Run Forrest Run! – Jatkoajassa lenkkeilijöitä?

[Kuubextra]

No siis tällä hetkellä pystyn juoksemaan sen 1½h:kin ilman, että tuntuu hirveän pahalta. Onghelmana vaan se, että tuo vauhti pysynyt tosi pitkään samana. Nyt oli aika tarkkaan 8km tunnin lenkki (siis olen nainen, että siihen suhteutettuna ;) Junnannut vaan oikeastaan koko kesän samassa, ja jos juoksen kovempaa niin sykkeen nousee liikaa (ei siis vieläkään välttämättä tule fyysisesti hirveän huono olo). Mulla on ilmeisesti luontaisesti korkeahko syke heti kun liikkuu vähänkään (osasyynä varmaan hemoglobiini, jonka alhaisuus aikalailla sukuvika). Leposyke kuitenkin alle 60... En sitten tiedä noista.

EDIT: Niin, periaatteessa varmasti kovempaakin pääsisi, mutta ehkä sitä on vaan tottunut tuohon tiettyyn vauhtiin. Pitäisi kai sitten joskus käydä vaikka 4km lenkki hiukan kovempaa... No, aika ylpeä silti olen, kun alussa (n. 2v sitten) ei jaksanut viittä minuuttia hölkätä. Omaksi huvikseenhan tuota lopulta tekee - ei sillä nopeudella kai niin väliä.

Siitä mukavuusalueelta ei välttämättä vain pääse pois niin helposti ja siten pysynyt tuo sama vauhti. Näillä helteillä juokseminen on selvästi raskaampaa ja syksymmällä alle 15 asteen ilmalla voi ajasta humahtaa helpostikkin 10-20 sekuntia löysää pois kilometreiltä. Juoksupyrähdyksiä lenkkien välillä ja sitä kautta saat nopeutta, eikä välttämättä kovinkaan hapoille tarvitse päästää jalkoja. Toinen vaihtoehto on hifistellä ja juosta vaikka kilsan matkoja(3-5x) muutaman minuutin kävelypalautuksilla välissä. Kilsa-ajoilla 7.20, 7.10 jne, ajalla ei niin suurta merkitystä kunhan kiihtyvä trendi ja viimeisellä kovin veto.

Jo 7.30/km, eli 8km/h on kumminkin puolimaratonillakin selvästi ns. "läpi tasolla" ja tämä on monilla naisilla tavoitteena(juoksufoorumi.fi). Ottaen huomioon sen että tuo on se perusvauhtisi, niin kilpailuvauhtisi kilometriajat saattaisivat melko varmasti alkaa jo nyt kutosella vaikka kokemusta ei kyseisestä vauhdista välttämättä olisikaan.

Hiljaa hyvää tulee, jatka samaan malliin vain! :)

 

[Isaskar]

Juoksin viime kesänä yleensä 2-3 kertaa viikossa. Kehitystä tuli jonkin verran, mutta ei hirveästi. Oli suhteellisen paljon muutakin tekemistä ja lenkille joutui lähtemään usein melko väsyneenä ja sykkeet oli alkumatkasta 160 luokkaa ennen kuin tasoittui johonkin 140-145 väliin. Yhden lenkin saatoin tehdä kovempana tai juosta vetoja.

Nyt juoksen useammin, mutta pienemmillä sykkeillä. Ei ole väsymystä tai alkulenkin korkeita sykkeitä ja juoksuvauhti kovilla lenkeillä on kasvanut selvästi.

Tyypillinen viikko suunnilleen tällainen:

Ma lepo
Ti kevyt 8-10 km, mahdollisesti hiukan nopeampia kilometrejä mukana
Ke kevyt 5 km, syke alle 130
To kovempi 6-8 km, syke 155-165
Pe kevyt 5 km, syke alle 130
La lepo
Su kevyt 15 km, syke alle 140

Välipäiviä ei tekisi mieli pitää ollenkaan ja tuollaiset 5 kilometrin palauttavat lenkit tuntuvat toimivan ihan lepopäivän tavoin. Ehkä pidän kuitenkin lepopäivät tai ainakin yhden vielä mukana.

 

[DAF]

Juoksin viime kesänä yleensä 2-3 kertaa viikossa. Kehitystä tuli jonkin verran, mutta ei hirveästi. Oli suhteellisen paljon muutakin tekemistä ja lenkille joutui lähtemään usein melko väsyneenä ja sykkeet oli alkumatkasta 160 luokkaa ennen kuin tasoittui johonkin 140-145 väliin. Yhden lenkin saatoin tehdä kovempana tai juosta vetoja.

Pakko kommentoida, mutta testasithan tämän usealla luotettavalla laitteella? On nimittäin toki mahdollista, että sykkeet ovat alkumatkasta korkeat ja laskevat pitkin lenkkiä, mutta 90 %:ssa tapauksia tämä johtuu kuitenkin ohan sykemittarn yleisestä mittavirheestä, kun kosketus ei ole alussa kunnossa. Vaikka miten kastelisi sen vyön elektrodit.

 

[pot67]

Minua on aina ihmetyttänyt oma sykealue. Eilen kävin juoksemassa tunnin lenkin (9-10km) ja keskisyke oli 159. Ja kyseessä siis aikalailla perusjuoksua, ei kovaa vauhtia. Lenkin jälkeen olisi ollut voimia vielä jatkaakin matkaa helposti. Syke siis nousi melkein heti tuohon 160 nurkille, ihan hölkkävauhdilla aluksi.

Ehkä se oma sykealue on vain korkeampi heti. Kuitenkaan joskus liikuntakeskuksen cycling-tunneilla oikeasti hapoilla se syke ei ole noussut paljoakaan yli 190. Mutta näillä mennään, en jaksa oikein tuosta sykkeestä välittää jos juoksu tuntuu hyvältä.

 

[Ötökkä]

Minua on aina ihmetyttänyt oma sykealue. Eilen kävin juoksemassa tunnin lenkin (9-10km) ja keskisyke oli 159. Ja kyseessä siis aikalailla perusjuoksua, ei kovaa vauhtia. Lenkin jälkeen olisi ollut voimia vielä jatkaakin matkaa helposti. Syke siis nousi melkein heti tuohon 160 nurkille, ihan hölkkävauhdilla aluksi.

Ehkä se oma sykealue on vain korkeampi heti. Kuitenkaan joskus liikuntakeskuksen cycling-tunneilla oikeasti hapoilla se syke ei ole noussut paljoakaan yli 190. Mutta näillä mennään, en jaksa oikein tuosta sykkeestä välittää jos juoksu tuntuu hyvältä.

Mulla vähän samaa vikaa, syke oikeastaan kokoajan 155-170 välillä ja se on ehkä suurin syy, etten ole alkanut kovempaa juosta vaikka ei pahalta tunnukaan. Huvikseni pidin kämpillä reilun tunnin tuota sykevyötä, ja jo sillä että keittiössä kokkailin ja tein "normijuttuja" oli syke n. 120. Sitten kun hetken istuu sohvalla, niin tulluu alle 70 ja lopulta jopa alle 60 (joka ilmeisesti oma leposyke).

Niin, kai nuo ovat tosi yksilöllisiä sitten. Mutta kun jossain käsketään juosta tuolla 140 tasolla, niin tuskin mun kohdalla koskaan mahdollista. Pyöräillessä keskisyke oli tuossa 150 tasolla, kun menin n. 120km/h vauhtia.

Silti nuokin kaikki kevyesti sykealueella, mutta tosiaan välttelen lenkillä sitä että syke nousisi yli 170, joka hidastaa vauhtia... Varmaan juoksisin paljon nopeampia lenkkejä ilman tuota mittaria.

 

[Isaskar]

Pakko kommentoida, mutta testasithan tämän usealla luotettavalla laitteella? On nimittäin toki mahdollista, että sykkeet ovat alkumatkasta korkeat ja laskevat pitkin lenkkiä, mutta 90 %:ssa tapauksia tämä johtuu kuitenkin ohan sykemittarn yleisestä mittavirheestä, kun kosketus ei ole alussa kunnossa. Vaikka miten kastelisi sen vyön elektrodit.

En testannut usealla laitteella. Tapahtui itse asiassa kerran myös tänä kesänä kun lähdin lenkille jo viideltä aamulla. Senkin perusteella oletin, että johtuu kropasta, ei mittarista.

Katsoin kuitenkin aiheesta myös juoksufoorumilta ja kyllähän senkin perusteella laitevika on huomattavasti todennäköisempi syy. Ei taida riittää edes 90 %, joten johtunee sitten siitä.

 

[kahden suunnan sentteri]

Mulla vähän samaa vikaa, syke oikeastaan kokoajan 155-170 välillä ja se on ehkä suurin syy, etten ole alkanut kovempaa juosta vaikka ei pahalta tunnukaan. Huvikseni pidin kämpillä reilun tunnin tuota sykevyötä, ja jo sillä että keittiössä kokkailin ja tein "normijuttuja" oli syke n. 120. Sitten kun hetken istuu sohvalla, niin tulluu alle 70 ja lopulta jopa alle 60 (joka ilmeisesti oma leposyke).

Niin, kai nuo ovat tosi yksilöllisiä sitten. Mutta kun jossain käsketään juosta tuolla 140 tasolla, niin tuskin mun kohdalla koskaan mahdollista. Pyöräillessä keskisyke oli tuossa 150 tasolla, kun menin n. 120km/h vauhtia.

Silti nuokin kaikki kevyesti sykealueella, mutta tosiaan välttelen lenkillä sitä että syke nousisi yli 170, joka hidastaa vauhtia... Varmaan juoksisin paljon nopeampia lenkkejä ilman tuota mittaria.

Sulla on tapahtunut juoksussa vaan vauhdin puuroutuminen, eli sykealue jolla juokset on kapea, mutta sillä kapealla sykealueella sulla on laaja vauhtireservi. Ei tästä tosiaan mitään muuta haittaa ole, kuin se, että kuntopohja joka tulisi rakentaa matalalla sykkeellä ei ole muiden juoksuominaisuuksiesi tasolla, joka jatkuessaan jossain vaiheessa tulee pysäyttämään kaiken kehityksen kokonaan. Ihan hyvin voit vaikka jatkaakin nykyisellä meiningillä, jos siitä nautit. Mutta kun sanoit että juokset vain omaksi iloksesi, niin myös suht tuoreen juoksijan tuoreella kokemuksella (kaiketi jotain pari-kolme tuhatta kilsaa vyön alla) sanoisin, että se ilokin on sitä suurempaa mitä paremmin juoksee :)

 

[Isaskar]

Niin, kai nuo ovat tosi yksilöllisiä sitten. Mutta kun jossain käsketään juosta tuolla 140 tasolla, niin tuskin mun kohdalla koskaan mahdollista. Pyöräillessä keskisyke oli tuossa 150 tasolla, kun menin n. 120km/h vauhtia.

Korkeat sykkeet on naisilla kai yleisemminkin "ongelma" tai sitten olen vain sattumalta törmännyt useampaan ihan viime aikoina. Joku tutkimuskin oli, että naisten sykkeet ovat miesten vastaavia korkeammat.

Ihan ok vauhdilla pyöräilet.

 

[Vatso]

Sulla on tapahtunut juoksussa vaan vauhdin puuroutuminen, eli sykealue jolla juokset on kapea, mutta sillä kapealla sykealueella sulla on laaja vauhtireservi. Ei tästä tosiaan mitään muuta haittaa ole, kuin se, että kuntopohja joka tulisi rakentaa matalalla sykkeellä ei ole muiden juoksuominaisuuksiesi tasolla, joka jatkuessaan jossain vaiheessa tulee pysäyttämään kaiken kehityksen kokonaan.

Lisäksi ei ole olemassa mitään kaikille pätevää treenisykettä, tms. treenaa sykkeellä 140 ja kehitä peruskuntoa. Mikäli seuraat sykkeitä ja juokset niiden mukaisesti, sinun tulee tietää vähintään oma maksimisykkeesi ja laskea tuon perusteella itsellesi sopivat sykealueet.

Tässä esim. ihan perushyvä lyhyt artikkeli sykealuista:

Fitlandia Sykerajat ja harjoittelu

Kun lenkkisi tekstin perusteella taitavat aina painottua tuohon samalle sykealueelle, on tästä luonnollisena vaikutuksena se, että juuri tuo alue kehittyy ja muut alueet eivät niinkään. Tällöin alueen yläpuolella alkaa heti tuntua pahalta (ja yli 170 sykkeet ovat aika varmasti jo hyvin lähellä maksimikestävyysharjoittelua joka tapauksessa, se tuntuu aina pahalta) ja kun kuntopohja ei vielä ole oikein kunnossa, ei syke taas pysy matalalla vaan nousee helposti tuolle alueelle, missä nyt olet juossut.

Juoksufiiliksen kannalta näillä asioilla ei ole mitään merkitystä ja jos sen vuoksi juokset, voit heivata sen sykemittarin metsään. Mikäli taas tavoittelet kehitystä myös juoksuvauhdeissa, minustakin asia on juuri noin kuin sentteri tuossa toteaa. Mikäli matalalla syketasolla rakennettu kuntopohja ei ole kunnossa, tulee tämä pysäyttämään juoksuvauhtien kehittymisen jossain vaiheessa väistämättä.

 

[Iker]

Niin, kai nuo ovat tosi yksilöllisiä sitten. Mutta kun jossain käsketään juosta tuolla 140 tasolla, niin tuskin mun kohdalla koskaan mahdollista. Pyöräillessä keskisyke oli tuossa 150 tasolla, kun menin n. 120km/h vauhtia.

Tietenkin ovat yksilöllisiä, kunto nyt on yksi tekijä määrittääkseen sykealueita mutta muuten aikalailla yksilön mukaan mennään ja heittelyä tulee suuntaan jos toiseenkin.

Toki jos tuollaisilla moottoritienopeuksilla sotket fillarilla pidempiä lenkkejä, niin yllättävänkin maltillisena pysyy sykkeet etteivät nouse tuosta lähemmäs kahtasataa. Noilla vauhdeilla kannattaa jo alkaa panostaa kalustoon ja lähteä mukaan Euroopan eri ympäriajoihin keräilemään erivärisiä paitoja kaappiin.

Minulla on melko alhainen leposyke ollut aina, rauhassa kun sohvalla istuskelee iltaisin niin välillä tulee huvikseen mittailtua ja yleensä osuu sinne n. 40-45 lyönnin lukemiin. Lenkillä perusvauhdilla eli esim. n. 5.10-5.25 min kilometrivauhdeilla syke pysyttelee n. 132-138 lyönnin haarukassa ja siitä kun kiristää niin tietenkin lyöntitahti nousee hiljalleen ihan vauhdin mukaan. Todella vähän vaan tulee nykyään sykkeitä mittailtua, pelkkä kello gps:n kera on lenkeillä ranteessa vauhtien ja matkan seuraamiseksi ja sykevyö lojuu kaapissa.

Perjantain helteessä tuli juostua erittäin aktiivisen kesä- ja heinäkuun lenkkijakson kovavauhtisin lenkki eli 11 km muistaakseni 4.23 min/km keskivauhdilla. Siinä meinasi jo hiki nousta pintaan täydessä paahteessa, mutta oli ihan kiva huomata että vauhtia pystyy tuosta melko mukavasti vielä kiristämään jos nyt olettaa että olisi hieman viime aikoja kevyempiä treenipäiviä muutama edes pohjalla ja ennen kaikkea kun päästään sinne syksyn lämpötiloihin. Viime aikoina on muuten kovavauhtiset lenkit jääneet todella vähiin, nyt kun on taas keväästä lähtien ollut paikat kunnossa ja siitä asti on jurnutettu peruslenkkiä toisensa perään, niin nyt voisi alkaa taas ottaa säännöllisemmin vauhtilenkkejä mukaan. Kivaa oli vaikka aurinko alkoikin hieman viedä voimia ja ainakin näennäisesti vauhtia loppua kohti. Tai ei vauhti edes oikeastaan hidastunut, mutta duunia joutui tehdä enemmän että sai pidettyä saman vauhdin yllä.

Toisaalta kun aika paljon tulee käytyä myös yksinään esim. futiksen kanssa treenaamassa, niin siinä ohessa tulee mukavasti monipuolista lyhyempää spurttia ja sellaista tasaista hölkkäämistä vaihtelevampaa juoksutreeniä samalla. Esim. viime viikolla pidin huvikseni gps:n ranteessa kun olin 1 h ja 20 min yksin futaamassa, siinä treenissä futaamisen ohella kertyä yli 9 kilometriä juoksua josta osa tasaisempaa kentänmittaa ja osa sitten esim. puolen kentän spurttia ja osa toki ihan vaan perusneppailun lomassa kertyvää matkaa kun laittelee kuljetuksia ja jotain vapareita sisään. Kuitenkin hyvä siinä mielessä että tuota tulee harrastettua, eli jos ei lenkillä saa erikseen aikaiseksi ottaa vauhtivetoja niin noissa futissessioissani niitä tulee säännöllisesti mukaan ja tekee varmasti ihan hyvää juoksukunnolle.

 

[Rod Weary]

Tuosta hölkyttelysykkeestä on puhuttu aiemminkin, mutta ei kertaus pahaa tee. Tosiaan, oma maksimisyke pitää arvioida tai mitata. Arviointiin on netissä ihan hyvät nyrkkisäännöt ja aika erikoinen yksilö saa olla, että menee radikaalisti ulos taulukosta. Jos ja kun on ihan normaali henkilö kyseessä, juostaan ne hitaat lenkit sillä sykealueella, millä ne on tarkoitus juosta, vaikka Karvosen kaavaa hyväksi käyttäen. On mielestäni puppua väittää, että hitaallakin hölkällä syke nousee välittömästi 150 tuntumaan pysyäkseen siellä, vaikka tekisi mitä. My advice to you: hidasta vauhtia, jotta pääset oikealle sykealueelle. Jos se ei toimi, hidasta lisää. Vaikka se tuntuu kuinka kornilta mennä taaperrusvauhtia, niin siihen tottuu aika pian. Ja siihen totuttuaan tajuaa, että ei se niin vaikeaa ollut. Ja kun katselee lenkkipoluilla ympärilleen, samaa taaperrusvauhtia ne muutkin menevät. Toki siellä on vauhdikkaampiakin kavereita matkassa, mutta pitkään harrastaneet on helppo erottaa joukosta. Mulla tekee oikeasti pahaa katsoa, kun 20 kg ylipainoinen runsaasti hikoileva juoksija vetää happorajoilla ja yrittää näyttää ammattilaiselta.

 

[pot67]

Omassa sykkeessäni mietityttää se, että olen kuitenkin koko ikäni harrastanut urheilua eli peruskunto on hyvä. Salibandya tulee pelattau 2-divarissa ja lätkääkin harrastetasolla. Toki kyseessä ihan erilaiset lajit sykkeenkin perusteella verrattuna juoksuun, mutta kuitenkin. Ehkä sitä pitäs sitten vain alkaa kävelemään, jotta se syke olisi alle sen 150. Mutta ei riitä aika/motivaatio siihen. Mitat on 180/80.

 

[Rod Weary]

Omassa sykkeessäni mietityttää se, että olen kuitenkin koko ikäni harrastanut urheilua eli peruskunto on hyvä. Salibandya tulee pelattau 2-divarissa ja lätkääkin harrastetasolla. Toki kyseessä ihan erilaiset lajit sykkeenkin perusteella verrattuna juoksuun, mutta kuitenkin. Ehkä sitä pitäs sitten vain alkaa kävelemään, jotta se syke olisi alle sen 150. Mutta ei riitä aika/motivaatio siihen. Mitat on 180/80.

Minäkin luulin, että koko ikäni liikkuneena ja joukkueurheilua harrastaneena peruskunto olisi automaattisesti hyvä. Eipä se sitä ollut. Sykemittari kertoi armottoman totuuden. Mitat on mies/49.

 

[flintstone]

Ottamatta kantaa sen tarkemmin miten treenata niin nuo sykkeethän on yksilöllisiä ja riippuu paljonko se maksimisyke on joka sitten määrittää alueet jolla mikäkin treeni pitäisi tehdä. Sen lisäksi sykkeessähän on myös vaihtelua, riippuen ihan omasta vireystilasta aina lämpötilaan jne. Määrittämällä oman maksimisykkeen pääsee silti hyvään alkuun, jos haluaa tarkempaa tietoa niin voi käydä rasitus-/kestävyystesteissä joista saa varsin tarkkaa dataa itsestä ja omasta kunnosta. Itse kävin reilu kuukausi takaperin suorassa maksimaalisessa testissä (pyöräergometrilla). Testeistä sai myös syke- ja tehoalueet PK I/PK II, VK I/VK II ja MK I/MK II treenaamiseen (PK=peruskunto-, VK=vauhtikestävyys- ja MK=maksimikestävyysharjoittelu) ja ohjetta millaisilla treeneillä mitäkin voi kehittää, sen lisäksi testissä selvitettiin aerobinen ja anaerobinen kynnys. Iänmukaisiin viitearvoihin verrattuna VO2Max oli erinomaista tasoa ja kuntoluokka 7/7 (Shvartz & Reibold asteikolla). Oma treeni on siis pyöräilypainotteinen ja mitä tulee pyöräilyn ja juoksemisen sykkeisiin niin pyöräilyssä sykkeet ei nouse yhtä helposti kuin juoksussa, pyöräilyssä kun yläkroppa ei tee hirveästi töitä, kun taas juoksu on kokonaisvaltaisempaa.

Mitä tulee Ötökän pyöräilyvauhtiin niin tuolla vauhdilla kannattaisi jo harkita kilpauraa, sillä kilpapyöräilijä (miehet) ei ylitä tuota nopeutta kuin hurjimmilla vuoristoetapeilla alamäissä. Saako kysyä millaisella pyörällä tuollaisiin nopeuksiin pääset? Omat maksimivauhdit maantiekiekoilla varustetulla Cycloross pyörällä Suomen teillä on noin 70 km/h paikkeilla.

 

[Rod Weary]

Ottamatta kantaa sen tarkemmin miten treenata niin nuo sykkeethän on yksilöllisiä ja riippuu paljonko se maksimisyke on joka sitten määrittää alueet jolla mikäkin treeni pitäisi tehdä.

itse kävin reilu kuukausi takaperin suorassa maksimaalisessa testissä (pyöräergometrilla)

Ihan mielenkiinnosta kysyn, miten paljon mitattu maksimisyke poikkesi laskennallisesta arvosta?

 

[flintstone]

Ihan mielenkiinnosta kysyn, miten paljon mitattu maksimisyke poikkesi laskennallisesta arvosta?

Se oli 3 enemmän kuin laskennallinen olisi ollut. Eli ei suuresti. Pikkuveljellä poikkeaa +8 ylöspäin. Leposyke mulla on 46.

 

[Ruutuässä]

Tänä vuonna on tullut juostua ensimmäistä kertaa ulkopuolisen tekemän harjoitusohjelman mukaisesti ja jonkin verran muutosta on tullut aikaisempaan. Vaikka ennen juoksu on omillakin metodeilla kulkenut kohtalaisesti, niin silti olen syyllistynyt siihen, mihin suurin osa aloittelijoista, eli juossut kevyet lenkit liian kovaa. Nyt vauhteja on tiputettu selvästi ja olen tiukasti pitänyt kiinni siitä, että syke pysyy pk-lenkeillä noin 10-15 pykälää alle aerobisen kynnyksen. Aluksi oli hankala juosta 5.15-6.00 välisillä vauhdeilla, kun oli tottunut juoksemaan pk:t alle 5 min/km. Nopeasti se on kuitenkin alkanut tuntumaan juoksulta, kun askeltiheyden saa edes 170/min paikkeille.

Kovat treenit ovat olleet pääasiassa vetoja ja kovien kilometrien osuus viikkokilsoista selvästi pienempi. Saa nähdä, kehittyvätkö tulokset, mutta noudatan nyt orjallisesti valmentajan ohjeita, jotta näkee, onko tapa oikea. Välillä tuntuu pelottavan vähäiseltä vk-kilometrit, mutta toisaalta nyt on pystynyt juoksemaan enemmän kilsoja ilman, että tuntuu jaloissa väsyneeltä.

Yhtä kaikki, myös itse luulin, että peruskunto olisi hyvä, koska vahvuudet juoksussa ovat ultramatkoilla, mutta oikeasti se olikin ihan paska. Toisaalta ultramatkoillakin suurin osa kisasta menee vk-tehoilla. Sen kehittäminen on vaan pidemmän päälle hankalaa, jos pohja ei ole kunnossa.

 

[flintstone]

Lisätään vielä sen verran kuitenkin treenamisesta sykkeillä että siinäkin kannattaa vaihdella miten treenaa, sillä kroppa tottuu jos treeni on aina samanlaista ja kehitys ainakin hidastuu ja voi pysähtyäkin pelkällä saman junnaamisella. Välillä kannattaa treenata kovaa ja välillä hiljempaa ja vaihdella myös treenin kestoa. Internet on pullollaan erilaisia treeniohjelmia, oma treeniohjelmani on hyvin pitkälle pohjautunut polarpersonaltraineristä löytyvään pyöräilyn 20-portaiseen kestävyysohjelmaan, jota on sitten sovellettu kun omia ohjelmia on kehitelty/suunniteltu, varsinkin sen jälkeen kun sillä treenillä saavutettiin tarjolla ollut maksimitaso.

Pyöräilyssä itselläni olisi tarkoitus siirtyä enenevässä määrin tehopohjaiseen harjoitteluun.

 

[Ötökkä]

Jaahas, ykkönen oli sinne jostain hypännyt. 20km/h piti olla :D Noh, ei varmaan ole koskaan näin moni minulle jatkiksessa vastannut tässä muutaman vuoden aikana, joten onnistunut typo!

 

[Alvajärven Urho]

Ihan mielenkiinnosta kysyn, miten paljon mitattu maksimisyke poikkesi laskennallisesta arvosta?

Nämähän poikkeaa ihan älyttömästi. Reilu vuosi sitten minulta viimeksi mitattu juoksumatolla. Pääsin 24 pykälää yli laskennallisen. Vastaavasti appiukon diesel (kuvakuntoinen 60 v) on varmaan saman verran alle.

 

[K.A.H]

Onkos kenelläkään täällä kokemusta barefoot runningista eli ns. paljasjalkajuoksusta? Millaisia näkemyksiä, mielipiteitä ja kokemuksia löytyy?

Itse aloittelin moisen juoksemisen viime kesänä, en tietenkään täysin paljain jaloin vaan tarkoitukseen sopivilla tossuilla, ja nyt täytyy sanoa etten normaaleja lenkkitossuja kaipaa välttämättä enää edes talvella. Paljasjalkajuoksun aloittaminen oli kieltämättä melko kivuliasta hommaa, kun joka paikasta ei löydy pehmoista ja tasaista alustaa, niin ensimmäisinä viikkoina ja kuukausina sai välillä hyppiä kivusta kun sopivasti astui terävän kiven päälle, eikä jalkapohja ollut ollenkaan tottunut ottamaan vastaan moista koettelemusta. Ja ensimmäisten lenkkien jälkeen olivat pohkeet niin kipeät ja jumissa, ettei meinannut istualtaan pystyyn päästä saatika aamulla sängystä ylös. Siinä sitä huomasi miten eri tavalla käyttää lihaksia paljasjalkatossujen kanssa verraten perinteisiin lenkkitossuihin. Mutta nyt tänä kesänä homma on jo sujunut kuin tanssi, pystyn juoksemaan pitkiä lenkkejä alustalla kuin alustalla vailla mitään kipuja, ja jalkanikin tuntuvat terveemmiltä kuin koskaan.

En voi välttyä ajatukselta, että tarviitseko ihminen oikeasti tuettuja ja joka suuntaan pehmennettyjä ja joustavia lenkkitossuja yhtään mihinkään? Ovatko omat paljaat jalat paras mahdollinen juoksuväline, kunhan ne vain harjoituttaa juoksemiseen ilman paksupohjaisia tossuja? Silläpä olisi täältäkin palstalta mielenkiintoista kuulla mielipiteitä, ennakkoluuloja ja kokemuksia aiheesta.

 

[Rod Weary]

Kuuluisi ehkä vitutusketjuun, mutta plantaarifaskioosi.

 

[kahden suunnan sentteri]

Onkos kenelläkään täällä kokemusta barefoot runningista eli ns. paljasjalkajuoksusta? Millaisia näkemyksiä, mielipiteitä ja kokemuksia löytyy?

Tätä aspektia tuli otettua huomioon jo harrastusta aloitellessa, kenkävalintoja tehdessä ja juoksutekniikkaa opetellessa.

Kerran viikossa tulee heitettyä joku 7km pk-lenkki tai 5km palauttava asfaltilla ilman mitään jalkineita. Ero kengillä juoksemiseen on kuin ero ilman kortsua ja kortsun kanssa panemisella. Joo, onhan se periaatteessa sama liike, mutta kenkien kanssa ei vaan tunne mitään. Kivet ne vaan siinä touhussa häiritsee, enkä usko että sellaiseen voi ikinä tottua, että astuu asfaltille koko kehonsa painolla ja vähän päälle, niin että koko voima kohdistuu jalkapohjassa jääkiekon kokoiselle alueelle, ja siinä välissä on pieni kivi. Pari viikkoa sitten sain varpaaseen aika ikävän verta vuotavan haavankin, kun juoksin päiväsaikaan maalla ja jouduin väistämään autoa ajoradalta asfaltin reunalle, jossa niitä kiviä on. Normaalisti ajoitan paljasjalkajuoksentelut kaupunkiin ja myöhäisiltaan, jolloin ajoradat ovat vapaina autoista. Jalkakäytävillä on aina niitä saatanan kiviä, lasinsiruja, ja kohta tässä vaiheessa kesää myös lehmuksista putoavaa tahmeaa kirvan kakkaa, joka liimaa jalkapohjiin roskia jotka sitten asfalttia vasten hiertävät jalkapohjat auki. Kuumalla asfaltilla rakkoja saa muuten kyllä aikaiseksi ilman mitään roskiakin.

 

[K.A.H]

Kerran viikossa tulee heitettyä joku 7km pk-lenkki tai 5km palauttava asfaltilla ilman mitään jalkineita. Joo, onhan se periaatteessa sama liike, mutta kenkien kanssa ei vaan tunne mitään. Kivet ne vaan siinä touhussa häiritsee, enkä usko että sellaiseen voi ikinä tottua, että astuu asfaltille koko kehonsa painolla ja vähän päälle, niin että koko voima kohdistuu jalkapohjassa jääkiekon kokoiselle alueelle, ja siinä välissä on pieni kivi. Pari viikkoa sitten sain varpaaseen aika ikävän verta vuotavan haavankin, kun juoksin päiväsaikaan maalla ja jouduin väistämään autoa ajoradalta asfaltin reunalle, jossa niitä kiviä on. Jalkakäytävillä on aina niitä saatanan kiviä, lasinsiruja, ja kohta tässä vaiheessa kesää myös lehmuksista putoavaa tahmeaa kirvan kakkaa, joka liimaa jalkapohjiin roskia jotka sitten asfalttia vasten hiertävät jalkapohjat auki. Kuumalla asfaltilla rakkoja saa muuten kyllä aikaiseksi ilman mitään roskiakin.

Tämä kuulostaa siltä, että olet juossut täysin paljain jaloin, mikä ei välttämättä ole kovin helppoa ainakaan kaupungissa. Oletko kokeillut ns. paljasjalkakenkiä? Ne eivät juurikaan heikennä tuntumaan maanpintaan, mutta jalkoja suojaa sentään muutaman millin kumipohja, jolloin jalat ovat lasinsiruilta ja teräviltä kiviltä suojassa.

 

[kahden suunnan sentteri]

Tämä kuulostaa siltä, että olet juossut täysin paljain jaloin, mikä ei välttämättä ole kovin helppoa ainakaan kaupungissa. Oletko kokeillut ns. paljasjalkakenkiä? Ne eivät juurikaan heikennä tuntumaan maanpintaan, mutta jalkoja suojaa sentään muutaman millin kumipohja, jolloin jalat ovat lasinsiruilta ja teräviltä kiviltä suojassa.

Eipä ole tullut kokeiltua. Sellaisen kumisen sukan näköisen jossain nettikaupassa näin, mutta en uskaltanut tilata vaikka ei paljoa maksanutkaan. Tiedä sitten kuinka paljosta olen sen takia jäänyt paitsi. Vibramit jne ei jostain syystä kiinnosta. Kenkäjuoksuun on kyllä tullut katseltua jotain Merrel Road Gloven tai Inov8 Bare XF:n tyylistä "paljasjalkakenkää" Sauconyn kisakenkien seuraksi. Onko se sitten niin, että kun sellaisella juoksee, niin sitten kaikki juoksu onkin paljasjalkajuoksua? :)