Meikäläisen levyhylly nyt taitaa olla muutenkin kuin katu-uskottavuutta halajavan painajaisuni, mutta viimeisin ei-niin-hirveän uskottava suosikki on ehdottomasti Sum 41. Varsinkin tältä uudemmalta Does This Look Infectediltä löytyy monta hyvää biisiä.
Muita hieman nolohkoja suosikkeja on ainakin monet 80-luvun tukkahevisuosikit. Näistäkin niin monet ovat jo kokeneet jo rehabilitaatiota, että ei niitäkään erityisinä paheina voitane pitää.
Viimeisin levyostos on Columbian viime vuonna julkaisema tupla-CD Armottomat Prisman kesä-alesta. Jos joku ei tunnista nimestä, niin se on se kokoelma jossa on kahden viime vuosikymmenen novelty- ja huumoribiisejä Bat ja Ryydistä Raptorin kautta Jonna Tervomaan Minttu ja Ville-hittiin. Vaikka koko tuplan läpikahlaaminen yhtäjaksoisesti ylittäisi Metallican käytön kidutusvälineenä 6-0, niin ainakin vielä jotkut levyn kappaleet kuulostavat hyviltä. Tiedä sitten, kun kuuntelukertoja on tullut muutama enemmän.
Ai niin ja viime kirjastokäynnillä tarttui mukaan Mikko Alatalon kokoelma. Leuhkat eväät on loistava biisi. Ihan oikeasti.
Ei nämä kyllä mitkään hirveästi enää hävetä. Toista se oli joskus lukioaikoina, kun piti yrittää esittää itseään viisaampaa ja yrittää kehua jotain uskottavampia artisteja. Puolustuksekseni voin kuitenkin todeta, että proge tuntui jo silloin täysin elämälle vieraalta kitkuttelulta.