Tietämättä tarkemmin taustoja, todennäköisimmin kyse on liian kovasta rasituksesta jalkojen kestävyyteen nähden. Jos näin, niin ratkaisu on juosta hitaammilla vauhdeilla ja lyhyempiä matkoja ja levätä siinä välissä sopivasti, kunnes jalat kestää.
Toki huono tekniikka tuottaa enemmän tätä rasitusta kun hyvä tekniikka. Toinen arvaus voisikin olla, että askeluksessasi ponnistat tietoisesti pohkeella, eli suoristat joka askeleella nilkkaa painamalla jalkaterää alas ikään kuin pohjenousuja tehdessä, mikä ei ole tavoiteltavaa. Tehokkaassa ja turvallisessa juoksutekniikassa voima lähtee lantiosta ja reisilihaksista, ja se saadaan välitettyä jalkoihin oikealla juoksuasennolla.
Kun harjoituksen vuoksi..
- kuvittelee jalkojen tilalle polvesta alaspäin Pistoriuksen proteesit eli pitää nilkat ja pohkeet täysin rentona
- pitää lantion ylhäällä ja sen verran edessä että askel osuu maahan tismalleen vartalon painopisteen alapuolella tai jopa sentin-pari sen takana (ja kääntäen koko kehon paino on hetkellisesti suoraan jalan yläpuolella sillä hetkellä kun jalka osuu maahan)
- ja keskittyy erityisesti siihen, että reidet mäntien lailla ajavat polvien jatkeina roikkuvia vain jousina toimivia nilkkoja, eikä lantio + core anna periksi vaan pysyy lyhyen ponnistusvaiheen ajan tiukkana, yhtyy reisien voimantuottoon, ja koko voimapaketti välittyy alaspäin polvelle ja edelleen tossun kautta maahan siitä hetkestä kun tossu iskeytyy painopisteen alle siihen hetkeen kun jo eteen päin viemäsi polvi riuhtaisee tossun irti vartalon eteen uutta askelta aloittamaan
- vähintään 165 askelta minuutissa, mieluummin 170-180
..niin pitäisi päästä hommasta hajulle. Juoksu paljain jaloin asfaltilla auttaa hahmottamaan omaa tekniikkaansa yksityiskohtaisemmin. Kevyetkin kengät nimittäin sallivat aika roimaa 'väärin' juoksemista tavallisista hyvinvainmennetuista puhumattakaan.
Kimmoisuuden harjoittaminen myös helpottaa juoksun rullaavuutta ja samalla vähentää tota alussa mainittua väsymistyyppistä rasitusta. Pitkässä loivassa ja miksei myöhemmin jyrkässäkin ylämäessä voi harjoitella pitämään painopistettä vartalon päällä, pakettia tiukkana, ja rullaavalla askeleella etenemistä ylämäkeen. Sitten kun kimmoisuuteen yhdistää juoksuvauhdin, niin meno on kuin gasellilla kun juoksu on tehokasta ja nousee vaivattomasti plaaniin jos rullaavuutta nyt tällaisella mielikuvalla havainnollistetaan. Vauhtipuoli taitaa kyllä kysyjällä ollakin kunnossa kun intervalleja vedetään. (Allekirjoittaneella ei tällä hetkellä ole, ja sekös juoksusta hassua tällä hetkellä tekeekin kun kimmoisuutta löytyy ja kestävyyttä löytyy, mutta jalka ei siirry toisen eteen sitten millään. Täytyy vissiin tehdä pari vauhtitreeniä että kehtaa edes näyttäytyä tuolla kadulla!)
Venyttelyä ei mun mielestä kannata tehdä kuin treenin jälkeen lämpöisellä kropalla. Alkulämmittelyyn nyt voi jotain dynaamisia venytyksiä lisätä jos treeni sisältää jotain sellaista missä joutuu venymään mut ne täytyy tehdä tosi tosi varovasti niin ettei käydä läheskään äärirajoilla. Jos kylmiä paikkoja venyttää niin että pientäkään kiristyksen tunnetta on aistittavissa niin sit mennään jo ihan punaisella ja damagea tulee tai vähintään suoritusteho kärsii ja loukkaantumisen riski kasvaa. Se onkin kolmas arvaus mistä mahdollisesti kiikastaa, jos suht kylmää pohjetta venyttää löysäksi ja sitten lähtee sillä juoksemaan, niin voi olla varma että siitä katoaa kaikki kimmoisuus ja kohta se on kuin puujaloilla juoksisi.
Yhtä kaikki, tuo kenkävinkki kyllä varmaan toimii ihan ok. Osta hyvin vaimentavat kengät, niin voit juoksennella huonollakin tekniikalla tai reistailevalla pohkeella suht vaivatta. Suosittelen kuitenkin mahdollisimman omin avuin juoksemista, minusta niin juoksu on nautinnollisinta.