Tuossa juuri isolla poikaporukalla juteltiin missä olosuhteissa sähköauton hankinta voisi tulla kyseeseen.
1. Toimintamatka 1000 km
2. Hinnat tippuvat polttomoottoriautojen tasolle tai alle
Arviomme oli että ehkä vuosikymmenen lopulla tilanne voi olla tällainen.
Kuinka moni tuosta isosta poikaporukasta on ajanut sähköautolla ja kuinka moni ajaa yli 1000 km kotinsa tai sivistyksen ulkopuolella yhtä soittoa?Tuossa juuri isolla poikaporukalla juteltiin missä olosuhteissa sähköauton hankinta voisi tulla kyseeseen.
1. Toimintamatka 1000 km
2. Hinnat tippuvat polttomoottoriautojen tasolle tai alle
Arviomme oli että ehkä vuosikymmenen lopulla tilanne voi olla tällainen.
Edellisen ja nykyisen autoni ( Volvo ja Ford) pystyy etäkäynnistämään mikä jäähdyttää kivasti autoa ennen lähtöä. Ei se kyllä erityisen ekologista ole, eikä poista sitä tosiasiaa, että sähkö voittaa bensan. Tai siis ainakin omasta näkökulmasta, koska noin 400km range riittäisi mulle kevyesti ja sitä sähköä saa omalta pihalta. Seuraava auto onkin varmasti sähköinen. Harmillisesti nykyinen auto on niin tuore, että pari vuotta joutuu odottamaan.Kiitos!
Vuosien hionnalla olen pyrkinyt maksimoimaan tyylin ärsyttävyyden.
Toki tuuletuksesta ei mitään varsinaista iloa ole, jonka vuoksi en sitä noteerannut, kun ei se ilma kierrättämällä viilene.
Jep, itsekin näin mutuna sanoisin että toki 40-50km/h tasaista ajoa on taloudelisempaa kuin 80km/h, mutta entä jos matkaan sisältyy perus kaupunkiajoa pysähtelyineen ja kiihdytyksineen? Oma bensa-auto MHEV-tekniikalla varusteltuna syö kaupunkiajossa n. 10-20% enemmän polttoainetta kuin maantiellä. Vanhemmalla polttomoottorikalustolla ero taitaa olla paljon isompikin.
Luulisi siis, että nämä samat lainalaisuudet koskisivat myös sähköjä. Tiedä sitten.
@sampio @Brother Whisper
Mutta älkää nyt niin lapsellisia olko etteikö tuota jotenkin aleta verottamaan tulevaisuudessa. Liikkumisesta otetaan varmasti sellainen ”kipurajahinta” niinkuin nytkin.
Tämäkin on vähän erikoinen kulma, kun nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä ja ilmastonmuutoksen edetessä, on päivänselvää, että jos autoiluun keksitään lisää veroja, polttomoottoriautoon kohdistetaan vähintään sama lisäverokuorma kuin sähköautoiluun.
Eikö kuitenkin parhaaseen kilometrimääräiseen rangeen päästä sähköautollakin maantiellä?
Ei kai kukaan muuta kuvittelekaan etteikö kohdisteta. Kymmenen vuoden kuluttua sähköautoilu lienee yhtä kallista kuin autoilu nyt ja polttomoottoriautoilu tätäkin kalliimpaa. Mutta se ei poista noita mainitsemiani ehtoja sähköauton hankinnalle. Jos polttomoottoriautoilu kallistuu niin sittenpä kallistuu. Maksetaan mitä täytyy. Hinta ei ole aina tärkein konsultti vaan käytännöllisyys.
Ei latausta tarvitse tuntikausia odotella, koska pysähtynette matkalla pari kertaa. Lounaalla lataus ehtii nousta 80% pikalaturilla helposti, toinen tauko sitten vessan ja kahvin kautta, ja lähellä ollaan jälleen. Akun kapasiteetista riippuvaista toki, mutta tuolla setillä ollaan jo perillä, jossa todnäk on yön yli mahdollisuus pitää pistokkeen päässä autoa.No ainakin meidän perheen on vuosittain ajettava tuo 1000km:n pätkä muutaman kerran vuodessa putkeen. Ei siinä päiväreissulla ole aikaa tuntikausia latauksia odottelemaan.
Ei latausta tarvitse tuntikausia odotella, koska pysähtynette matkalla pari kertaa. Lounaalla lataus ehtii nousta 80% pikalaturilla helposti, toinen tauko sitten vessan ja kahvin kautta, ja lähellä ollaan jälleen. Akun kapasiteetista riippuvaista toki, mutta tuolla setillä ollaan jo perillä, jossa todnäk on yön yli mahdollisuus pitää pistokkeen päässä autoa.
En tässä yritä mitään käännytystä, ja ymmärrän täysin sähköautojen rajoitteet joissain rajatapauksissa. Itse en kuitenkaan juuri yli 300 kilsan siivuja jaksa muutenkaan istua, ja vähintään joku perheestä vinkuu vessaan about kolmen tunnin välein, jolloin otettaisiin samalla poweria lisää.
Mä en näe tuossa latauspisteiden määrässä ongelmaa. Sähköautoilija on keskimäärin maksukykyinen asiakas. Ei vapaata latauspistettä firman pihassa = maksukykyinen asiakas jossain muualla rahojensa kanssa. Tuo on melko selkeä kannuste latauspisteiden lisääntymiselle. Ja se kannuste sen kuin vahvistuu koko ajan.Näin varmaan on kuten kirjoitat. Mutta tätä latausinfran kehittymistä on helppo tarkkailla ihan vuosittain. Jokainen voi toki laskea kuinka valtava määrä noita latauspisteitä on oltava jos/kun sähköautojen määrä alkaa kasvaa. Tuossa on kova fundeeraaminen kun esimerkiksi Lapin matkailu on luonteeltaan sesongeista elävää. Latauspuistojen tarve kiirastorstaina lienee aika massiivinen verrattuna normaaliin arkeen. Kaikenlaisia kompromisseja on odotettavissa ja ne eivät oikein tähän sovi.
Jep, itsekin näin mutuna sanoisin että toki 40-50km/h tasaista ajoa on taloudelisempaa kuin 80km/h, mutta entä jos matkaan sisältyy perus kaupunkiajoa pysähtelyineen ja kiihdytyksineen? Oma bensa-auto MHEV-tekniikalla varusteltuna syö kaupunkiajossa n. 10-20% enemmän polttoainetta kuin maantiellä. Vanhemmalla polttomoottorikalustolla ero taitaa olla paljon isompikin.
Luulisi siis, että nämä samat lainalaisuudet koskisivat myös sähköjä. Tiedä sitten.
Autoilu on ennen kaikkea keski-ikäisille ja sitä vanhemmille miehille tunnekysymys, jonka voi todentaa tsekkaamalla jokaisen somen sähköautokeskustelun.
Oli aika paljon edullisempaa omistaa molemmat matkapuhelin ja kiinteä puhelinliittymä kuin kaksi autoa nyt.Suhtauduttiinkohan langattoman puhelinverkon tuloon aikoinaan niin, että sen rakentaminen on liian kallista. Tai miten puhelinasioita sitten hoidetaan, kun kerran vuodessa tehdyllä pitkällä maakuntamatkalla joutuu pakosti katvealueille, jossa modernia verkkoa ei vielä ole – eikä ole ole tulossakaan, koska koko maata ei millään saada katettua.
Mulle on ähäkuttia meiningillä todettu, että "Sanopas, viherpiiperö, mihin ne välttämättömän öljynjalostuksen sivutuotteena tulevat bensat varastoidaan? Poltetaan vai lasketaan mereen?" Totesin, etten tiedä, mutta en koe historian ammattilaisena olevani velvoitettukaan tietämään, vaan sitä varten on insinöörit ja moderni tiede. Historiasta tiedän kuitenkin sen, että vastaavissa tilanteissa on ennenkin ratkaisu keksitty, ja luotan tieteeseen tässäkin tapauksessa. No, vastapuoleni taisi olla tyytyväinen, kun sai taas yhdelle viherpiipertäjälle jauhot suuhut. Hauskaa tässä oli lisäksi se, etten erityisemmin argumentoinut aluksikaan ympäristön puolesta, enkä koe itseäni erityisen hc-viherpiipertäjäksi, vaan suon sen kunnian niille, jotka oikeasti ymmärtävät ympäristön päälle ja välittävät siitä vielä itseäni enemmän. Kun tiedän, ettei sähköautoilijoista moni edes ajattele ympäristöä vaan ajokokemusta ja taloutta, oli tuo avaus aika mielenkiintoinen. Mutta mustavalkoisuus auttaa sietämään epävarmuutta.Suhtauduttiinkohan langattoman puhelinverkon tuloon aikoinaan niin, että sen rakentaminen on liian kallista. Tai miten puhelinasioita sitten hoidetaan, kun kerran vuodessa tehdyllä pitkällä maakuntamatkalla joutuu pakosti katvealueille, jossa modernia verkkoa ei vielä ole – eikä ole ole tulossakaan, koska koko maata ei millään saada katettua.
Oli aika paljon edullisempaa omistaa molemmat matkapuhelin ja kiinteä puhelinliittymä kuin kaksi autoa nyt.
Kyllä mä ymmärsin, että kirjoitit tunteista ja kaiken uuden vastustamisesta, mistä olen tottakai samaa mieltä. Mielestäni vertaus vain ontui muuten. Vielä ei täyssähkö kaikille sovi (ainoaksi autoksi). Osa vastustajista toki on idiootteja ja vastustavat vastustamisen ilosta.Verrattuna mihin? Uudet autot ovat olleet diesel- ja bensiiniaikanakin kalliimpia kuin puhelimet, mutta silti taloudessa on ollut ennen kaksi autoa kuin kaksi matkapuhelinta. Jos kaksi sähköautoa on taloudelle liian suuri investointi, niin sitten ostetaan vain yksi.
Vastaukseni koski tunteita, joista @Tuamas mainitsi. Tämä maa on kokenut ennenkin kehitystä, mihin moni on sopeutunut niin hyvin, ettei enää kaipaa vanhaa, niin miksi juuri sähköautoilu olisi se askel, johon suhtaudutaan kielteisesti ja yleensä pelkällä tunteella.
Verrattuna mihin? Uudet autot ovat olleet diesel- ja bensiiniaikanakin kalliimpia kuin puhelimet, mutta silti taloudessa on ollut ennen kaksi autoa kuin kaksi matkapuhelinta. Jos kaksi sähköautoa on taloudelle liian suuri investointi, niin sitten ostetaan vain yksi.
Vastaukseni koski tunteita, joista @Tuamas mainitsi. Tämä maa on kokenut ennenkin kehitystä, mihin moni on sopeutunut niin hyvin, ettei enää kaipaa vanhaa, niin miksi juuri sähköautoilu olisi se askel, johon suhtaudutaan kielteisesti ja yleensä pelkällä tunteella.
Maksukykyisellä asiakkaalla on toki oma latauspiste kotona tai töissä, ja autossaan 400+km range, joten päivittäisessä asioinnissa se on aika sama, onko latauspisteitä kaupan pihassa vai ei. Hybridiharrastajalle ja Lapin ressuilla asia toki eri, mutta pitkät matkat tietysti tehdään muutenkin joukkoliikenteellä, eikös.Mä en näe tuossa latauspisteiden määrässä ongelmaa. Sähköautoilija on keskimäärin maksukykyinen asiakas. Ei vapaata latauspistettä firman pihassa = maksukykyinen asiakas jossain muualla rahojensa kanssa. Tuo on melko selkeä kannuste latauspisteiden lisääntymiselle. Ja se kannuste sen kuin vahvistuu koko ajan.
Hintaeroa on uusissa esim. VAG:illa ~5k€, joka säästyy vuodessa-parissa (jonka jälkeen ero vielä kasvaa huoltojen ja korjausten vähenemisen kautta) ja pikalaturien (yli 100kW, eli latausnopeus yli 350 km/h) yleistymisen myötä normaalit käyttäjät eivät tee mitään 1000km rangella.
Tuo 500-600km range vaan tarkoittaa Suomen olosuhteissa sitä Max 400 km.Sähköauton range ei tule koskaan olemaan 1000km. Uskoisin, että range vakiintuu 500-600km väliin tulevaisuudessa ja enempää ei tarvita ainakaan 20-luvulla. Latausinfra ja latauksen nopeus hoitaa loput.
Ensi vuodelle pidän lähes varmana hankintatuen nousua tasolle 5000-6000€. En näe muuta vaihtoehtoa, jos ja kun hallitus aikoo pysyä tavoitteessaan.