Mainitun Korhosen ongelma taas on se, että hänelle ei ole kertynyt sellaisia meriittejä, joiden perusteella nyky-Ilveksessä jaetaan peliaikaa.
Minun oli pakko ottaa tämä asia esiin "junnujen puolustajana", sillä tänään sattui niitä jääkiekon pieniä ihmeellisiä asioita, jotka 98%:sti jäävät huomaamatta. Paikallispeli on juuri tauonnut ja Ilves voitti upeasti Tapparan neljännen kerran peräkkäin. Suurelle yleisölle ottelun sankareita olivat upeilla torjunnoilla Ilvestä tiukoilla hetkillä pystyssä pitänyt Hannu Toivonen ja kaksi maalia mättänyt kapteeni Mätsky. Mutta tapahtuiko pienelläkin näyttämöllä jotain erikoista?
Tapahtui. Ajassa 56.33 Ilves saa joukkuerangaistuksen pelin viivyttämisestä. Sakke lähettää perinteisestä muistista oman kasvatin kärsimään joukkueen puolesta. Ville Korhonen menee istunnolle paikalle, josta hän oli nähnyt Ilveksen edellisenkin osuman. Alivoima tapetaan upeasti ja Korhonen vapautuu penkiltä. Hän ei luistelekaan poikki kentän vaihtoon, vaan lähtee tilannetta lukien hyökkäykseen mukaan. Näin hän saa Saken aikakaudella harvinaisen mahdollisuuden. Olla mukana jääkiekkomatsin loppuhetkillä. Ville saa syötön itselleen ja kiekkoa kuljettaessaan Tapparan pelaaja rikkoo siten, että päätuomarin käsi nousee ylös. Tilanne jatkuu ja Tappara-pakin ollessa jo lähellä katkaisua saa Ville kerran vielä kurkottamalla kiekon omilleen. Peliä ei vihelletä poikki ja muutaman sekunnin päästä kiekko on kapteeni Määttäsen lavassa viivan tuntumassa. Lähtee laukaus, joka ei pelkästään tuo kolmea pistettä tai tämän kauden Tampereen herruutta. Se samalla siirtää Ilveksen keskinäisissä peleissä voitoissa Tapparan rinnalle ja maalieron turvin ohitsekin (sekä myös jaetuissa pisteissä). Juhlinnan ja yleisön huomion keskipisteenä on Määttänen - oikeutetusti. Mutta juhlivassa kasassa on mukana myös Ville Korhonen. Poika, joka pääsi sattumalta (tai sitten Saken taktisen nerouden ansiosta) pelaamaan ottelun viimeiselle minuutille ja samalla ottelun pieneksi näkymättömäksi sankariksi.
Suuri yleisö tuskin kiinnitti tänään katsettaan Korhoseen. Jääkiekossa voi usein aivan olemattoman pienet ja merkityksettömiltäkin tuntuvat asiat näytellä erittäin suurtakin roolia. Toivottavasti valmennusjohto ainakin huomasi tämän pienen, mutta pelin ratkaisussa oleellisenkin osuuden. Jospa Ville vaikka nousisi tällä teollaan hierarkiassa tyylikkään Uusivirran edelle...
PS. Onkohan tullut syötyä jouluruokia liikaa ja näkee joulun pieniä ihmeitä haluamallaan tavalla...
Viimeksi muokattu: