuskin siitä tuomari maalia viheltää. Sellaisen maalin viheltäminen aiheuttaisi nimittäin melkoisen kalabaliikin.

Salibandyssa maalia nyt ei vaan voi pultata lattiaan kiinni ihan turvallisuusnäkökohtienkaan takia.

Ei sitä maalia lätkässäkään kenttään pultattu ole. Miten mahdotonta olisi kiinnittää salibandymaali kenttään jonkinlaisilla taipuvilla putkiloilla kuten kiekossa?