Ruoan hinta ja laatu - aikamme suurin kusetus.

[HemmoP]

Ei täällä ole ongelmana se miten paljon tavaraa tuotetaan vaan se miten pitkät välimatkat tässä maassa on. Todellisuutta on kuinka se ruoka rahdataan ensin toiselle puolelle Suomea jalostettavaksi ja sitten taas takaisin lähtöpaikkaan myytäväksi. Koskapa Suomessa tästä tulee matkaa satoja kilometrejä toisin kuin pienessä ja väkitiheässä Euroopassa on valmistajien tingittävä jostain.

Jep, vähän niinkuin HK:n pekoni: ruotsalaista sikaa joka on roudattu Puolaan pakattavaksi joka roudataan Suomeen ja myydään HK:n paketissa...

Rainbown vastaava on tehty Hollannissa ja on edullisempaa ja parempaa.

 

[BlackWolf]

Jokainen teistä voi mennä katsomaan paljonko suhteutettuna liikevaihtoon tekevät K ja S ryhmä rahaa. Heidän katteensa on luokkaa prosentteja, ei kymmeniä. Miten moinen on mahdollista kun he tekevät "niin perkeleesti rahaa"? Volyymit on aivan hillittömiä molemmilla ryhmillä. Sitten kun verrataan Liideliin, niin minun on oikeasti hankalaa sanoa miksi Lidl pystyy myymään samaa halvemmalla kuin Suomalaiset. Onko heille halvempaa ostaa raaka-aineet vai mitä? Vai onko työntekijöiden määrä pienempi jolloin säästöä tehdään sitä kautta?

Suomen koko jakeluketju on jo pelkästään viljelijöistä ja heidän lannotteista lähtien kustu totaalisesti. Siihen kun lisätään pienten palvaamojen yms. puute, jotka oikeasti tekevät hyvää tavaraa samalla hinnalla tai hieman kalliimmalla kuin se paska mitä isot myyvät "edullisesti" ja kansalaisten "halvimmalla mennään" asenne niin kyllä juurikin tuo tavaran raahaaminen ympäri Suomea näkyy hinnoissa ja laadussa.

Jos menen paikalliseen S kauppaan ja ostan sieltä (älkää kysykö miten hitossa mahdollista) lähialueella tehtyä makkaraa, jossa lihapitoisuus on muistaakseni reilusti yli 80% ja maksan siitä 3 euroa/400g ja vaihtoehtona on vieressä hintaan 2,50 sitä perssilmä, jauho paskaa ala atria tms. niin kyllä minä väitän että johonkin on silloin tullut tuplaten lihalle hintaa siinä välissä. Tosin maksaa ne jauhotkin, mutta ei kai niitä sinne tungettaisi jos ne ei olisi halvempia kuin se liha.

 

[Rafael]

Onneksi pientä valoa on näkyvissä suomalaisten ruokailutottumuksissa. Tämä ketjukin käy siitä hyvänä esimerkkinä. Kyllähän jengin silmät on muutenkin avautuneet, rasvakeskustelu on aluillaan ja luomutuotteita on kyllä viimeisen vuoden aikana tullut kauppojen hyllyille kiitettävästi.

Paskaahan nuo marketit on pullollaan. Jostain luin, että suomalainen syö erilaisia lisäaineita ja kemikaaleja vuodessa n.6-7 kg. Aikamoinen määrä, jos pitää edes vähän paikkaansa. Samaan aikaan erilaiset mystiset hermostolliset ja immunologiset sairaudet ovat lisääntyneet huikean paljon.

Mielestäni koko ravintokeskustelu on täysin harhaanjohtavaa. Jatkuvasti jauhetaan yksittäisistä vitamiineista ja kolesteroleista, vaikka maalaisjärkikin sanoo, että kyse on ravinnon laadusta, alkuperäisyydestä, monipuolisuudesta ja erilaisista synenergioista.

Laadukasta, alkuperäistä ja prosessoimatonta ruokaa on edelleen helvetin vähän tarjolla ruokakaupassa. Lihatiskit ovat pohjanoteeraus monessa kaupassa. Luomulaatuista lihaa on todella vähän tarjolla ja hinta on kyllä aika huikea. 400g luomunaudanjauhelihaa maksoi eilen 4,95 citymarketissa.

Kyllä Suomesta laadukkaita raaka-aineita löytyisi todella paljon, mutta joku taho blokkaa niitä aika taitavasti hieman laiskemman kuluttajan saatavilta.

 

[Ruutiveijari]

Luomua tulee aina kun mahdollista ostettua. Kalliimmaksihan se tulee, mutta mikäpä parempi paikka sijoittaa olisi kuin hyvä ruoka? Luomuna ostan maidon, lihat, leivän, jugurtit, mehut ja valmisruoat, silloin harvoin kun niitä ostan. Kun tarkemmin ajattelee, oin 80-90% omista ruokaostoksista on luomua. Kasvikset ja hedelmätkin usein, mutta näiden kohdalla täytyy aina välillä tinkiä hintaerojen vuoksi. Ja silloin kun jotain ei-luomua ostan, selaan erityisen tarkkaan valmistusaineet. Mustalla listalla on osa väriaineista ja kaikki arominvahventeet sekä joukko muita aineita. Sekä liiallisesti suolatut.

Ja ruokaan menee tässä kahden perheen taloudessa noin 400-500 euroa kuukaudessa.

 

[Valioyksilö]

Jokainen teistä voi mennä katsomaan paljonko suhteutettuna liikevaihtoon tekevät K ja S ryhmä rahaa. Heidän katteensa on luokkaa prosentteja, ei kymmeniä. Miten moinen on mahdollista kun he tekevät "niin perkeleesti rahaa"? Volyymit on aivan hillittömiä molemmilla ryhmillä. Sitten kun verrataan Liideliin, niin minun on oikeasti hankalaa sanoa miksi Lidl pystyy myymään samaa halvemmalla kuin Suomalaiset. Onko heille halvempaa ostaa raaka-aineet vai mitä? Vai onko työntekijöiden määrä pienempi jolloin säästöä tehdään sitä kautta?

Ruuan kate on vähän enemmän - luokkaa 15-25%. Lidl taasen on vuotta 2008 lukuunottamatta tehnyt Suomessa tappiota, johtuen todennäkösesti siitä, että Lidl pyrkii kasvattamaan markkinaosuuttaan. Katteet Lidlillä on varmasti kohdillaan johtuen lukuisista omista merkeistä ja volyymista teollisissa tuotteissa (kuivatavarassa).

 

[Gellner]

Eikö se ole ihan selviö, että eineksiä ostamalla ostat vain ruoan kaltaista tuotetta? Jos haluat kunnon ruokaa, ostat hyvät raaka-aineet ja teet ateriasi itse. Valmisruoat ovat ruoan korvike uusavuttomille ja kiireisille, ja pitävät useimmat hengissä ja kylläisinä. Lisäksi ne ovat edullisia, ja mikä olikaan se vanha ikitotuus halvan ja hyvän esiintymisestä samassa tuotteessa?

Ei nyt ihan näinkään. Ei valmisruoka ole ruoan korvike vain uusavuttomille ja kiireisille. Silloin harvoin kun syön himassa syön valmisruokaa. En koskaan tee itse safkaa. En kuitenkaan pidä itseäni uusavuttomana, osaan kyllä tehdä jotain pöperöä. Itseäni ei vaan voisi vähempää kiinnostaa safkan tekeminen. Ei huvita enkä jaksa rehkiytyä. Syönkin oikeastaan joka päivä raflassa tai frendien luona. Tai sitten haen jostain noutomestasta safkaa himaan. Valitettava tosiasia on kuitenkin se, että eipä nuo ravintoloidenkan sapuskat aina niin kummoisista raaka-aineista ole tehty.

 

[tty_01]

Ruuan kate on vähän enemmän - luokkaa 15-25%. Lidl taasen on vuotta 2008 lukuunottamatta tehnyt Suomessa tappiota, johtuen todennäkösesti siitä, että Lidl pyrkii kasvattamaan markkinaosuuttaan. Katteet Lidlillä on varmasti kohdillaan johtuen lukuisista omista merkeistä ja volyymista teollisissa tuotteissa (kuivatavarassa).

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20101032483
Kauppalehden mukaan teki voittoa viimekin vuonna. Uusien investointien määrä vähenee ja kannattavuus nousee.

Viime aikoina olen olen ihmetellyt perunan hintaa, kahden kilon pussin hinta normaalisti 1.20. En juuri nyt löydä ajantasaista tietoa tuottajan saamasta hinnasta, mutta arvelisin sen olevan alveineen ~25 senttiä (olettaen, että hinta on noussut tänä vuonna). Eli tukulle ja kaupalle jää yli puolet tuotteen hinnasta.

Tuottaja varmaankin mielellään myisi 30 sentillä perunoita ruokapiirille, jos kyseessä olisi vähänkin isompi määrä, >100kg.

Ja miksikö ihmettelin perunan hintaa? No siksi, että ranskanperunoiden kilohinta alkaa olemaan samaa luokkaa kuin tavallisten perunoiden.

 

[ernestipotsi]

Ruuan kate on vähän enemmän - luokkaa 15-25%. .

Onneksi esim pientoimittajille ruokakauppa laittaa katteeksi 40-50%. Toi 15% toteutuu ehkä jossain muovikasseissa, mutta valitettavasti kauppojen katevaatimuksetkin ovat viimeisen 10 vuoden aikana selvästi nousseet

 

[profiler]

Eilisen Aamulehden Asiat-sunnuntailiitteessä käsiteltiin lähiruokaa ja sen tuottamista. Jutussa oli kerrottu muutamasta pirkanmaalaisesta tuottajasta ja valaistu, kuinka vaikeaa ja byrokraattista ruuan myyminen kotitilalta on. Kaiken pitäisi olla niin steriiliä ja jokainen pikkujuttukin täytyy hyväksyttää tarkastajilla tai eläinlääkärillä. Lisäksi määräysten tulkinta vaihtelee kunta- ja tarkastajakohtaisesti. Jutun päätarkoituksena olikin valottaa, kuinka lähiruoan pitäisi olla nyt muodikasta, mutta sen tuottaminen on tehty hemmetin vaikeaksi. Juttua ei löydy luettavaksi verkosta.

Itse olen työn kautta käynyt useammassakin suuressa elintarvikealan tehtaassa ja kyllä muutamassa hygieniatason ylläpito on vähän niin ja näin. Vaatimukset kun pitäisi olla samat kaikilla, isoilla ja pienillä.

Hyvin ovat S ja K EVIRA lobbauksensa hoitaneet.

Samaahan ovat valitelleet erilaiset Helsinkiläiset huippuravintoloiden pitäjätkin. Muutama sata metriä keittiön ovesta on meri ja tori ja siellä joka aamu tarjolla aamulla pyydettyä kalaa suoraan kalastajan veneestä. Kuljettaisikin vielä tuo lähituottaja vonkaleensa takaovelle, jos vain pyytäisi. Mutta kun ei saa pyytää. Pitää kalan kiertää kalastajalta kuorma-autolla tukkurin kylmävarastoon, josta sitten seuraavana aamuna kuorma-autolla sinne ravintolan takaovelle, jotta saa tarjota asiakkaalle puhtaana ja tuoreena.

Pitivät kokit hullunhommana ja kalliina systeeminä tuollaista, mutta mitäpä nuo ruuan laadusta, tuoreudesta ja puhtaudesta ymmärtäisi - pitää EVIRAN valvoa kuluttajan etua...

 

[Chambza]

Jostain luin, että suomalainen syö erilaisia lisäaineita ja kemikaaleja vuodessa n.6-7 kg. Aikamoinen määrä, jos pitää edes vähän paikkaansa. Samaan aikaan erilaiset mystiset hermostolliset ja immunologiset sairaudet ovat lisääntyneet huikean paljon.

Just näin, hyvä. Laitetaan kaksi satunnaista väitettä peräkkäin ja luodaan niiden välille kuvitteellinen syy-yhteys.

Ei lisäaine ole vaarallinen vain siksi, että se on lisäaine. Onhan meillä lisäaineina kaiken maailman D-vitamiinilisät ynnä muut, joiden pitäisi päinvastoin parantaa kansanterveyttä. Muutenkin, ruoassahan ensisijaista on maku, ja seuraavaksi sen terveysvaikutukset. Varsinainen sisältö on yhdentekevää. Minulle on aivan sama syönkö lehmän persettä, jalkaa, rustojauhetta tai vaikka häntää, jos maku ja tekstuuri on miellyttävä eikä oma elimistö noiden syömisestä brakaa.

Jos minun pitäisi joka päivä valmistaa ruoka alusta loppuun näistä teidän laadukkaista raaka-aineistanne, todennäköisesti joko kuolisin nälkään tai hyppäisin alas lähimmältä sillalta.

 

[Gagne]

Paskaahan nuo marketit on pullollaan. Jostain luin, että suomalainen syö erilaisia lisäaineita ja kemikaaleja vuodessa n.6-7 kg. Aikamoinen määrä, jos pitää edes vähän paikkaansa. Samaan aikaan erilaiset mystiset hermostolliset ja immunologiset sairaudet ovat lisääntyneet huikean paljon.

Mielestäni koko ravintokeskustelu on täysin harhaanjohtavaa. Jatkuvasti jauhetaan yksittäisistä vitamiineista ja kolesteroleista, vaikka maalaisjärkikin sanoo, että kyse on ravinnon laadusta, alkuperäisyydestä, monipuolisuudesta ja erilaisista synenergioista.

Laadukasta, alkuperäistä ja prosessoimatonta ruokaa on edelleen helvetin vähän tarjolla ruokakaupassa. Lihatiskit ovat pohjanoteeraus monessa kaupassa. Luomulaatuista lihaa on todella vähän tarjolla ja hinta on kyllä aika huikea. 400g luomunaudanjauhelihaa maksoi eilen 4,95 citymarketissa.

Amen. Ollaan viimeiset neljä vuotta asusteltu ulkomailla, tarkemmin sanottuna (hui hui) Afrikassa. Aina kotilomilla sitä lähinnä järkyttyy markettiin tallustellessaan.

Onhan niissä joo valikoimaa. Mutta se laatu. Joku tuolla puhui 80-luvun kalan makuisista kananmunista. Muistan kyllä ne. Kotimaisten luomumunien myötä maku on parantunut, ei käy kieltäminen. Silti ne kalpenivat sata nolla omalta takapihalta kaapattujen munien rinnalla. Ne olivat ihan oikeata luomua.

Sama juttu kananfileen kanssa. Yleisesti ottaen kai sen kanankin pitäisi maistua joltain?

Sairaudet & allergiat: 1,5-vuotias likkamme rakastaa tomaattia. Ei minkäänlaisia ongelmia ole ollut pomodorien kanssa täällä. Ja sitten joka Jumalan kerta kotimaassa luomuista luomuin saa koko naaman punaiseksi alta viiden minuutin. Plus että vetisiähän ne ovat. Saman kaltainen juttu kerman kanssa. Täällä menee hyvin, Suomessa perä laulaa ja mahaan sattuu. Ei helvetti jos kerma onnistutaan pilaamaan prosessoimalla...

Jauhelihasta: Miten voi olla mahdollista että täältä saa luomupaistilihaa 2,5 euroa kilo? Oikeasti? Eikö ruhonkäsittelyn automatisoinnin, pakkauksen yms. pitäisi pikemminkin laskea hintaa? Täällä lihatiskissä sipaistaan labourintensesti palasta myllyllä justiinsa se määrä mitä asiakas haluaa. Ok joo, työvoima ei maksa mitään ja ruohoa on ammuille jatkuvasti maassa tarjolla. Hygienian tasohan on tietysti saanut joissain paikoissa pyörähtämään ovella 180 astetta, mikä taas on tiennyt sille asiansa hyvin hoitavalle puodille lisää rahaa.

Meikäläiselle on ainakin auennut hyvien liha-, kala- ja kaikenmaailman muiden tiskien tarpeellisuus. Esim. Käpylässä sijaitseva kauppa on ollut lomaillessa ihan asiallinen paikka. Kallishan se on, mutta hyviä(kin) raaka-aineita myyvän kauppiaan puodissa on mukava asioida, jonoista huolimatta.

Harmi ettei Hämptonissa ole kauppahallia. Onneksi on noita tuttuja maajusseja jokunen niin saa lomalla edes hyvää pernaa lankomiehen onkimien rinnalle.

 

[Rafael]

Just näin, hyvä. Laitetaan kaksi satunnaista väitettä peräkkäin ja luodaan niiden välille kuvitteellinen syy-yhteys.

Täysin spekulatiivinen syy-yhteyshän tuo on. Mutta mielestäni kuitenkin täysin ajattelemisen arvoinen asia, jos otetaan huomioon, että ihminen kuitenkin rakentuu pääsääntöisesti niistä palikoista, mitä suuhunsa laittaa.

Pitkällehän näissä ravintoasioissa on kyse siitä mihin uskoo. Mitään tieteellistä näyttöä ei ole kuin yksittäisistä aineosista. Ravintokokonaisuuden vaikutusta ihmiskehoon lienee mahdoton edes tutkia. Useinhan puhutaan erilaisten diettien yms. kohdalla ravintouskovaisuudesta.

Allekirjoittanut uskoo siihen, että mitä monipuolisemmin syön mahdollisimman alkuperäistä, ravinnerikasta ja puhdasta safkaa, niin sitä paremmin voin.

 

[Surprise Me]

Fakta 1: Suomessa ruoka on kallista. Kesällä julkaistun Eurostatin mukaan jopa 20% kalliimpaa kuin keskimäärin Euroopassa.

Fakta 2: Suomessa ruoka on huonolaatuista. Suomessa voidaan Eurooppalaisella mittakaavalla käyttää kaikkein laajimmin erilaisia lisäaineita ja mainostaa tuotetta aitona.

Mitä ihmettä suomalaiselle ruoantuotannolle on tapahtunut? Elintarvikkeiden arvonlisäveroa lasketaan jotta ruoka halventuisi. Syntynyt säästö kuitenkin jäi kauppiaiden taskuun, kun alle kahdessa kuukaudessa veron laskun jälkeen oli hintataso nostettu jo samalle tasolle kuin ennen veron laskemista. Luomutuotteita kaupoista saa hakea ja mikäli sellaisen löytää, pitää siitä olla valmis maksamaan moninkertainen summa. Käytännön tasolla tämä tarkoittaa sitä, ettei normaalilla lapsiperheellä ole varaa valita kulutustottumuksiaan. Mikäli perhe halutaan ruokkia, on pakko ostaa epäeettistä, huonolaatuista ja tehotuotettua ruokaa, jonka alkuperästä tai valmistusaineista ei lopulta voi olla koskaan varma.

Loistavaa tekstiä. Sun kannattaa kopioida tämä kirjoitus ja perusta ryhmä Facebookiin. Jos et itse halua, niin toivottavasti joku muu. On hyvä, että syntyy keskustelua, koska aihe koskee jokaista suomalaista. Uskon, että ihmiset ovat kiinnostuneita tästä asiasta.

Mun mielestä suurin syypää tähän einespaskan tulemiseen on laite nimeltä mikroaalto-uuni. Miettikää, kuinka paljon einesvalmisteita on tullut markkinoille tämän "äidin korvaajan" jälkeen? Ihan perusvoileivän tekeminen on nykymukuloille vaikeaa, koska on helppoa laittaa hampurilainen mikroon ja samalla ottaa kyytipojaksi juotava jogurtti. Näitä esimerkkejä on miljoona!

Tälläisen "ruuan" valmistamisen helppouteen sortuu todella helposti. Kun sillä tulee kuitenkin vatsa täyteen ja niin kauan, kun terveys on ok, no problem.
Mutta sitten kun kun alkaa kertyä ylipainoa ja verenpaine/kolesteroli-arvot ovat huipussa, aletaan vetää luomua. Aika tuttua?

Mutta kuka sitten opettaa ruuan valmistusta? Voidaanko olettaa, että nykyajan lapset oppivat sen automaattisesti kotona?

Koulussa on kotitaloustunteja vasta ylä-asteella. Sitä ennen monen suomalaisen lapsen suun ruokkii Atrian mikrohampurilainen tai Valion juotava jogurtti. Joku voi syödä salaattiakin, mutta sekin on eineshyllystä, koska kuka nyt jaksaa alkaa kotona sellaista väsäämään.

Pitäisiko siirtyä siihen, että tämä ruuan valmistamisen taito, mukaanlukien pyykin peseminen, siivoaminen yms. muiden kotitöiden opettaminen pitäisi aloittaa ala-asteella ekalla luokalla? Jos kotona näitä ei opi, niin ei sitten missään muuallakaan, kuin koulussa. Kyllähän tulosten näkemiseen menisi aikaa, mutta seuraava sukupolvi osaisi vaatia kunnon raaka-aineita ruuan valmistukseen.

Edit. Kuinka monessa kodissa koko perhe syö samanpöydän ääressä itse valmistamaansa ruuan, jotka ei ole koottu eineksistä..?

 

[Rod Weary]

Pitäisiko siirtyä siihen, että tämä ruuan valmistamisen taito, mukaanlukien pyykin peseminen, siivoaminen yms. muiden kotitöiden opettaminen pitäisi aloittaa ala-asteella ekalla luokalla? Jos kotona näitä ei opi, niin ei sitten missään muuallakaan, kuin koulussa.

Kyllä nuo kaikki lähtevät kotikasvatuksesta. Jos joku joutuu nuo taidot oppimaan koulussa, kotona ei luultavasti välitetä asiasta paskan vertaa. Ja silloin tilanne on menetetty ainakin siihen asti, kunnes se mukelo joutuu pärjäilemään omillaan. Kaikki nuo taidot oppii vanhempanakin. Mutta ruuanlaitto raaka-aineista vaatii ihan pikkuruisen innostuksen asiaan. Vastavuoroisesti se tarjoaa lähes äärettömät mahdollisuudet makujen maailmaan.

Ehkä meillä on vain väliinputoajien sukupolvi, joka oppi mikronkäytön ja einekset, kun ei tiennyt paremmasta. Seuraavalla sukupolvella on apunaan internet, jota kautta saa ainakin halutessaan tietoa myös ruuanlaitosta. Ilman opastusta se meinaan on aika kivinen tie.

 

[Torsti]

Vaatimukset kun pitäisi olla samat kaikilla, isoilla ja pienillä.

Isot ovat onnistuneet lahjo... lobbaamaan hyvin. Pienten tilojen elo on tehty käytännössä mahdottomaksi. Mieluummin minäkin ostaisin luomua ja lähiruokaa, mutta ei perse kestä hintoja.

 

[heki]

Syy, miksi pientuottajat eivät saa tuotteita kauppaketjuun ei oikeasti ole se, että isot tuottajat lahjoisivat tai lobbaisivat yhtään ketään.

Syynä on se, että kauppaketjut toimivat valitettavan ketjuohjautuvasti, eli ketju valitsee pitkälti tuotteet, joita K ja S ryhmissä myydään. Ja kun Suomessa on vain 2 ketjua (käytännössä), niin se johtaa siihen, etteivät pienet tuottajat pysty tuottamaan niin suuria määriä, joita vaaditaan ketjumaisesti toimivan kaupan puolelta. Ja tämä on fakta.

Tästä syntyy dilemma, jotta paikallinen tuottaja saisi kamoja ketjujen valikoimiin, tulisi volyymin olla suuri ja silloin tuottaja ei olekaan enää pieni, vaan suuri.

Sinänsä hyvä ketju, ja ihan asiaa joukossa on, mutta huomaa myös, ettei täällä ole juuri elintarvikeketjun osaajia :)

 

[Jukan takahiukset]

Fakta 2: Suomessa ruoka on huonolaatuista. Suomessa voidaan Eurooppalaisella mittakaavalla käyttää kaikkein laajimmin erilaisia lisäaineita ja mainostaa tuotetta aitona.

On Suomessa hyvääkin ruokaa. Pitää vaan tehdä ateriat mahdollisimman alkuperäisistä tuotteista ja jättää einespaskat hyllyihin. Lihan hinta ei päätä huimaa ja siitä saa kyllä hyvää ruokaa isommallekin perheelle edullisesti. Kasvissyöjille löytyy valinnanvaraa kyllä. Harmi vaan, että kotimaisia vihanneksia saa edullisesti vain kesäisin.

Elintarvikkeiden arvonlisäveroa lasketaan jotta ruoka halventuisi. Syntynyt säästö kuitenkin jäi kauppiaiden taskuun, kun alle kahdessa kuukaudessa veron laskun jälkeen oli hintataso nostettu jo samalle tasolle kuin ennen veron laskemista.

Kyllä näin on käynyt. Mutta huomasitko, että hinnat nousivat tasaisesti myös ennen veron laskua? Eli toisin sanoen kaupat ottavat nyt selvästi enemmän rahaa, kuin korkeamman veron aikaan.

Mikäli perhe halutaan ruokkia, on pakko ostaa epäeettistä, huonolaatuista ja tehotuotettua ruokaa, jonka alkuperästä tai valmistusaineista ei lopulta voi olla koskaan varma.

Jostain on pakko tinkiä, mutta edelleenkään pienituloisen perheen ei tarvitse ostaa einespaskaa ja jauhomakkaroita. Tiedän sen itse, koska olen ollut erittäin pienituloinen useita vuosia jossain vaiheessa ja elättänyt perhettä ja maksanut asuntoa yms.

Mikä tähän sitten on syynä? Ensinnäkin Suomessa kaikki ruoanjakelu on annettu Keskon ja SOK:n kaksoismonopoliksi.

Niin onkin. Syynä on tähän erilaiset keskittymät, jotka hallinoi kuntia ja kaupunkeja. Jossain ollaan SOK:n puolella ja kauppapaikat jaetaan ilman kilpailua suoraan. Toisaalla Kesko jyrää ja siellä ei muille ole sijaa. Eli Suomessa estetään kilpailu vanhoillisen ajattelun ja vallanpidon seurauksena. Kilpailua ei suvaita, koska ei osata ajatella yhteistä etua ja pelataan joka asiassa omaan pussiin. Byrokratia toimii Suomessa PK:n alalla räikeästi.

Oikeastaan ainoana kilpailijana näille löytyy saksalainen Lidl, jonka työvoimapolitiikka on lievästi sanottuna epäilyttävää.

Tähän tarvitaan perusteita lisää. Mikä siellä on epäilyttävää?

 

[Tykki]

Täällä saa sen käsityksen, että suomalainen ruoka on täyttä shittiä ulkomaalaiseen verrattuna. Veikkaampa kyllä, ettei ne ulkomaalaiset einekset ole yhtään sen parempia.

Onneksi vielä on toreja ja jokunen kauppahalli, joista ostaa aitoa tavaraa. Näinhän me kaikki teemme, eikös vaan?

 

[ernestipotsi]

Täällä saa sen käsityksen, että suomalainen ruoka on täyttä shittiä ulkomaalaiseen verrattuna. Veikkaampa kyllä, ettei ne ulkomaalaiset einekset ole yhtään sen parempia.

joo, mutta ulkomailla kun ei niitä eineksiä juurikaan syödä kun taas täällä joku Saarioisten Maksalaatikko rusinoilla on kansallisruuan asemassa siinä missä pasta Italiassa tai paella Espanjassa.

 

[Valioyksilö]

Kyllä näin on käynyt. Mutta huomasitko, että hinnat nousivat tasaisesti myös ennen veron laskua? Eli toisin sanoen kaupat ottavat nyt selvästi enemmän rahaa, kuin korkeamman veron aikaan.

Miettikääpä paljon maksaisitte ruuasta nyt jos alv-alennusta ei olisi tullut. Ihan helvetisti. Eipä nuo alv-alennukset mihinkään kaupan katteisiin ole menneet vaan ihan puhtaasti hintojen jatkuva nousu johtuu alati kasvavista tuotantokustannuksita. Kuten sanoit, ruuan hinnat ovat nousseet tasaisesti jo ennen veroalea, ja jatkavat nousuaan edelleen.

Ei tehdä tästä toista salaliittoketjua.

 

[Pavlovin Koira]

Miettikääpä paljon maksaisitte ruuasta nyt jos alv-alennusta ei olisi tullut. Ihan helvetisti.

Mistäs sen tietää? Puolueetonta tutkimusta odotellessa.

 

[Tykki]

joo, mutta ulkomailla kun ei niitä eineksiä juurikaan syödä kun taas täällä joku Saarioisten Maksalaatikko rusinoilla on kansallisruuan asemassa siinä missä pasta Italiassa tai paella Espanjassa.

Siinä tapauksessahan kyse on yksilön omasta valinnasta. Kuka pakottaa syömään syömään luontaisen kaltaista maksalaatikkotöhnää oikean ruoan asemasta? Verrataan toisiinsa verrannollisia asioita eikä omenaa ja appelsiinia.

 

[Hrustsovi]

Mutta sitten kun kun alkaa kertyä ylipainoa ja verenpaine/kolesteroli-arvot ovat huipussa, aletaan vetää luomua. Aika tuttua?

Edit. Kuinka monessa kodissa koko perhe syö samanpöydän ääressä itse valmistamaansa ruuan, jotka ei ole koottu eineksistä..?

Luomuko sen kolesterolin pudottaa ja painon siinä ohessa? Vittu mitä puunhalaamista. Väittääkö joku vasurihippi käsi sydämellä tunnistavansa pihalla juoksevan kanan munan normimulkusta? Ehkä korkeintaan siitä että se on kitukasvuisempi.

Esim. tässä kodissa tehdään ruoka töiden jälkeen ja syödään se yhdessä ja yleensä vielä otetaan eväät töihin.

Minulle se on tietysti aivan sama mihin kukin rahansa tunkee, mutta turha ruveta potemaan jotain valtavaa ylemmyyden tuntoa luomun ostamisesta tai valmistusselostusten lukemisesta. Eiköhän se ruoan ensisijainen tarkoitus ole ravita ja mielellään vielä mahdollisimman itseä miellyttävällä tavalla. Tietty itsekin harrastan spesiaalilihan ostamista kauppahallista, mutta ennen kuin luomusafkan terveysvaikutukset on tieteellisellä tutkimuksella todistettu niin mieluummin käytän sen kuussa säästyvän saturaisen johonkin muuhun, esim luomuvotkaan.

 

[Jupe]

Toki kyse on yksilön omasta valinnasta mutta voidaan kaiketi puhua jonkinlaisesta ruokakulttuurista ja sitä mitä ihmiset ostaa sitä kauppoihin kannetaan, jonkin verran Italiassa ja Espanjassa aikaa viettäneenä niin aika vähän siellä kumarretaan valmisruoalle.

Toisin meillä. Katsokaapa ihmisten ruokakoreja kaupassa. Kuinka monella on tuoreita aineksia koreissa/kärryissä, aika harvalla. Veikkaan että kerran viikossa keskimäärin ruoan pääproteiini hankitaan tuoreista aineksista, jos silloinkaan.

Miten saataisiin tämä eineskulttuuri muuttumaan?

Suurin syy on hinta. Ja nimenomaan alaspoljettu einesten hinta. Toinen syy on mauttoman ruoan ystävät, suomalaiseen kulttuuriin on pitkään kuulunut ainoastaan suolalla ja pippurilla maustaminen. Jos täällä ei yrtit kasva ympäri vuoden niin niitä ei syödä, prkl! Tämä sopii myös eineskulttuuriin jossa mikroruoan aromit ei juuri eroa koiranateriasta.

Esimerkki: Italialainen alemman keskiluokan kansalainen ei osta kaupastaan 2 euron mikrolasagnea vaikka lompakko siitä näennäisesti tykkäisi ja sen valmistaisi näppärästi 5 minuutissa. Suomalainen neropatti ostaa ja ostaa samantien koko perheelle = noin 10€. Tuolla rahalla tekisi jo maukkaat spagut ja soossit isommallekin perheelle.




_

 

[Tykki]

Toki kyse on yksilön omasta valinnasta mutta voidaan kaiketi puhua jonkinlaisesta ruokakulttuurista ja sitä mitä ihmiset ostaa sitä kauppoihin kannetaan, jonkin verran Italiassa ja Espanjassa aikaa viettäneenä niin aika vähän siellä kumarretaan valmisruoalle.

Laajentaisin tätä käsittämään koko elämisen kulttuuria. Etelämaalaiset eivät niinkään etsi sitä samaa tehokkuutta kuin täällä pohjoisessa. Heille tärkeämpää tuntuu olevan nauttia elämästä verkkaisaan tahtiin turhia stressaamatta. Harvoin jos koskaan täälläpäin kokoonnutaan porukalla paikalliseen ravintolaan syömään seitsemän ruokalajin päivällistä klo 9 illalla.