Täällä huudellaan sen menestyksen perään.
No, totta vie se on urheiluseuran perimmäinen pyrkimys. Varmasti myös SaiPan ja en epäile, etteikö sinne myös pyrittäisiin. Ihmeen kärsimätön ja ilmeisen suppea näkökulma kuitenkin monella on, kun tosiaan jos nyt seurataan seuran toimintaa, niin tämä vuosikymmen on ollut ihan omaa luokkaansa ja poikinut mm. neljän kauden mittaisen playoffs-putken (joka ikävästi katkesi viime vuonna). Joka on siis SaiPan kohdalla täysin uutta, jonkalaisesta ei jossain kohtaa ehkä edes uskaltanut kuin unelmoida, kun pudotuspelit tuntui olevan lähinnä outo suonenveto ja kammottavia kausia oli sitäkin enemmän.
Menestysnälkä voimistuu tietenkin kun runko kasvaa, mikä on toki ok, mutta ehkä pitää varoa, ettei hotki liikaa kerralla tai syö yli tarpeensa. Tuntuu, että osa on yhä sitä mieltä, että SaiPan tulisi pistää kaikki kerralla yhteen laariin, ottaa valtava riski sillä mielellä, että sieltä napsahtaa mestaruus. Entäs jos ei siltikään ja talous romahtaa. Tai vaikka tulisikin, mutta se kuormittaa sikäli, että seura notkahtaakin yllätysmestaruutensa jälkeen vuosikausiksi ihan jämäjengiksi ja on vaarassa jopa mennä konkurssiin. Eiköhän näitäkin seuratarinoita löydy, missä on mestaruutta tavoiteltu kärsimättömästi ja lähes hinnalla millä hyvänsä ja koko seura sen jälkeen on finaalissa vähän muista syistä. En kyllä itse haluaisi nähdä sitä, vaan kärsivällistä pitkäjänteistä työtä joka alkaa poikia sitä, että ollaan siellä paremmassa päädyssä tiiviisti ja haetaan yllättäjän viittaa. Seura onneksi noin tekee, pelottaa ihan ajatellakin, että jotkut talousnerofanit pääsisi päättämään asioista. :) Meillä pelattaisiin varmaan Suomi-sarjaa sen jälkeen ja toivoittaisiin, että Ketterä nousee Liigaan.
Minulle tässä kohtaa menestystä on se, että ollaan mukana tosipeleissä ja kyetään haastamaan ns. parempia. Olkoon siitten vaatimattomuutta, mutta mielestäni myös järkevämpää ja realistisempaa kuin haihattelu sillä, että budjetti saadaan hilattua johonkin ylös ja tehdään kalliita satsauksia toivotaan-toivotaan metodilla. Nykyinen suunta on rationaalisempi ja sitten kun menestyksen hedelmä putoaa syliin, niin huomataan niiden kärsimättömimpienkin taholta, että juu tämä kannatti ja tulevaisuuskin on turvatumpaa (täyttä turvallisuutta ei varmasti ole urheilussa millään seuralla, mutta vakaa talous on kuitenkin kivijalka.)