Saken ryminäkiekko ja alkukauden pelaajapettymykset

  • 96 805
  • 232

Kunto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Koko organisaation toimivuus on kiinni ITSE organisaatiosta. Tehtäväjaot selvät ja vastuut paikallaan. Näinhän meillä ei näyttäs olevan

Niin tämä kirjoituksesi (lainasin vain lyhyen osan) on omasta mielestäni ytimessä. Tästä "hallitusvinoumasta" olen kirjoittanut jo useita vuosia. Toinen esilletuomasi asiasi on ollut minunkin huolenani eli avainhenkilöiden tukeminen. Hallituksen tasolta on joskus aikoinaan tullut puukkoa myös edelliselle tj:lle ja UTJ:lle eli henkilöille, jotka he itse valitsivat.

Pelkäsinkin joskus aiemmin, että osaako meidän hallitus edes vastata kysymyksiin, mitä me olemme, mitä me haluamme olla, mitkä ovat meidän olemassa olevat resurssit jne.. Vaihtamalla strategiaa usein on indikaattori, että he eivät tiedä, minne seuraa pitäisi pitkäjänteisesti viedä.

Viimeisinä iltoina olen synkistynyt ajattelemaan, että kuka ylimmistä johtajista (hallitus, tj) on mr. Ilves. Ja vastavuoroisesti voi kysyä tarvitseeko edes ollakaan, mutta epäilenpä, että heistä harva:

- itki ilosta, kun Ripa teki voittomaalin Kupittaalla
- itki surusta, kun Lukko kaatoi Ilveksen Dream Teamin
- näki perustaja-Tiitolan avaavan koulukadun jään vuosittain
- on ollut paikalla suurissa Ilveksen junioriturnauksissa

No tämä oli jo ilmeisen yliampuvaa ja dramaattista, mutta faktaahan on se, että ylimmällä johdolla on hyvin vähän käytännön kokemusta jääkiekosta pelinä ja siihen lisättynä tämä Ilveksen syvimmän olemuksen heikohko? ymmärryskyky, voi johtaa sekametelisoppaan, varsinkin jos puututaan päivittäisiin toimiin yhtä ahkerasti. Kaikki heistä varmasti ajattelevat Ilveksen parasta ja tekevät töitä sen eteen.

Synkistelyni ei liity juuri tämän hetkiseen sarjataulukkoon tai heikkoihin peliesityksiin. Jännityksellä ja pelolla odotan seuraavaa valmentajavalintaa. Onko kenelläkään selkeää visiota siitä missä mennään kansainvälisessä, kotimaisessa ja ilvesläisessä kiekossa lähivuosina. Mihin itse halutaan mennä? Löydetäänkö valittuun visioon se oikea valmentaja vai valitaanko valmentajaksi nopeasti henkilö, joka on Ilveksen kannattajille tuttu ja toivottu. Valmentajan vaihto ei kuitenkaan poista itse syvällä olevaa ongelmaa.
 

Saarinen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Tuota kulttuurinmuutosta ja vaatimustason nostoahan ymmärtääkseni Heikki Mälkiä toteutti Ilveksessä vuosituhannen alussa. Yhden kauden verran siinä meni eli ensimmäinen kausi oli varsinkin syksyn osalta surkea ja kannattajat olivat nopeasti laittamassa Mälkiää pihalle. Mälkiän toinen kausi olikin sitten Ilveksen 2000-luvun ylivoimaisesti onnistunein. Keskinkertaisella materiaalilla taisteltiin pronssille, kun Ilves pelasi kerrankin loistavasti joukkueena ja tasaisesti illasta toiseen. Jostain kumman syystä kannattajat vähättelevät vieläkin Mälkiää ja tuota ainakin minusta upeaa kautta. Eihän pelityyli mikään huikean hyökkäysvoittoinen ollut, mutta mieluummin minä tuollaista tasaista suorittamista katson kuin tämän päivän "yksi huikea taisteluottelu - kaksi ponnetonta esitystä" -tahtia.

Kun tuodaan jo valmiiksi mukavoituneeseen organisaatioon mukavuudenhaluinen päävalmentaja niin tätä parempaa tulosta ei voida odottaa.
 

Mad Dog

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Jostain kumman syystä kannattajat vähättelevät vieläkin Mälkiää ja tuota ainakin minusta upeaa kautta. Eihän pelityyli mikään huikean hyökkäysvoittoinen ollut, mutta mieluummin minä tuollaista tasaista suorittamista katson kuin tämän päivän "yksi huikea taisteluottelu - kaksi ponnetonta esitystä" -tahtia.


Se "kumma syy" taitaa löytyä kyseisen valmentajan käytännössä olemattomista kyvyistä toimia sosiaalisessa kanssakäymisesä ympäristönsä kanssa. Muutamista Mällin erikoisen luonteenlaadun aiheuttamista sattumuksista mm. Urheilulehti kertoili laajasti viime keväänä.

Ja tietysti myös tällä ns. henkilökohtaisella ongelmalla on oma osuutensa...
 

Kunto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Tuota kulttuurinmuutosta ja vaatimustason nostoahan ymmärtääkseni Heikki Mälkiä toteutti Ilveksessä vuosituhannen alussa. Yhden kauden verran siinä meni eli ensimmäinen kausi oli varsinkin syksyn osalta surkea ja kannattajat olivat nopeasti laittamassa Mälkiää pihalle. Mälkiän toinen kausi olikin sitten Ilveksen 2000-luvun ylivoimaisesti onnistunein. Keskinkertaisella materiaalilla taisteltiin pronssille, kun Ilves pelasi kerrankin loistavasti joukkueena ja tasaisesti illasta toiseen. Jostain kumman syystä kannattajat vähättelevät vieläkin Mälkiää ja tuota ainakin minusta upeaa kautta. Eihän pelityyli mikään huikean hyökkäysvoittoinen ollut, mutta mieluummin minä tuollaista tasaista suorittamista katson kuin tämän päivän "yksi huikea taisteluottelu - kaksi ponnetonta esitystä" -tahtia.

Kun tuodaan jo valmiiksi mukavoituneeseen organisaatioon mukavuudenhaluinen päävalmentaja niin tätä parempaa tulosta ei voida odottaa.

Mälkiä joutui Ilveksessä aivan kaameaan tilanteeseen aluksi. Jo aiemmin keväällä useampi liigaseura yritti saada häntä valmentajakseen, mutta Vinnie ja Toikka puhuivat Hessun ympäri huikean katteettomilla lupauksillaan. Luvattiin ison rahan hankintoja, mutta kuinka kävikään. Huippupakkia ei ikinä tullut, pelaajia myytiin ja Jalo joutui leikkaamaan palkkoja. Lisäksi Hessu taisi itsekin joutua työskentelemään ensimmäiset kuukaudet palkatta. Uskon, että Mälkiä monesti mietti iltaisin, mihin perhanaan hän on tullut. Miksi ei valinnut aitoa huippuseuraa, joka myös häntä houkutteli.

Ilveksen kannattajilta Heikki sai törkeän vastaanoton. Mälkiä oli kuitenkin siinä mielessä herrasmies, ettei medialle kertonut kertaakaan, minkälaisen tilanteen Ilves hänelle järjesti.

Fysiikka tuolla joukkueella oli kohdallaan. Jaatisen valmennusopit loivat hyvän perustan ja Mälkiä vaati pelaajilta paljon. Myös yhteistyö Selinin kanssa toimi.

Suomalainen pelaaja on jotenkin omituinen. Pääosin menestykseen vaaditaan v-mäinen, valvova ja vaativa valmentaja. Kymmenen kauden mestarivalmentajat ovat pitkälti tätä koulukuntaa (Jaloset, Heikkilä, Rautakorpi ja Jortikka).

Ilveksen joukkue koottiin täyteen taistelijoita. Mukavuudenhaluisina varmastikin ajateltiin, että näiden pelaajien kanssa ei tarvitse käydä juurikaan motivaatiokeskusteluja ja pelaajat ovat pitkälti itseohjautuvia. Mutta onko kolikolla sittenkin toinenkin puoli? Taistelijapelaajat ovat usein myös harjoitusnarkomaaneja. He nauttivat kovasta vaatimustasosta ja kova tempoisista reeneistä. Miten heidän käy, kun reenit ovatkin mukavia ja helpohkoja? Raju-Eki toimi hyvin erittäin vaativan Sykoran kanssa, mutta epäilen, että tämä taistelun ruumiillistuma ei toimisi tässä mukavassa ympäristössä.
 

PJx

Jäsen
Miesten valmentajista en persoonina juuri uskalla sanoa mitään, mutta junnujen touhuja seuranneena en vetäisi yhteläisyyksiä v-mäisyyden ja vaativuuden välille.

Ainakin junnuissa todellinen vaatimustaso syntyy tekemisen meiningin kautta, ei kurin ja järjestyksen. Silloin kuin homma toimii, niin valmentaja ei huuda kitarisat ulkona, vaan kaikki keskittyvät tekemiseensä. Kun tällaisen harjoitussession näkee, sitä ei voi olla tunnistamatta. Valitettavasti näitä hyviä valmentajia on vähän eikä riitä kaikkiin ikäluokkiin (ei edes kaikkiin ikäluokkiin A/B/C).

Sitä en tiedä mikä erottaa jyvät akanoista. Näistä jannuista huokuu ainakin sitoutuneisuus ja kompetenssi, jonkinlainen pilke silmäkulmassa tosissaan oleminen. Palautteen henki voi toki vaihdella persoonan (v-mäisyyden) mukaan, mutta tekemisen meningin he osaavat luoda.
 

Mad Dog

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Miesten valmentajista en persoonina juuri uskalla sanoa mitään, mutta junnujen touhuja seuranneena en vetäisi yhteläisyyksiä v-mäisyyden ja vaativuuden välille.

Tämä on kyllä tärkeä pointti. Mainittu Mälkiähän on tunnetusti paitsi vaativa, niin nimenomaisesti myös v-mäinen.

Nykyaikaiseen käsitykseen hyvästä johtajuudesta ei se v-mäisyys kovin hyvin istu. Ei varsinkaan silloin kun se pitää sisässään valikoivan ja äärimmäisen epäoikeudenmukaisen tavan olla v-mäinen toiselle ja suosia toista.
 

Kille Kilpiö

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Tampere, The Arsenal, London
Mälkiä joutui Ilveksessä aivan kaameaan tilanteeseen aluksi. Jo aiemmin keväällä useampi liigaseura yritti saada häntä valmentajakseen, mutta Vinnie ja Toikka puhuivat Hessun ympäri huikean katteettomilla lupauksillaan. Luvattiin ison rahan hankintoja, mutta kuinka kävikään. Huippupakkia ei ikinä tullut, pelaajia myytiin ja Jalo joutui leikkaamaan palkkoja. Lisäksi Hessu taisi itsekin joutua työskentelemään ensimmäiset kuukaudet palkatta. Uskon, että Mälkiä monesti mietti iltaisin, mihin perhanaan hän on tullut. Miksi ei valinnut aitoa huippuseuraa, joka myös häntä houkutteli.

Ilveksen kannattajilta Heikki sai törkeän vastaanoton. Mälkiä oli kuitenkin siinä mielessä herrasmies, ettei medialle kertonut kertaakaan, minkälaisen tilanteen Ilves hänelle järjesti.

Fysiikka tuolla joukkueella oli kohdallaan. Jaatisen valmennusopit loivat hyvän perustan ja Mälkiä vaati pelaajilta paljon. Myös yhteistyö Selinin kanssa toimi.

Suomalainen pelaaja on jotenkin omituinen. Pääosin menestykseen vaaditaan v-mäinen, valvova ja vaativa valmentaja. Kymmenen kauden mestarivalmentajat ovat pitkälti tätä koulukuntaa (Jaloset, Heikkilä, Rautakorpi ja Jortikka).

Ylläoleva kiteyttää käsittääkseni totuudenmukaisesti sen tilanteen, johon Mälkiä Ilveksessä joutui. Saamieni tietojen mukaan hänen sosiaaliset taitonsa ovat olleet aivan salonkikelpoiset siinä, missä kenellä tahansa suomalaisella.

En halua hurskastella, mutta esimerkiksi nykyisessä istuvassa hallituksessa on ministeri, joka on tuomittu 17-vuotiaana pahoinpitelystä kuukaudeksi ja viideksitoista päiväksi ehdolliseen vankeuteen vuonna 1982.

Vuonna 1984 samainen ministeri tuomittiin sakkoihin osallisena varkauteen, ja vuonna 2001 tämä yhteiskunnan tukipilari tuomittiin rattijuopumuksesta 11 430 markan sakkoihin ja ajokieltoon.

Henkilökohtaisia ongelmia on niin monenlaisia, ja meitä on niin moneksi.

Mälkiän valmentamaa pronssia arvostan kovasti.
 

Kunto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Veemäisyys oli omalta osaltani väärä termi, vaikka monissa noissa mestarivalmentajissa se on ominaista. Lähempänä oikeaa voisi olla pelaajien kunnioitus valmentajaa kohtaan. Valmentaja on tällöin auktoriteetti ja hänen tekemisiinsä uskotaan ja häntä kunnioitetaan.
 

dimmu

Jäsen
Suomalainen pelaaja on jotenkin omituinen. Pääosin menestykseen vaaditaan v-mäinen, valvova ja vaativa valmentaja. Kymmenen kauden mestarivalmentajat ovat pitkälti tätä koulukuntaa (Jaloset, Heikkilä, Rautakorpi ja Jortikka).

Itse uskon, että tämä lähtee jo junioreista. Vertaa suomalaista junioria kanadalaiseen. Kanadalainen tulee hallille, tekee oheisharjoituksen täysillä, jääharjoituksen harjoittelee täysillä, tekee ehkäpä omatoimista vielä ennen tai jälkeen yhteisharjoitusten= halu kehittyä.

Suomalainen tulee hallille, laittaa nuuskan huuleen, tekee juuri sen mitä valmentaja käskee, erittäin harvoin omatoimisesti yhtään mitään. Tulee koppiin oheisesta, puhuu paskaa ennen jäälle menoa ja saattaa vähän myöhästyä jäältä, kun ei jaksanut pukea varusteita nopeasti. Menee jäälle, neppailee, kurvailee ja lätkyttelee, tulee pois jäältä. Loppuverryttelynä ehkä 5min hölkkä ja suihkuun ja nopeasti pois hallilta. Valitettavasti tämä on fakta.

Suomalaiset eivät pärjää ilman, että valmentajat tarkkailee koko ajan. ehkä 5% joukkueesta on semmoisia jätkiä, ketkä haluavat kehittyä ja tekevät töitä sen eteen. Yleensä nämä eivät edes ole parhaita pelaajia.

Tämä sitten tarttuu myös aikuis-ikäiseen pelaajaan. Tullaan hallille, tehään mitä käsketään ja nopeasti kotiin.

Tästä on myös omakohtaista kokemusta, siis junioreista.
 

Nickerson#50

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Nickerson ei ilmeisesti ole oikein vakuuttanut tällä kaudella. Onko vika henkilökohtaisessa pelaamisessa vai onko koko joukkue sekaisin? Sarjataulukon perusteella jälkimmäinen vaihtoehto..

Olisi kiva kuulla kuinka Matt on pelannut? Tehot edelleen 0+0 ja plusmiinustilastossakin -3.. Pelaako ollenkaan YV:tä jne?
 

PJx

Jäsen
Tästä on myös omakohtaista kokemusta, siis junioreista.
Oletan, että puhut SM-sarjatason joukkueista. Muiden joukkueiden kilpaurheilullinen tavoitteellisuus on vähän niin ja näin (sitä ei oikein ole) ja vaatimustaso sen mukaista. No ok Cn on ehkä rajatapaus, mutta tämä jako on luettavissa Ilveksen sivuiltakin.

Se, pitäisikö tavoitteellinen toiminta aloittaa aikaisemmin, onkin sitten jo keskustelun paikka. Vakavampaa on, jos(/kun) homma ei toimi aina näissä SM-junnujoukkueissakaan.
 

Immortal

Jäsen
Suosikkijoukkue
Raipen ja Robbien jengit
Nickerson ei ilmeisesti ole oikein vakuuttanut tällä kaudella. Onko vika henkilökohtaisessa pelaamisessa vai onko koko joukkue sekaisin? Sarjataulukon perusteella jälkimmäinen vaihtoehto..

Olisi kiva kuulla kuinka Matt on pelannut? Tehot edelleen 0+0 ja plusmiinustilastossakin -3.. Pelaako ollenkaan YV:tä jne?

Nickerson on ilmeisimmin päättänyt kehittyä pelaajana ja hukannut täysin tunnetasonsa. Mies on aina ollut parhaimmillaan jälkitilanteissa ei pelitilanteissa ja se todella näkyy nyt kun sääntöjen rajoilla pelaaminen on vähentynyt. Kaksinkamppailut päättyvät tappioon kerta kerralta.

Hädintuskin liigakelpoinen puolustaja tällähetkellä.
 

dimmu

Jäsen
Oletan, että puhut SM-sarjatason joukkueista. Muiden joukkueiden kilpaurheilullinen tavoitteellisuus on vähän niin ja näin (sitä ei oikein ole) ja vaatimustaso sen mukaista. No ok Cn on ehkä rajatapaus, mutta tämä jako on luettavissa Ilveksen sivuiltakin.


Kyllä puhun SM-tasosta. Yleensä se vaan menee näin, että suomalainen ei reenaa itsekseen yhtään. Mennään sieltä mistä aita on matalin. Tämähän ei juurikaan ole hyvä juttu. Ehkä se vika todellakin on näissä pleikkareissa ja xboxeissa. Ennen nuoret olisivat menneet pelaamaan pihalätkää, nykyään pelataan änäriä...
 
En oikein keksinyt sopivaa ketjua tälle, eikä tämä nyt ole uuden avaamisenkaan arvoista juttua joten laitetaan tähän Pietilä-ketjuun:

Kuulin niinkin mojovan huhun että teidän konttorilta olisi urheilullisista asioista päättävä henkilö soittanut Tapparan toimistolle ja kysellyt löytyisikö sieltä Kari Makkosen puhelinnumero. Täysin vahvistamaton huhu, mutta kertoja oli sen "tason" henkilö että en uskoisi kyseessä olleen vitsin vaan sai kuulostamaan asian jopa todelliselta. Aika hauska tapaus, jos pitäisi paikkansa.

Tosin pitää muistaa että voihan sitä kiekkomiehillä olla kaikenlaista asiaa toisilleen - muutakin kuin valmentajasopimukset.
 

"Jalkakynä"

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Ilves
Suomalainen tulee hallille, laittaa nuuskan huuleen, tekee juuri sen mitä valmentaja käskee, erittäin harvoin omatoimisesti yhtään mitään. Tulee koppiin oheisesta, puhuu paskaa ennen jäälle menoa ja saattaa vähän myöhästyä jäältä, kun ei jaksanut pukea varusteita nopeasti. Menee jäälle, neppailee, kurvailee ja lätkyttelee, tulee pois jäältä. Loppuverryttelynä ehkä 5min hölkkä ja suihkuun ja nopeasti pois hallilta. Valitettavasti tämä on fakta.

Suomalaiset eivät pärjää ilman, että valmentajat tarkkailee koko ajan. ehkä 5% joukkueesta on semmoisia jätkiä, ketkä haluavat kehittyä ja tekevät töitä sen eteen. Yleensä nämä eivät edes ole parhaita pelaajia.

Jukka Jalonen antoi urheilulehden artikkselissa muutama vuosi sitten ymmärtää, että HPK:ssa kaikki harjoittelu tapahtui valvotusti. Hän kertoikin haastattelussa, että vaikka kuinka tekisi mieli luottaa pelaajiin niin silti täytyy valvoa. Hänen mukaansa tulokset niin kaukalossa kuin sen ulkopuolella paranivat, kun ohajattu/valvottu harjoittelu aloitettiin.

Ja esimerkki keihäänheiton puolelta. Tero Pitkämäen salaisuus on piillyt erinomaisessa tekniikassa, toisin kuin perinteisessä suomalaisessa tavassa jossa penkkipunnerrus tulokset=heiton pituus. Noh siis Hannu Kangas valvoi jokaisen harjoitteen. Mutta kun hänestä tehtiin keihään lajivalmentaja, hän ei pystynyt valvomaan Teron harjoituksia. Näin ollen pienien teknisten virheiden määrä kasaantui ja koko viime kausi puhuttiin "pienestä tekniikka virheestä" samaan aikaan pullisteltiin uusilla ennätyksillä testeissä.
 

vero

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Kuulin niinkin mojovan huhun että teidän konttorilta olisi urheilullisista asioista päättävä henkilö soittanut Tapparan toimistolle ja kysellyt löytyisikö sieltä Kari Makkosen puhelinnumero. Täysin vahvistamaton huhu, mutta kertoja oli sen "tason" henkilö että en uskoisi kyseessä olleen vitsin vaan sai kuulostamaan asian jopa todelliselta. Aika hauska tapaus, jos pitäisi paikkansa.

Tosin pitää muistaa että voihan sitä kiekkomiehillä olla kaikenlaista asiaa toisilleen - muutakin kuin valmentajasopimukset.

118, Kari Makkonen Ulvilasta, GSM-numero, kiitos, ajaa saman asian. Jos Ilves Makoa hakee valmennushommiin on perinteinen seura kyllä äärimmäisen syvällä. Aika monta jääkiekkovalmentajaa eri tasolta tiedän ja Mako ei ikävä kyllä ole tämän listan kärkipäätä. Jos porilaista osaamista tarvitaan nimet Jari Härkälä, Antero Kivelä ja Ismo Läntinen tulevat ennen Makoa ja heidänkään onnistumisesta en antaisi takeita.
 

dimmu

Jäsen
Jukka Jalonen antoi urheilulehden artikkselissa muutama vuosi sitten ymmärtää, että HPK:ssa kaikki harjoittelu tapahtui valvotusti. Hän kertoikin haastattelussa, että vaikka kuinka tekisi mieli luottaa pelaajiin niin silti täytyy valvoa. Hänen mukaansa tulokset niin kaukalossa kuin sen ulkopuolella paranivat, kun ohajattu/valvottu harjoittelu aloitettiin.

Näin muistan itsekkin lukeneeni jostain. Se on vaan kylmä fakta, että suomalaiset eivät jaksa/halua harjoitella omatoimisesti. Aina pitää olla valmentajan potkimassa eteenpäin ja tekemään paremmin. Uskon, että meillä Ilveksessäkin asia on näin, että ei valvota tarpeeksi. Pietilä luottaa pelaajiin liikaa, eikä valvo tarpeeksi harjoituksia. Esim. uskon että Bluesissa valmennusjohto haluaa sitä tempoa reeneihin, että koko ajan mennään ja tehdään täysillä. Sieltä se siirtyy peleihin. Tuskin kauhean montaa lusmuilijaa siitä porukasta löytyy. Ja sen huomaa taas peleissä, että harjoituksissakin tehdään asiat täysillä.

Vaikka se kuulostaakin hieman C-juniori touhulta, että valmentaja valvoo, niin Suomessa se vaan näköjään on pakko. Ei riitä se, että pelaajat tekevät itse hommia. Tulos usein on ei niin toivotun hyvä.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Se on vaan kylmä fakta, että suomalaiset eivät jaksa/halua harjoitella omatoimisesti. Aina pitää olla valmentajan potkimassa eteenpäin ja tekemään paremmin.
Varmasti monessa tapauksessa totta. Tosin osataanhan tuo muuallakin. Vova (Jursinov Jr.) kertoi esimerkiksi aikanaan jossain, että ero suomalaisten ja venäläisten harjoituksissa on siinä, että suomalaiselle kun sanoo, että "harjoittele tätä ja tätä", hän kysyy, että "mitä hyötyä tästä on" ja tekee perustelun jälkeen hommansa vaikka lähtisi hallilta. Venäläiselle kun sanoo, että "tee tätä ja tätä", hän tekee homman kiltisti, mutta kun valmentajan silmä välttää, hommasta aletaan luistamaan.

No, tuokaan asia ei ole kaikissa tapauksissa noin mustavalkoinen, ja Vovan ajoista on jo ehtinyt kulua aikaa. Voi olla, että nykypäivänä siellä on erilainen tapa harjoitella ja myös täällä homma on muuttunut kymmenessä vuodessa varmasti. Tosin sen mitä minä olen kuullut / lukenut, niin melkoinen kontrolli siellä on edelleen harjoituksissa päällä.
 

dimmu

Jäsen
Venäläiselle kun sanoo, että "tee tätä ja tätä", hän tekee homman kiltisti, mutta kun valmentajan silmä välttää, hommasta aletaan luistamaan.


Suomessa usein myös näin. Suomalaiset juniorit kokevat harjoitukset jotenkin sillä tavalla, että sitä tehdään valmentajien takia. Varsinkin c- ja b-junioreissa. A:ssa ymmärretään onneksi jo vähän, että itseä varten tässä harjoitellaan. Mutta silti hommista luistetaan, koska monet lähtevät mielummin kotiin pelaamaan änäriä, kuin jää hallille tekemään 20min omatoimista.

Tietenkään aina ei voi jäädä, esim peliä edeltävän reenin jälkeen, mutta esim 2-3x viikossa jos jäisi tekemään, kehitys todennäköisesti kasvaisi.
 

Mortal

Jäsen
Suosikkijoukkue
ILVES
Ilmeisesti tämän päivän Aamulehdessä Hautamaa on kuuluttanut uskoansa vaikka mestaruuteen saakka. Voisiko joku lainata Hautamaan lausunnon tänne, kun en aamulla lehteä ehtinyt lukea.

Ilves.comista napattua kirjoitti:
Hautamaa laukoo Aamulehdessä että tällä materiaalilla olis tarkotus mennä loppuun asti.
Sarjasijoitus ei miestä tyydytä, mutta mitään ei olla kuulemma vielä hävitty.

Ja luonnollisesti koko juttu jonkun yksittäisen ihmisen ylitulkinnaksi.
Ei tälläistä lehdestä löydy.
 
Viimeksi muokattu:

Hejony

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Suomi
Ilmeisesti tämän päivän Aamulehdessä Hautamaa on kuuluttanut uskoansa vaikka mestaruuteen saakka. Voisiko joku lainata Hautamaan lausunnon tänne, kun en aamulla lehteä ehtinyt lukea.
Nicht. Itse en ainakaan löytänyt lehdestä Hadelta muita kommentteja kuin "Kokoonpano ei ole tarkoitus vaihtaa. Sijoitus ei ole sitä mitä on haettu, mutta mitään ei ole vielä hävitty".

Eli hyvin neutraalia lätinää. En sitten tiedä menikö multa jotain ohi silmien.
 

Peltsi #18

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Saken ryminäkiekko on kulminoitumassa seuraavaan asiaan: Ilveksen senttereinä Tapu-pelissä häärii nelikko Määttänen-Keinänen-Kauvosaari-Uusivirta.

Tuolla sentterinelikolla ei pitkälle pötkitä. Kaikella kunnioituksella Pasi Määttästä kohtaan, hän ei enää ole menestystä hamuavan liigajoukkueen ykkössena. Ilveksen parasta laituria Geoff Plattia ruokkii puolestaan hätävarana Mestiksestä bongattu Jani Keinänen. Keinänen on nykyisin liigaan hyvä kolmos-nelossentteri, mutta että ensisijainen Plattin ruokkija? Ok, kyseinen kaksikko värkkäsi juuri maalin jolla tapu saattaa kaatua, mutta siitä huolimatta ei vakuuta. Kolmosena suurin toivein kauteen startannut Jarkko Kauvosaari, joka on flopannut pahasti. Nelosena puolestaan surullisen kuuluista Uusis.

Sakkea voidaan syytellä monesta asiasta, muttei nuo pelimerkitkään kyllä tällä hetkellä kovin häävejä ole. Ilveksellä on kolme kolmosketjun sentteriä ja yksi Uusivirta.
 

Mortal

Jäsen
Suosikkijoukkue
ILVES
Aivan käsittämätöntä, että Jaakko Pellinen tai Lassi Mattila ei mahdu tuohon nelikkoon. Toivottavasti huomenna.
 

"Jalkakynä"

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Ilves
Kolmosena suurin toivein kauteen startannut Jarkko Kauvosaari, joka on flopannut pahasti. Nelosena puolestaan surullisen kuuluista Uusis.

Sakkea voidaan syytellä monesta asiasta, muttei nuo pelimerkitkään kyllä tällä hetkellä kovin häävejä ole. Ilveksellä on kolme kolmosketjun sentteriä ja yksi Uusivirta.

Pellisen ja Mattilan kannalta ihan hyvä etteivät he ole nelosessa, koska kyseinen kentällinen pelaa suhteellisen vähän. On parempi että kyseinen kaksikko pelaa suuria minuutteja Mestiksessä.

Mitä sitten tulee Kauvosaareen. Hän on perusnöyrän suomalaisen perikuva ja siksi hän selvästi kaipaisi jonkinlaista pelitapaa. Kauvosaari kärsii eniten nykyisestä pelitavattomuudesta. KalPassa kuitenkin Virta laati selkeän pelitavan, jossa sentterillä oli tärkeä rooli. Ilveksen pelitapa puolestaan on erittäin 90-lukulainen. Tässä pelitavassa senttereiden merkitystä jopa vähätellään.
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös