Run Forrest Run! – Jatkoajassa lenkkeilijöitä?

[kahden suunnan sentteri]

Tekniikka tulee suht itsestään kun pitää lantion ylhäällä, pitää huolen ettei astu painopisteen eteen vaan sen alle tai hieman taakse, pitää nilkat ja pohkeet rentoina eikä jännitä niitä turhaan, antaa suurten reisi- ja pakaralihasten tehdä työt, pitää akseltiheyden kovana eli niin että iskut ja ponnistukset ovat pienempiä mutta niitä on tiheämmässä.Yläkropan voi ajatella ikään kuin vahvan lantion päällä mahdollisimman edessä ja ylhäällä roikkuvana vastapainona, jonka vahva keskivartalon lihaksisto pitää täysin heilumatta ja suuntavakaana.

Tuntuma on aika oscarpistoriusmainen. Voima lähtee puristavasta keskikropasta (lantio+korsetti) joka pakaroilla ja reisillä ajaa polvia rivakasti ees taas, joihin kiinnitetyt rennoista pohkeista ja nilkoista koostuvat jouset puristuvat kohti maata ja purkautuvat, kunnes reidet kuljettavat polven ja jousen taas ripeästi takaisin eteen aloittamaan uutta askelta. Kaiken liikkeen tulisi olla taakse-eteen suuntaista. Pystysuuntaisen liikkeen saa minimoitua pyörittävällä askeleella joka syntyy polven eteen viennistä. Pää ei siis saisi pomppia, eikä pompikaan kun frekvenssi on kova ja askel pyörivä.

--

Kokeilin paljain jaloin juoksua ensimmäistä kertaa kesällä, kesken lenkin löysin pitkän hoidetun puiston ja ajattelin kokeilla nurmikolla juoksemista. Otin kengät pois ja juoksin parisataa metriä sillä nurmikolla, kunnes totesin sen naurettavaksi pelleilyksi, ja juoksin loput pari kilsaa alfalttia kotiin kengät kädessä. Se ei tuntunut pohkeissa yhtään miltään, joten vedin vielä pari vitosen lenkkiä seuraavilla viikoilla, eivätkä nekään aiheuttaneet mitään normilenkkiä kummallisempaa. Hetken päästä radalla kisakengissä tehdyt sprinttitreenit kuitenkin toivat vanhoja penikkaoireita takaisin siinä määrin että päätin aloittaa totaalitauon joten paljasjalkailut jatkuu vasta ensi kesänä.

Reilusti yli kuukausi totaalitaukoa tekikin hyvää ja jalat palautuivat juostaviksi. Ärsyttää vaan juosta kun kunto olisi hyvä, parempi kuin koskaan, mutta juoksemattomuuden jäljiltä juoksuvoima on kateissa ja pohkeet jumiutuvat tosi helposti ja palautuvat hitaasti. No, minulle sopii varsin hyvin että mennään keväthangille asti yhden-kahden lenkin viikkotahdilla niin ehtii touhuta noiden muidenkin urheilumuotojen parissa.

 

[DAF]

Harton mainioon listaan lisäisin vielä sen, että pitää katseen ylhäällä. Se auttaa oikeaan juoksuasentoon paljon.

 

[Snakster]

Päkiäjuoksu ja minimalistikengät eivät tietyllä tavalla ole mikään uusi lehti juoksun historiassa, koska sehän touhu ei juuri eroa siitä, kun radalla juostaan piikkareilla. Joku tuolla neuvoi aloittamaan rauhallisesta, mikä on varmaan ihan hyvä neuvo, mutta hyvä on myös ainakin ajatuksen tasolla miettiä vauhdikkaamman juoksun biomekaniikkaa ja katsella vaikka youtubesta Tirunesh Dibaban askellusta. Hänen juoksussaan kannattaa kiinittää erityistä huomiota ryhtiin ja lantion asentoon.

 

[Tadu]

Kiitos todella hyvistä neuvoista.

Oman juoksutyylin muokkaaminen on siinä mielessä haastavaa, että juostessa ei oikeasti näe miten itse juoksee. Sääli ettei duunipaikan salilla ole juoksumattoa, sillä siellä voisi peilin kautta katsella miltä meno näyttää.

 

[Havumetsien GM]

Joku tuolla neuvoi aloittamaan rauhallisesta, mikä on varmaan ihan hyvä neuvo

En tarkoittanut rauhallisella aloittamisella varsinaisesti rauhallista juoksuvauhtia vaan maltillisia treenimääriä. Kivahan barefoot-kengillä on välillä kovaakin päästellä, varsinkin jos alla on Paavo Nurmi -stadionin karamellinkaunis, huippunopea pinnoite.

 

[Ötökkä]

Uusi sykemittari olisi hakusessa pääasiassa juoksuun. Lähes 3v vanha perus sykemittari alkaa olla aika rikki koska on ollut käytössä myös kellona. Nyt kun on tuolla "halpisversiolla" tullut todistettua että juokseminen jatkuu ja että sykemittarista on hyötyä, haluaisin hiukan paremmin varustellun mittarin ja käyttökokemuksia kyselisin.

- Olen nainen, joten kello-osa ei mielellään saisi olla hirvittävän suuri (näyttää aika pöljältä narukäsissä)
- Jonkinlainen GPS-omilaisuus olisi iso plussa, kuten myös se että mittarin saisi koneeseen kiinni niin, että ne tiedot menisivät sitten jonnekkin tilastoon tms. (mielenkiintoista seurata miten kunto kehittyy)
- Tietysti mitä halvempi, sen kivempi ;)

Kertokaas kokemuksianne! Polar ennen ollut, ja se on ihan hyvä ollut niin kauan kun elossa säilyi. Nyt alkanut esim. syödä patteria ja on aika naarmuilla muutenkin.

ESIT: Tätä olin vähän miettinyt. Voisi osamaksulla olla jopa mahdollinen, varsinkin kun kohta on talvi ja talvijuoksu on mun mielestä mahtavaa :) Polar RC3 GPS -harjoitustietokone + sykevyö | Hobby Hall

 

[100A]

Kertokaas kokemuksianne! Polar ennen ollut, ja se on ihan hyvä ollut niin kauan kun elossa säilyi. Nyt alkanut esim. syödä patteria ja on aika naarmuilla muutenkin.

Mulla on tuo: RC3 GPS – Sykemittari integroidulla GPS:llä | Polar Suomi

Kelpaa sitä kehua, vaikka juuri tällä hetkellä se kaapeli tuon laitteen ja tietsikan väliltä onkin kadoksissa. Ainoa miinus jonka äkkiä keksin on se, että joskus kestää kovin kauan ennen kuin laite löytää GPS -yhteyden. Usein on tullut jo pari kilsaa taivallettua, höh.

 

[Ötökkä]

Mulla on tuo: RC3 GPS – Sykemittari integroidulla GPS:llä | Polar Suomi

Kelpaa sitä kehua, vaikka juuri tällä hetkellä se kaapeli tuon laitteen ja tietsikan väliltä onkin kadoksissa. Ainoa miinus jonka äkkiä keksin on se, että joskus kestää kovin kauan ennen kuin laite löytää GPS -yhteyden. Usein on tullut jo pari kilsaa taivallettua, höh.

Samaan aikaa juuri saman laitteen linkkasin. Täytyy ehkä laittaa tilaukseen :)

 

[Fordél]

Käytännössähän GPS:lla varustettua sykemittaria hankkiessa vaihtoehtomerkkejä on kolme: Garmin, Polar ja Suunto. Toki mm. Nikella on oma versionsa, mutta sen mitä olen lukenut siitä käyttäjien arvioita niin ehkä kannattaa ostaa suosiolla jonkun paremmin näihin laitteisiin vihkiytyneen firman mittari.

Näillä kaikilla kolmella merkillä on käsittääkseni myös toimivat ja selkeä nettiohjelmat, jonne harjoitukset ladataan. Kaikista löytyy varmasti peruskäyttäjälle riittävästi tietoa ja erot lienevät lähinnä makuasioita. Itsellä on kokemusta vain Suunnon Movescountista ja se on ainakin ihan riittävä mun tarpeisiin. Selkeä ja yksinkertainen konsepti. Aika miehiseen makuun tehty.

Suunnolla on laitteista lähinnä vaihtoehtona Ambit, mutta se on eittämättä naisten ranteeseen melkoisen iso vekotin. Toki Ambit2:sta on naisille suunnattu versio, jota kannattaa käydä sovittelemassa ranteeseensa. Omat kokemukset Ambitista ovat hyvin positiiviset, joten uskallan suositella sitä.

Eli jäljelle jää käytännössä Polar RC3 ja Garminin eri mallit. Polarin RC3 löytyy samasta taloudesta ja ei sen käytössäkään ole ollut mitään ongelmaa. Kaikki on toiminut ainakin tässä yksilössä moitteettomasti. Polarin käyttäjälle se on varmasti myös helppo käyttää. Garminilla on muutama eri malli, kuten uudet värinäytölliset 220 ja 620. Näissä Garminin 600-sarjan malleissa on muihin mittareihin nähden se selkeä ero, että ovat kosketusnäytöllisiä. Osa tykkää kosketusnäytöstä ja osa ei. Makuasioita. Garminin kelloista mulla ei ole mitään kokemusta, mutta onhan ne sen verran suosittuja pelejä, ettei niiden hankinnallakaan metsään mennä.

Eli ehkä itse tekisin tässä kaksnelosen tapauksessa valinnan seuraavista malleista:

-Polar RC3
-Garmin 610 ja 620
-Garmin 210 ja 220
(-Suunto Ambit2)

Näiden merkkien halvimmat ja kalleimmat mallit jättäisin rauhaan.

 

[Sid]

Jos etsit kustannustehokasta vaihtoehtoa, kannattaa harkita käytetyn ostamista. Esim. juoksufoorumilla näkee usein vähän käytettyjä tuotteita edullisesti.

 

[Fordél]

Jos etsit kustannustehokasta vaihtoehtoa, kannattaa harkita käytetyn ostamista. Esim. juoksufoorumilla näkee usein vähän käytettyjä tuotteita edullisesti.

Samaa suosittelen. Meidänkin talouteen tuo RC3 hankittiin ko. palstalta käytettynä, mutta takuun ollessa vielä reilusti voimassa. Huoleton ostos ja hinta oli mukavasti alempi kuin uudella tuotteella.

 

[PTS]

Mukavaa on kuitenkin taas juosta, syksyn pimeys on jotenkin omalla tavallaan todella nastaa lenkkeilyaikaa. Oma fiiliksensä siinä vaan on, kun laittaa kamat päälle ja kähtee säkkipimeään ulkoilmaan työntämään eli siinä ehkä korostuu nimenomaan se omissa oloissaan oleminen verrattuna kesän auringonpaisteeseen ja jatkuvassa ns. valokeilassa olemiseen.

Lenkille vaan!

Joo, jokin siinä hyvin karussakin kelissä kiehtoo, ihan mukavasti on siis itsellenikin kertynyt lenkkejä marraskuulle. Oma vakioni kulkee osittain metsäteitä pitkin, joten katuvalojakaan ei ole kuin osassa matkaa.

Tosin ihan vetistä ja kuraa ei liian kauaa jaksa. Nyt ainakin Tampereen seudulla onkin viime viikolla tullut pieni lumi/huurrekerros maassa, joka paitsi pitää pakkasessa maan kuivana, myös valaisee mukavasti.

 

[Fordél]

Joo, jokin siinä hyvin karussakin kelissä kiehtoo, ihan mukavasti on siis itsellenikin kertynyt lenkkejä marraskuulle. Oma vakioni kulkee osittain metsäteitä pitkin, joten katuvalojakaan ei ole kuin osassa matkaa.

Jep, nythän on ollut jo jonkin aikaa käsillä parhaat lenkkikelit. Ilma on kuulas ja hapekas eikä yhtään painostava kuten kesän helteillä. Pimeyskin luo vain hienoa tunnelmaa, samoin kuin puista tippuvat lehdet. Pimeyteen on myös helppo kadota ja olla ihan omissa oloissaan. Toki sen verran pitää näkyvyydestä pitää huolta, että heijastinasiat ovat kunnossa.

Harmi vaan, että itse ei pääse nyt hyödyntämään näitä hienoja lenkkikelejä, koska on ylimenokausi päällä. Vaikka tässä ollaan täydellisiä amatöörejä, on pakko pitää taukoa juoksusta ja antaa kropan sekä mielen palautua. Tulihan tossa kuitenkin lähes 11 kuukautta treenattua putkeen. Nyt on aika tehdä jotain ihan muuta kuin juosta ja sitten joulun tienoilla alkaa taas pikku hiljaa hölköttely. Sitä ennen voisi nauttia hienosta keleistä vaikka sauvakävelyn muodossa.

 

[TQoFE]

Tosin ihan vetistä ja kuraa ei liian kauaa jaksa. Nyt ainakin Tampereen seudulla onkin viime viikolla tullut pieni lumi/huurrekerros maassa, joka paitsi pitää pakkasessa maan kuivana, myös valaisee mukavasti.

Stadissakin on superhyvä keli ollut nyt pari päivää: kuivaa ja mittari niukin naukin miinuksen puolella. Ei niin kylmä, ettei kroppa lämpiäisi muutaman sadan metrin jälkeen, ja itseasiassa paljon lämpimämpää kuin kaatosateessa.

 

[flintstone]

ESIT: Tätä olin vähän miettinyt. Voisi osamaksulla olla jopa mahdollinen, varsinkin kun kohta on talvi ja talvijuoksu on mun mielestä mahtavaa :) Polar RC3 GPS -harjoitustietokone + sykevyö | Hobby Hall

Omistan tuollaisen RC3:n, tosin ilman GPS koska ajamani pyöräilyreitit otan talteen kännykkä+cyclometer appsilla samalla musiikkia kuunnellen, ja olen ollut tyytyväinen. RC3+GPS:n kanssa tosin nuo reitit saisi suoraa mukaan harjoitustietoihin. Oma käyttö on ollut tosin suurelta osin pyöräilyä juoksun sijaan, mutta se tuskin haittaa kommentointia, ainakin pyöräilyssä se on ollut mukava lisä harjoitteluun. Tuohonhan saa tosiaan tehdyksi valmiita harjoitusohjelmia polarpersonaltrainer sivustolla jonne nuo tehdyt harjoitukset saa myös ladatuksi jälkikäteistä analysointia varten. Kyseinen sivusto osaa myös tehdä kuukausittaisen harjoitusohjelman RC3:lle juoksua ja pyöräilyä varten ja nämä harjoitukset voi sitten ladata sykemittarille niin että laite ohjeistaa halutunlaiseen harjoitteluun. Tiedot tuon palvelun ja sykemittarin välillä siirretään langattomasti, synkronoinnin voi myös halutessa laittaa automaattiseksi mutta se manuaalinen siirtokin on helppoa.

 

[Palstalegenda]

Aikoinaan treenasin 15 vuoden ajan niin, että kaikki merkattiin talteen, keskisykkeet ja matkat niin tarkasti, kun ne vaan tiesi. Jokainen tukitreenikin oli täsmällisesti merkattuna talteen. Jos kävin kuntosalilla, liikelukumäärä ja treenin kesto olivat tallessa. Aerobinen kynnys mitattiin välillä, anaerobinen kynnys mitattiin myös. Jos venyttelin niin kellosta aikaa ja esimerkiksi 27 minuuttia kirjattiin talteen.

Mutta sitten nykyään... Esimerkiksi tänä aamuna kävin aamulenkillä. Katsoin läppärin kellosta lähtöajan, 6.55, ja kun palasin, niin katsoin läppäristä saman tien, että paljonko sen kello näyttää. Se näytti 8.01. Kävin siis noin 1 h 5 min juoksemassa. Ihan vaan muuten vaan tuon keston halusin tietää. Ei ollut sykemittaria tai kelloa mukana, en tiedä lenkkini matkaa, en merkkaa treeniä minnekään talteen. Haluan olla vapaa.

 

[Fordél]

Omistan tuollaisen RC3:n, tosin ilman GPS koska ajamani pyöräilyreitit otan talteen kännykkä+cyclometer appsilla samalla musiikkia kuunnellen, ja olen ollut tyytyväinen.

Nussitaan pilkkua sen verran, että RC3 on aina GPS:lla ja sulla lienee toinen malli eli RCX3.

 

[flintstone]

Nussitaan pilkkua sen verran, että RC3 on aina GPS:lla ja sulla lienee toinen malli eli RCX3.

Totta ja kiitos korjauksesta, totta tosiaan se mun sykemittari on RCX3, mutta eiköhän nuo ole toiminteiltaan samat paitsi että RC3:ssa on se vakiona oleva GPS ja se tuo muutaman lisätiedon sykemittarille. Itseasiassa on niissä muutamia eroja toiminteissa ja RCX3:lla on langaton DataLink yhteys ja RC3:lla yhteys muodostetaan usb-kaapelilla. Tuossa linkki Polarin sivuille vertailuun RCX3 ja RC3 GPS sykemittareihin. RCX3:een tietenkin saa lisälaitteena G5 GPS sensorin jonka avulla saisi nuo GPS tiedot, hintaa tuolle yhdistelmälle tulee suunnilleen saman verran kuin RC3 GPS:lle - etuna ehkä verrattuna RC3 GPS:ään RCX3 on sirompi ja siitä on olemassa naisille oma valkoinen mallinsa, tosin silloin pitää kantaa mukana sitä G5 GPS sensoria.

Vapauttani en ole huomannut menettäneeni vaikka sykemittari nykyisin pyörälenkillä aina onkin mukana. Mies vie sykemittaria, ei sykemittari miestä.

 

[Fordél]

Kiitos korjauksesta, totta tosiaan se mun sykemittari on RCX3, mutta eiköhän nuo ole toiminteiltaan samat paitsi että RC3:ssa on se vakiona oleva GPS ja se tuo muutaman lisätiedon sykemittarille.

Uskoisin sen olevan aikalailla sama laite ja samalla tavalla toimiva laite, joten siitä saadut positiiviset käyttökokemukset toimivat varmastu hyvin suosituksena myös GPS-versiolle. Siitä RC3:n GPS:n toimivuudesta kun ainakaan itse en ole lukenut mitään erityisen heikkoa palautetta. Jokaisen valmistajan laitteillahan se GPS signaalin hakeminen kestää jossain paikoissa. Itsellä Suunto Ambit hakee pääosin kotiovelta käveltäessä 100m aikana signaalin, mutta on sitä joskus joutunut kävelemään minuuttitolkullakin.

 

[Palstalegenda]

Vapauttani en ole huomannut menettäneeni vaikka sykemittari nykyisin pyörälenkillä aina onkin mukana. Mies vie sykemittaria, ei sykemittari miestä.

Kyllä se vapaus menee, vaikkei sitä jokainen huomaakaan. No, kyllähän joskus ikävuosina 15-23 se sykemittari oli ihan hyvä apu mutta sittemmin sitä jo on oppinut tuntemaan kehonsa niin hyvin, ettei sykemittaria tarvitse mihinkään. Eikä edes ajanottoa lenkin aikana, sekin on kannettu kaava mukana. Aluksi kylläkin oli aikamoisia vieroitusoireita. Kellon jättäminen kotiin oli se vaikein juttu. Nyt on jotenkin palannut juoksemisen kanssa alkupisteeseen, luontoon: Mother Nature Running!

 

[flintstone]

Kyllä se vapaus menee, vaikkei sitä jokainen huomaakaan.

Jokainen toki menee tavallaan ja tottakai kokemus opettaa kuuntelemaan kehoa. Mittari tuo kuitenkin mukavaa seurattavaa lenkkien jälkeen ja seurattavuutta mitä on tullut tehdyksi. Ja ainakin itse olen huomannut mittarin olevan hyvä apuväline harjoittelussa, harjoittelun suunnittelussa ja lisämotivaation tuojana itsensä kanssa kilpailuun ja kunnon kohottamiseen.

 

[calvin]

Itsellä Suunto Ambit hakee pääosin kotiovelta käveltäessä 100m aikana signaalin, mutta on sitä joskus joutunut kävelemään minuuttitolkullakin.

En tiedä toimiiko Ambit samalla tavalla kuin oma Ambit2, joka löytää satelliitit nopeasti jos on parin päivän sisällä käyttänyt kellon tietokoneessa, jolloin se on päivittänyt satelliittidatan kelloon. Jos tätä ei ole tehnyt muutamaan päivään niin fixin saaminen saattaa kestää kauemmin.

Kyllä se vapaus menee, vaikkei sitä jokainen huomaakaan.

Itselläni on ollut toisinpäin, eli treenailin parikymmentä vuotta ilman kelloja, sykemittareita ja harjoituspäiväkirjoja, mutta nyt viime vuosina kun gps-kellot on tulleet hyviksi niin sellainen on aika usein mukana. Eipä sitä kelloa tai sykkeitä tule lenkin aikana pahemmin katseltua, vaan fiiliksen mukaan mennään edelleen. Joskus huomaa vasta suihkuun mennessään että "jaa, harjoituksen tallennus on vielä käynnissä." Pääasiassa käytän kuitenkin mittaria vain talvisin, kun määrät ovat korkeimmillaan, jotta ainakin harjoituspäiväkirjaa katsomalla ymmärtää välillä levätäkin. Kesällä kilpailukaudella voi sitten treenailla vapaammin fiiliksen mukaan, kun kilpailut kuitenkin määrää sen milloin treenataan ja milloin levätään. Lisäksi gps-mittarilla saa helposti hiihtokilometrit talteen, muita kilometrejä en ole laskenut.

Nyt syksyllä on tullut otettua sykevyö mukaan jokaiseen treeniin ihan mielenkiinnosta sekä myös sen takia, että kun Ambit2 mittailee palautumisaikaa niin on jonkinlainen vertailukohta omiin fiiliksiin. Lisäksi on ihan mielenkiintoista analysoida ja vertailla objektiivisesti omaa harjoittelua varsinkin, kun harjoittelee tavoitteellisesti.

 

[Fordél]

En tiedä toimiiko Ambit samalla tavalla kuin oma Ambit2, joka löytää satelliitit nopeasti jos on parin päivän sisällä käyttänyt kellon tietokoneessa, jolloin se on päivittänyt satelliittidatan kelloon. Jos tätä ei ole tehnyt muutamaan päivään niin fixin saaminen saattaa kestää kauemmin.

Ok, tällaisesta en ollut tietoinenkaan. Itse puran ehkä kerran viikossa tiedot kellosta tietokoneelle. Satelliittien löytymisen kanssa ei ole ollut ongelmaa ehkä kuin alle kymmenen kertaa. Ja käyttökertoja on kuitenkin tähän mennessä kertynyt lähes parisataa. Noistakin arpomisista pari oli ihan ymmärrettäviä kun olin kesämökillä.

 

[PTS]

Jos pelkkää vauhtia, matkaa ja reittiä haluaa satelliitin kautta tutkailla, niin suosittelen Android-puhelimen ilmaista sporttracker-sovellusta. Toki kännykän pitäminen mukana kesän shortsikeleillä on vähän työläämpää, mutta nyt menee ainakin hyvin. Olen mää itse kännykkä kädessä jotain 3.30/km -vetojakin juossut, vähän kuin viestikapulaa pitäisi :). Noh, ehkä se sykemittari voi olla kesäkeleihin kätevämpi...

Juuri kun päästiin kehumasta kelejä, niin yksi plussapäivä vei valkoisen peitteen. Lenkille pitää kyllä ennen Hakametsään menoa yrittää keretä.

 

[Scade]

Flintille ja muillekin niin kannattaa ottaa RPE-skaala käyttöön treenien yhteydessä. Tuolla siis arvioidaan sitä kuinka raskaalta harjoitus tuntui. Aluksi tosiaan on hiukan hakemista tuon kanssa, mutta vähitellen oikeasti oppii aika hyvin arvioimaan sitä omaa fiilistään tarkasti ja siitä saa sykkeen ohelle hyvän seurattavan. http://www.brianmac.co.uk/borgscale.htm (linkki sivustolle jossa kaksi esimerkkiä RPE-skaalasta).

Itsellä ainakin huitoo sykkeet vähä kellonajasta sun muustakin tekijästä riippuen aika paljon, mutta treenituntuma saattaa silti olla samanlainen. Syke on loppuen lopuksi vain yksi seurattavista arvoista kestävyysurheilussa eikä edes se tärkein. Laktaattiarvot ovat sinällään paljon tärkeämpiä, mutta niitä nyt ei ole kovin helppo mittailla ihan jatkuvalla tahdilla niin sen takia tuo sykemittari totta kai hyvä apuväline.

Tuntuman ja mittaamisen yhdistelmä on ainakin omasta mielestäni paras tapa treenata omaa treeniä ja palautumista. Itselle mittari tuo sen rohkaisun, että nyt ollaan oikealla alueella ja toimii myös välillä rajoittajana siten, ettei aleta kiskomaan liian kovaa vaikka periaatteessa tuntuisikin hyvältä. Samaten tuntuma tuo perspektiiviä siihen, ettei aina ylireagoi mittarin näyttämiin poikkeuksellisiin lukuihin. Pitkällä aikavälillä kun seuraa näitä on myös helppo analysoida kehittymistä ja sitä miten esimerkiksi viikkojen välillä kuorma ja rasitus muuttuu (omat treenini koostuvat neljän viikon blokeista joissa kolme nousevasti kuormitettua ja yksi kevyt viikko).

(Itse siis kilpailen soudussa, mutta päätin tunkea tänne ketjuun pätemään kun ei taida olla mitään yleistä kestävyysurheilu ketjuakaan).