Täytyy hieman tulla tarkentamaan, vaikka otsikon vierestä meneekin. Kyllä se Mikkelinkin kiekkokulttuuri on rakentunut sieltä 50-luvulta alkaen MP:n ja Kissojen toimesta. Jukurien nimellä tosin vasta vuodesta 1970. SaiPan kanssakin oli monet väännöt 1975-80, kun pelattiin divarissa samaan aikaan. Jukurit sentään oli hallittomana keväällä -78 viides. Tuosta hallittomuudesta seura kärsi tuon kukoistuksen ajan, vaikka tekojään reunoilla toista tuhatta katsojaa usein kävikin (minäkin silloin pienenä). Halli saatiin vasta pari vuotta putoamisen jälkeen 1982. Kakkosdivarin korpivaellus ei sitten varmaan paljoa näkynyt mediassa, jolloin Mikkelissä kieltämättä elettiin jonkunlaista horrosta kiekon suhteen, vaikka toisinaan oli värikkäitä nousukarsintoja ylöspäin.SaiPa on tällä hetkellä liigan jumbo kiinnostavuuden suhteen, ellei negatiivisia juttuja huomioida. Mutta kannatuspotentiaali on suht' leveä vaikka lymyääkin nyt piilossa, se on luotu pitkäjänteisesti 50-luvulta alkaen. Mikkelin joutsentaru lätkärintamalla on paljon lyhyempi ja alkaa 90-luvun lopulta Dufvan käynnistämänä. Eli vasta yksi sukupolvi on saanut nauttia eteläsavolaista kiekkoherkkua.
Mitä tulee siihen viime perjantain yleisömäärään (n. 2300) Mikkelissä, niin täytyy huomioida maikkarin hockey night -lähetys ja myöhäinen alkamisaika 19.30 (ei lapsiperheille), kova pakkanen sekä toinen viikko peräkkäin, kun oli kaksi ns. arkipeliä. Eiköhän yleisömäärät taas tasaannu ylemmäksi, kun tarjontakin normalisoituu. Turha tässä on sen enempää kannattajakulttuureja vertailla. Katsojalukuihin vaikuttaa niin moni asia.
SaiPalle ja erityisesti faneille tsemppiä kevääseen, vaikka tämän kauden urheilullinen panos alkaa olla joukkuetasolla taputeltu. Yksilötasolla sen sijaan riittää seurattavaa. Ollaan meilläkin pakkailtu rumpuja jo tammikuussa, joten tämä tunne on tiedossa. Eikä siellä varmasti olla hanskoja heitetty tiskiin joukkueenakaan. Taisi olla keväällä -20, kun kausi oli meiltä jo paketissa, mutta niin vaan voitettiin kolme, neljästä vika pelistä.