Toki monet merkit viittaavat, että Venäjä on ajautumissa fasistisluontoiseen diktatuuriin. Tästä kehityksestä kärsivät venäläiset eniten. Tämän kehityksen kritisointi ei ole mielestäni venäläisvihaa. Se voi olla jopa venäläisrakautta.
Totuus on, että Venäjä ei täytä kaikkia hyvän demokratian piirteitä. Hälyttävintä on tiedotusvälineiden keskittyminen valtion käsiin. Myös oppositiopoliitikkojen murhat vaikuttavat hämäriltä.
Tämä viesti olisi vähän sama kuin sanoisi vuonna 1930 että vaikuttaa vähän siltä, että tuo naapurimaa on ajautumassa kommunistiseen järjestelmään. Vuonna 2001-02 olisi vielä ollut ajankohtaista noin todeta, kun mediaa oli jo pistetty saappaanpohjalla kuriin ja oppositio myös. Ei enää voi puhua vuonna 2015 että "Venäjä olisi ajautumassa" vaan Venäjä on ajautunut. Tiedotusvälineistä valtava enemmistö on valtion käsissä, oppositiopoliitikot on joko ammuttu, pistetty linnaan, vaiennettu ottamalla sukulaisia panttivangeiksi tai sitten ovat itse tajunneet karata maasta. Päälle vielä aivan käsistä lähtenyt propaganda ja kansallinen kiihotus, niin miten kukaan ei voi välttyä näkemästä vertauskohtia Saksaan 30-luvulla? Monihan se tunnetusti näkee.
Ryssävihalla on pitkät perinteet Suomessa ja kuten täällä on jo sanottu, niin syynä on historialliset perinteet. Vaikka Isovihasta on jo 300 vuotta, niin ne asenteet ovat periytyneet jälkipolville kertomuksina ja muisteluina, jotka väkisin vaikuttavat ihmisten asenteisiin joista seuraa taas tulkintojen johdattelu tiettyyn suuntaan. Jos on lapsesta asti opetettu että kaikki venäläiset ovat ryövääjiä, niin vain se yksi ryöväävä venäläinen riittää vahvistamaan tämän vanhemmilta opitun asenteen. Isovihaa ei täten voi vähätellä merkitykseltään ryssävihan syynä, mutta asiaa ei auttanut sortokaudet ja toisen maailmansodan aika. Suomella, kuten monella muullakin Venäjän naapurilla, on huonoja kokemuksia Venäjästä kautta historian ja se ei voi olla vaikuttamatta ihmisten suhtautumiseen Venäjää kohtaan. Nykyhetken toimet vaan vahvistavat tätä ryssävihan oikeutusta, sillä "aina ne ovat tuollaisia kusipäitä olleet". Asenteet eivät siis katoa, kun inholle löytää perusteita nykyhetkestäkin. Eihän Puolassakaan enää pelotella lapsia suomalaisilla, koska huonoja kokemuksia ei enää ole, joten asennetta ei voi pitää pystyssä. Se vain katoaa.
Nykyään ryssäviha henkilöityy paljon Venäjän valtioon, sen johtoon ja toimintaan. Vaikka yksittäinen venäläinen ei ole suoraan vastuussa Ukrainan sodasta ja Putinin toimista, niin se on ikävä totuus, että kansa oikeasti pitää Putinista ja hänet on varmasti ihan rehellisesti valtaan äänestetty, vaikka myöhemmin vaalivilppiä on tapahtunut. Ei silloin voi Venäjän kansakaan juuri välttyä vastuusta ja samalla tavalla olivat myös saksalaiset 30-40 luvulla vastuussa maan toimista, vaikka natsien suosioon vaikutti talouden pelastaminen - aivan kuin Venäjällä. Venäläiset ovat hyvin etatistista kansaa ja kaipaavat vahvaa johtajaa, minkä lisäksi Putinia oikeasti fanitetaan. Jos naapurimaassa kansa huutaa innolla vahvaa johtajaa ja tykkää kuin hullu puurosta, kun toiselta valtiolta vallataan alue, niin ei se ihme ole jos negatiiviset asenteet siirtyvät myös koko kansallisuutta kohtaan. Ihmiset ovat yksilöitä, mutta emme valitettavasti osaa emmekä pysty käsittelemään valtavia ihmismääriä yksittäisinä yksilöinä. Sen kanssa on elettävä meidän jokaisen.
En koe olevani venäläisten vihaaja. Inhoan vain tuota Putinin hallinnon fanitusta ja etatistista asennetta sekä puusilmäistä suhtautumista historiaansa kohtaan (missä osasyy on toki valtiovallalla itsellään). Ei minulla olisi ongelmaa olla venäläisen ystävä taikka seurustella venäläisen kanssa jos tämä ei ole putinisti. Suhtaudun lähinnä kylmästi ja inhoavasti sellaisiin henkilöihin, jotka tuota järjestelmää fanittavat tai koittavat parhaaksi selitellä. Kansalaisuudesta riippumatta.