Tässä täytyy kyllä antaa Espoon miehelle pisteet, sillä @Juhaht on täysin asian ytimessä.
Noista seuraajien määristä puhuttaessa SaiPan strategia menee metsään ja isosti. Someseuraajien määrien laskeminen oli keskiössä sometekemisessä joskus 10 vuotta sitten. Silloin eri toimijat oikein yritti maksimoida seuraajien määriä kaiken maailman kisoilla tyyliin: "kaikki ryhmän tykkääjien kesken arvotaan...".
Nykyään sosiaalista mediaa työkseen tekevät ymmärtävät, että sillä seuraajamäärällä ei lopulta ole juuri mitään arvoa. Päinvastoin liian suuri seuraajamäärä saattaa jopa vahingoittaa brändiä, jos seuraajiksi liittyy ihmisiä, jotka eivät oikeasti olekaan niin isoja faneja.
Esimerkiksi Facebookin algorytmi toimii niin, että kun joku tili, vaikka SaiPa, postaa jotain, näyttää FB sen postauksen heti vain osalle SaiPan seuraajia. Kuvitellaan, että vaikka tuhannelle. Sen jälkeen algorytmi seuraa, mitä nämä tuhat ihmistä tekevät. Jos moni reagoi postaukseen kommentoimalla, tykkäämällä tai jakamalla, algorytmi tulkitsee, että tämä sisältö kiinnostaa ja näyttää sen isommalle joukolle, eli esim 5000:lla SaiPan seuraajalle. Jos sama suosio jatkuu, jatkaa postaus leviämistään.
Jos sen sijaan SaiPa on strategiansa mukaisesti keskittynyt vain maksimoimaan seuraajien määrää ja sinne on vaikka laitettu kilpailuja, että "kaikkien seuraajien kesken arvotaan lahjakortti Urheilu-Koskimieheen", on seuraajiin liittynyt tyyppejä, jotka tulevat lahjakortin perässä, eivätkä välttämättä ole ollenkaan SaiPa-faneja tai eivät ainakaan kovia. Sitten myöhemmin noita tyyppejä päätyy siihen FB:n ekaan 1000 hengen testijoukkoon ja koska he eivät reagoikaan SaiPan kiekkoaiheisiin postauksiin, tulkistee algorytmi, että sitältö ei kiinnosta ja lopulta postausten tavoittavuus jääkin pienemmäksi kuin mihin se olisi jäänyt pienemmällä ja fiksummin kootulla ryhmällä.
Maailmalla tästä ongelmasta tunnetuin esimerkki on Budweiser. Kun fb:n suosio kasvoi, halusi Budweiser olla sosiaalisen median suosituin olutmerkki. Budweiserin fb-ryhmää promottiin isosti, että se olisi tykätyin ja sinne saatiin lopulta yli 13 miljoonaa tykkääjää. Mutta sitten huomattiin, että ryhmään tehdyt postaukset eivät leviäkään. Vaikka seuraajamäärä on noin iso, saavat monet postaukset vain kymmeniä tai muutamia satoja tykkäyksiä. Syynä oli se, että seuraajista iso osa ei ollut brändin superfaneja ja eivät siksi reagoineet sisältöön, ja sen takia FB ei näyttänyt niitä enää muille. Tuota ei voinut jälkikäteen enää korjata, koska Budweiser ei tiennyt, ketkä ovat niitä "vääriä seuraajia". Perustettiin oma ryhmä Bud Light -oluelle ja vaikka sen seuraajamäärä on vain muutama miljoona eli murto-osa siitä pääryhmästä, tavoittavat tuon ryhmän postaukset moninkertaisesti enemmän yleisöä. t
Jos katsoo mainostajia tai mediatoimistoja, jotka työkseen ostavat yrityksiltä sosiaalisen median näkyvyyttä, eivät ammattiostajat ole enää aikoihin kysyneet seuraajamääriä. Heitä kiinnostaa vain ryhmän engagement ja reach. Engagement on se joukko ihmisiä, ketkä reagoivat sisältöön kommentoi/tykkää/jaa -tyylillä ja reach on se todellinen joukko, joka sisällön näkee. Ja reach on ihan eri asia kuin tykkääjämäärä.
Väistämättä tulee tunne, että tuon seuraajamäärän strategiaan kirjoittanut ei ymmärrä sosiaalista mediaa. Jos tuo olisi kirjoitettu fiksusti, olisi sanamuoto ihan toisenlainen. Nyt siis kerrottiin tavoitteeksi, että SaiPalla olisi 100 000 some-seuraajaa. Parempi tavoite olisi kertoa, että SaiPa tavoittaa sosiaalisen median kautta kuukausittain tai viikoittain xxx xxx ihmistä.
