Run Forrest Run! – Jatkoajassa lenkkeilijöitä?

  • 564 875
  • 3 878

Ruutuässä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Oman motivaattorini löysin nike+ running sivustolta, johon tosiaan saa ipodilta suoraan laitettua omat lenkit tallennukseen. Perustin haasteen, jonka tavoitteena on juosta 1100 km ennen vuoden vaihdetta alkaen elokuun alusta. Vaatii viikossa n. 70km juoksua, ei siis mikään mahdoton rasti jos pysyy terveenä.
Kyllähän tuo keskimäärin ihan hyvältä määrältä vaikuttaa, ja yli satasen viikkojakin pitää tulla aika monta. Suurin haaste mielestäni tuossa on elimistön kestävyys. Vaikka aikaa riittäisi ja muistaisi syödä riittävästi, saattavat lihakset alkaa väsyä. Toki jos on juossut paljon, ei lihaksisto välttämättä vastusta ollenkaan, mutta toinen ongelma ovat polvikivut yms. rasitusvammat.

Joskus aikanaan kun juoksin enemmän, tuli kilometrejä kesän aikana keskimäärin noin 60 viikossa. Seuraavana keväänä kun aloitin lenkkeilyn varovasti, alkoivat heti penikat vaivata. Niihin meni käytännössä kesä ja seuraavan kerran kun määrät alkoivat kasvaa, tuli juoksijan polvi. Nykyisin olen sitten ottanut ohjelmaan muitakin lajeja, ja pääpaino on pyöräilyssä, jolloin lenkkejä tulee vain pari viikossa.
 

scholl

Jäsen
Suurin haaste mielestäni tuossa on elimistön kestävyys.


Pitää olla lepoa riittävästi ja pitäisi mielestäni muistaa se, että jos treenaa esim. 500 tuntia vuodessa niin siitä ei kannata nostaa kuin max 10% per vuodessa. Harvalla tietysti tuollaiseen on mahdollisuuttakaan, mutta jos oikeasti treenaa.

Mielestäni a ja o on juosta koko talven. Ei tule hevonkuusta, jos ei juokse matolla ja radalla talvella. Juuri säännöllinen juokseminen takaa sen, että lihakset ja jänteet pysyy kondiksessa ja palautuu suht nopeasti. Itsellänikin kun oli keväällä takana täysin urheiluton talvi niin oli pakko juosta tyyliin vain kerran viikossa ja kesäkuussa otin vähän maastopyöräilyä päälle. Jalat eivät heti nimittäin ota vastaan kunnon rasitusta. Penikat voivat toki johtua myös muusta kuten siitä, että tossut ovat loppu.

Peruskuntoa kun hakee niin on hyvä harrastaa monia lajeja. Pyöräilyä, hiihtoa, uintia jne., mutta sitten kun on jo niin hyvässä kunnossa, että askel rullaa vauhdikkaasti ja pystyy vetämään 70km hyviä harjoituksia viikossa niin kyllähän ne muut lajit tuppaa jäädä, kun hakee seuraavien kuukausien aikana hyvää marathonaikaa. Ei sitä meinaa edes malttaa jättää päiviä väliin juoksusta. Se on niin nautinnollista silloin.
 

Palstalegenda

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ukraina, Eveliina Määttänen
Itse suosin sellaista, että 10 päivää kovaa treeniä ja 4 päivää todella keveästi tai korkeintaan siten, että 14 päivää kovempaa ja 7 päivää kevyemmin. Kolme kovaa viikkoa kuulostaa siltä, etteivät ne viikot voi niin kovia olla, ei niitä muuten jaksaisi vetää kolmea putkeen. Se vähän riippuu siitä, kuinka kovaa se kova on. Jos erittäin kovaa eli pari treeniä päivässä, niin sitä lyhyempi jakso on parempi olla kovan jakson pituutena. Minulla esimerkiksi on ollut niin, että 150 km kovalla viikolla ja n. 70-75 km kevyellä. Noista on tosin jo jokunen vuosi aikaa.

Polveni ovat olleet nyt 5 kk siinä kunnossa, ettei tässä ole paljoa juoksulenkkejä kannattanut harrastella. Kumma homma, että tenniksen pelaamisesta polvet eivät juuri kipeydy mutta juoksulenkeistä kipeytyvät. Kait sitä astuu systemaattisesti väärin, kun juoksee suoraan. Pitäisikö tässä ryhtyä juoksemaan juoksulenkkinsä hypellen tiellä sinne sun tänne?! No, vedessä se askelvirhe ei haittaa, kävinkin maanantaina 2 h 40 minuutin vesijuoksulenkin (3 h oli tavoitteena mutta häätivät uimahallista pois) ja siitä treenistä polvet tykkäsivät erittäin paljon. Alkoholista polveni eivät tykkää ollenkaan, heti kipeytyvät pahasti. Veritesteissä ei näy mitään kihtejä ym., joten kumma homma. No, siksipä tässä olen nyt alkoholitta, jotta polveni mahdollisesti laulaisivat hoosiannaa.
 

sepi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Aika huikealta kuulostaa. Pitää katsoa tuolta sivustolta vielä tarkemmat ohjeet ja kokeilla nyt alkuun edes pientä venyttelyä. Sinun määriisi ei välttämättä riitä aika ja kärsivällisyys. Ruokailusta puheen ollen, seuraatko minkälaista ravintoa lenkin jälkeen laitat suuhusi? Lenkeillä kuluu yleensä 900-1300 kaloria ja suden nälkähän iltasella on.

Kauan muuten tuhlasit maratooniin aikaa?

Siis tarkoitin, että suorituksen jälkeen 1,5 - 2 tunnin tauko ennen venyttelyn aloittamista, en noin pitkää venyttelyä. :) Toki pitkät venyttelysessiotkin olisivat hyödyllisiä, mutta itse en ole sellaisia harrastanut kuin joskus kuntokeskuksessa ohjattuna.

En mä ole ravintoarvoja seurannut. Syön monipuolista kasvisruokaa maalaisjärjellä, lisäksi ennen lenkkiä energiapatukkaa ja pidemmän lenkin aikana Gutzy-juomaa tms. ja energiapatukkaa, ja sitten pitkien treenien jälkeen palautusjuomaa.

Elämäni ensimmäiseen viralliseen maratoniin tuhlasin Tukholmassa nyt 3.58. Treenasin syksyllä 4.00-ohjelman ja talvesta 3.30-ohjelman mukaisesti - tosin olihan sitä juoksun ulkopuolista elämää sen verran, että en ohjelmaa läheskään orjallisesti noudattanut mutta pääpiirteittäin. Olin mielestäni 3.45:n kunnossa, ja yritän varmaan ensi vuonna vaikka Helsingissä parantaa enkkaa.
 

scholl

Jäsen
Kolme kovaa viikkoa kuulostaa siltä, etteivät ne viikot voi niin kovia olla, ei niitä muuten jaksaisi vetää kolmea putkeen. Se vähän riippuu siitä, kuinka kovaa se kova on. Jos erittäin kovaa eli pari treeniä päivässä, niin sitä lyhyempi jakso on parempi olla kovan jakson pituutena. Minulla esimerkiksi on ollut niin, että 150 km kovalla viikolla ja n. 70-75 km kevyellä. Noista on tosin jo jokunen vuosi aikaa.

No ihan normikuntomaratonille kuten joku edellä kirjoittanut, joka puhui 70km viikoista niin sen mukaan puhuin kovista. Useimmille 70km on kovaa. Jos hakee isompia kilometrimääriä niin silloin joko hakee kovaa aikaa tai sitten on ultrajuoksija. Harvalla on aikaakaan treenata yli 10 tuntia viikossa.

Olennaisinta on kuitenkin se, että pysyisi talvella terveenä. Kaksi viime talvea on mennyt pipariksi kuukausien sairastelun vuoksi. Sadetta ja loskaa vaan niskaan.
 

Palstalegenda

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ukraina, Eveliina Määttänen
No ihan normikuntomaratonille kuten joku edellä kirjoittanut, joka puhui 70km viikoista niin sen mukaan puhuin kovista.
Niin no, en oikeastaan tarkoittanut noihin kilometreihin niin kiinnittää huomiota, vaan syklien pituuteen ja niiden välisiin eroihin, ne kilometritasot kun ovat sitten kunkin kunnon mukaan.

Olipa se kuntotaso mikä hyvänsä, niin jos vetää kolme kovaa viikkoa putkeen omaan tasoonsa nähden, niin en usko sen olevan kaikista optimaalisin tapa. Jos ne kolme viikkoa todella ovat kunkin kuntotasolle kovia viikkoja, niin talven aikana paikat hajoavat helpommin, kuin rytmillä 2-1, kun kroppa on loppuvaiheessa sykliä pitkään väsynyt. Ja jos kroppa ei 3-1 -rytmissä hajoa, niin sitten se on mielestäni niin, että ne kolme kovaa viikkoa eivät ole olleet kuin sellaisia suht helpohkoja viikkoja ja sitten se neljäs viikko on erittäin helppo. Tiedän, että jo ainakin 1970-luvulta asti on tuota 3-1-rytmiä neuvottu, ja nykyisin sitä näkee suositeltavan "liikuntaviihdelehdissä" vaan superkompensaatiota saadaan pienemmälläkin riskillä eli lyhyemmällä kovalla jaksolla. Ja voihan se olla, että ammattijuoksijoille se 3-1 -rytmi voi sopia paremmin, kun ei ole muita väsymystä aiheuttavia velvoitteita. Pääasiahan se toki on, että säilyisi ehjänä, siihen tuo rytmitys kylläkin paljon liittyy.

Kävin tässä välissä Ounasvaaralla 1 h 11 minuutin lenkin juoksemassa. Keskisyke oli siellä äärimmäisen mäkisessä maastossa erittäin alhainen 134, tosin polvieni vuoksi kävelin alamäet. Syketasoltaan tuollaisia lenkkejä kestää paljonkin vedellä, kun maksimini on noin 200, niin eipä siinä paljoa rasitu. Saapa nähdä mitä nuo polvet huomenna sanovat.
 

Andy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Jaa-ah, näiden supermanatoonareiden seassa sitä tuntee itsensä vähän pieneksi, mutta ihmetellään nyt silti... Pääsiäisestä asti on tullut juostua, keskimäärin ehkä 2 kertaa viikossa, mutta yleensä vähän ryppäissä, ts. viikossa on voinut mennä 3-4, sitten on vähän taukoa ja taas menee muutama... Ihan hyvin sujui heinäkuuhun asti, mutta nyt on jostain syystä nilkat kipeytyneet, erityisesti vasen tuosta ulkosyrjästä luun alta. Olen lepuuttanut käpäliä tiistaista asti, mutta tuntuu edelleen jumittavan ja varsinkin aamuisin ekat askeleet sattuvat jonkun verran kunnes paikat nöyrtyvät. Mistähän tuohonkin syytä etsisi? Kengät on uudet ja käsittääkseni ihan hyvät. Olisikohan syy vain helkkarin huonossa lihaskunnossa (koskaan ennen en ole lenkkeillyt) tai huonosti tehdyssä venyttelyssä?
 

Datsun

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Toronto, Saksa
Kengät on uudet ja käsittääkseni ihan hyvät.
Käy veikkonen ihmeessä sellaisessa jalkatestissä vaikkapa urheiluliikkeessä jossa katsotaan minkälaiset tossut sinulle sopivat parhaiten. Itse hävitin kaikki jalkaongelmani kun kävin tuollaisessa ja sain sopivat (eli erittäin kiertojäykät) tossut.

Jostain syystä en nyt saa mitenkään mieleeni mikä tuon juoksumattotestin nimi on? Mutta seuraa ilmoittelua, aika usein noita on. Mahtaisikos esim. Puhoksen Intersportissa olla nuo laitteet ihan aina?
 

Andy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Käy veikkonen ihmeessä sellaisessa jalkatestissä vaikkapa urheiluliikkeessä jossa katsotaan minkälaiset tossut sinulle sopivat parhaiten. Itse hävitin kaikki jalkaongelmani kun kävin tuollaisessa ja sain sopivat (eli erittäin kiertojäykät) tossut.

Jostain syystä en nyt saa mitenkään mieleeni mikä tuon juoksumattotestin nimi on? Mutta seuraa ilmoittelua, aika usein noita on. Mahtaisikos esim. Puhoksen Intersportissa olla nuo laitteet ihan aina?

Nykyiset tossut on hankittu nimenomaan kyseisestä paikasta ja myyjän opastuksella. Mattotestiä ei silloin ollut tosin tarjolla, mutta muuten käpälien asentoa kyllä analysoitiin. Ja tosiaan, 3 kk sujui ihan ilman ongelmia, eikä edelleenkään juoksemisen aikana mitään vaivaa ole, paikat kun lämpenee niin hyvin sujuu. Nilkka alkaa kiukutella vasta myöhemmin lenkin jälkeen, usein jopa vasta seuraavana päivänä.
 

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Nykyiset tossut on hankittu nimenomaan kyseisestä paikasta ja myyjän opastuksella. Mattotestiä ei silloin ollut tosin tarjolla, mutta muuten käpälien asentoa kyllä analysoitiin. Ja tosiaan, 3 kk sujui ihan ilman ongelmia, eikä edelleenkään juoksemisen aikana mitään vaivaa ole, paikat kun lämpenee niin hyvin sujuu. Nilkka alkaa kiukutella vasta myöhemmin lenkin jälkeen, usein jopa vasta seuraavana päivänä.

Tasapainolauta on oiva väline jalkaterän ja nilkkojen lihasten vahvistamiseen. Jalkaterää kannattaa jumpata säännöllisesti ihan myös kipristelemällä varpaita yms.

Ja tokihan venyttely on myös ensiarvoisen tärkeää.
 

Andy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Tasapainolauta on oiva väline jalkaterän ja nilkkojen lihasten vahvistamiseen. Jalkaterää kannattaa jumpata säännöllisesti ihan myös kipristelemällä varpaita yms.

Ja tokihan venyttely on myös ensiarvoisen tärkeää.

Tasapainolaudasta voisi olla iloa, jos sellaista muistaisi koskaan käyttää... venyttelyn teen kyllä aina lenkin jälkeen, mutta sitä voisi vielä yrittää lisätä. Nilkat ovat aina olleet itselläni vähän heikko kohta, kakarana niitä on kipsailtu ja sen jälkeen jokainen uusi venähdys on jättänyt ne aina vaan heikompaan kuntoon. Eipä mene nilkka kummastakaan jalasta enää ihan täysin suoraksikaan.
 

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Tasapainolaudasta voisi olla iloa, jos sellaista muistaisi koskaan käyttää... venyttelyn teen kyllä aina lenkin jälkeen, mutta sitä voisi vielä yrittää lisätä. Nilkat ovat aina olleet itselläni vähän heikko kohta, kakarana niitä on kipsailtu ja sen jälkeen jokainen uusi venähdys on jättänyt ne aina vaan heikompaan kuntoon. Eipä mene nilkka kummastakaan jalasta enää ihan täysin suoraksikaan.

No tuo kyllä kuulostaa juuri siltä, että kuulut tasapainolaudan tärkeimpään kohderyhmään. Ei muuta kuin siinä seisoskelemaan telkkaria katsellessa.
 

scholl

Jäsen
Niin no, en oikeastaan tarkoittanut noihin kilometreihin niin kiinnittää huomiota, vaan syklien pituuteen ja niiden välisiin eroihin, ne kilometritasot kun ovat sitten kunkin kunnon mukaan.

Olipa se kuntotaso mikä hyvänsä, niin jos vetää kolme kovaa viikkoa putkeen omaan tasoonsa nähden, niin en usko sen olevan kaikista optimaalisin tapa. Jos ne kolme viikkoa todella ovat kunkin kuntotasolle kovia viikkoja, niin talven aikana paikat hajoavat helpommin, kuin rytmillä 2-1, kun kroppa on loppuvaiheessa sykliä pitkään väsynyt. Ja jos kroppa ei 3-1 -rytmissä hajoa, niin sitten se on mielestäni niin, että ne kolme kovaa viikkoa eivät ole olleet kuin sellaisia suht helpohkoja viikkoja ja sitten se neljäs viikko on erittäin helppo.

Aikataulukysymys. Harvalla on aikaa treenata tunneissa mielettömästi per viikko ja saada riittävästi lepoa. Siis jos on työtä ja muita velvollisuuksia. Jotta saa sitten riittävästi treeniä niin moni yrittää treenata joka viikko esim. 5krt ja se on liian paljon. Niinpä mielestäni se on ihan hyvä kerran kuussa pitää viikko, jolloin ryyppää esim. enemmän ja antaa jalkojen levätä urheilemalla esim. vain 3 krt semikevyesti. Ja kun sitä aikaa noilla kolmella viikolla useimmilla ei ole käytettävissä kuin tietty määrä ja kuitenkin pk-vauhtisia on tehtävä nuo pitkät lenkit niin ei siitä viikosta niin todella kova sitten tulekaan.

Itse tosin en vielä ole edes vielä missään ohjelmassa, vaan pitää katsoa ensin miten syksyn juoksut menee ja alkaa vasta sitten urheilemaan esim. tuo 5-6krt vkossa.
 
Suosikkijoukkue
Kärpät
Kysymys teille maratonin juosseille: Mitenkähän treenaamista pitäisi muuttaa, kun jalat hyytyy täysin siinä 25 km. jälkeen? Olen huhtikuusta asti vetänyt 10-15 km lenkkejä suhteessa 2 päivää juoksua / 1 lepoa. Tämä kuukausi sitten suhteessa 3-1.

Muutamaan otteeseen olen yrittänyt 30 km lenkkiä ja noutaja tulee tosiaan siinä 25:n kohdalla. Syke on ollut about 135-150 ja eväänä vettä ja joku energiapatukka. Etukäteistankkausta en ole tosin tehnyt mitenkään, olisiko siinä sitten syy?
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Vinkkejä puolimaratonille, vauhtiin jne.?

Onko arvon palstasisarilla ja -veljillä vinkkejä vauhdinjakoon jne., kun 30 päivän päästä on tarkoitus juosta elämän ensimmäinen puolimaraton? En ole mikään varsinainen lenkkeilijä, eli juoksukilometrejä sellaisenaan on takana aika vähän. Pisimmät treenilenkit ovat olleet luokkaa 12-13 km, äsken juoksin 10,2 km vajaassa 53 minuutissa 155:n keskisykkeellä.

Massaa kun on pituuteen nähden ylimääräistä (kisamitta lienee noin 178/92), ei vauhti ole mikään huikea, tarkoitus on vain tulla kunnialla läpi. Tuolla äskeisellä lenkkivauhdilla jaksaa kellon kanssa juosta varmaan sen 15 km, ja valtaosa "treenistä" on ollut suunnistamista, jossa toki kilometrejäkin tulee, mutta rasitus on erityyppistä. Pisimmät kisat ovat kuitenkin 15 km suunnistusratoja, joissa lopullinen matka on varmaan lähellä puolikasta, mutta välillä tietysti kävellään. Sen lisäksi on skikkausta, fillaria jne. paljon treeninä, joten kondis sinällään ok.

Kuinka paljon tuollaisesta kympin lenkistä pitää vauhtiaan pudottaa, että jaksaa tasaisen tappavasti puolikkaan läpi? Olisiko joku alle 2 h kohtuullinen tavoite? Kannattaako kokeilla juosta treenilenkkinä kerran joku 20 km, että näkisi tämän itse, vai onko se tässä vaiheessa jo ehdoton no-no, kun suoritus on kuitenkin suhteellisen lähellä?
 

U2

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara & anyone against russia...
Onko arvon palstasisarilla ja -veljillä vinkkejä vauhdinjakoon jne.

Täältä saa valistuneen arvion esim. puolikkaalle tai maratonille alimatkojen aikojen perusteella. Paikkansa pitävyyttä en osaa sanoa ennenkuin myöhään tulevana lauantai-iltana:-)
 

Ruutuässä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Kysymys teille maratonin juosseille: Mitenkähän treenaamista pitäisi muuttaa, kun jalat hyytyy täysin siinä 25 km. jälkeen? Olen huhtikuusta asti vetänyt 10-15 km lenkkejä suhteessa 2 päivää juoksua / 1 lepoa. Tämä kuukausi sitten suhteessa 3-1.

Muutamaan otteeseen olen yrittänyt 30 km lenkkiä ja noutaja tulee tosiaan siinä 25:n kohdalla. Syke on ollut about 135-150 ja eväänä vettä ja joku energiapatukka. Etukäteistankkausta en ole tosin tehnyt mitenkään, olisiko siinä sitten syy?
Energiatankkkauksella tuskin on ratkaisevaa merkitystä, kun olet pitkän lenkin juossut matalalla sykkeellä. Silloin elimistö käyttää pääasiassa rasvaa energianlähteenä ja sitä kyllä ihmisessä riittää. Jos ilman mitään syömistä aamulla starttaat, niin se on eri juttu.

Mutta ratkaisu ongelmaan on periaatteeltaan hyvin yksinkertainen: pidennät pikku hiljaa lenkkien pituutta. Jos juokset viikossa viisi lenkkiä, yksi niistä saisi olla yli 15 km, ja pidennät sitä asteittain. Aluksi pari kertaa 18 km, sitten 20 km jne. Pitkä lenkki on juoksijalle periaatteessa palauttava, mutta itse en ainakaan pysty vetämään 25 km lenkkiä palauttavana, jos jalkojen lihakset ovet kipeät. Toisin sanoen juokse pitkä lenkki hyvävoimaisena.

Jos tuolla tahdilla olet jaksanut juosta, niin edellytykset lenkkien pidennykselle ovat hyvät. Pari kilometriä päälle jaksaa kyllä juosta, mutta viikon kokonaisrasitustakaan ei saa liian nopeasti kasvattaa.
 

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Onko arvon palstasisarilla ja -veljillä vinkkejä vauhdinjakoon jne., kun 30 päivän päästä on tarkoitus juosta elämän ensimmäinen puolimaraton? En ole mikään varsinainen lenkkeilijä, eli juoksukilometrejä sellaisenaan on takana aika vähän. Pisimmät treenilenkit ovat olleet luokkaa 12-13 km, äsken juoksin 10,2 km vajaassa 53 minuutissa 155:n keskisykkeellä.

Yllä olevan ja muunkin tietämäni perusteella lähtisin hakemaan sellaista n. kahden tunnin aikaa. Eli kun 5.40 kilsoja lähdet nakuttamaan ja pidät vauhdin tasaisena, niin eiköhän tuosta aika hyvä tule. 2-3 ekaa kilsaa ovat kriittisiä, ettet vaan innostu juoksemaan aiottua kovempaa. Ihmeellisellä tavalla kisassa jaksaa aina juosta paremmin kuin lenkeillä, joten uskoisin, että tuolla vauhdilla jaksat kyllä loppuun asti.
 

Berrie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flyers, Ilves
Täysin samaa mieltä Snaksterin kanssa eli kahden tunnin alitusta hakemaan tasaisella 5.40 kilometrivauhdilla. Itse olen niinkin kokenut kuin kahden puolikkaan juoksija ja molemmilla kerroilla oli sama johtoajatus. Ensimmäisellä kerralla kangistuin viimeisellä kolmanneksella, toisella kerralla onnistuin jopa kiristämään vauhtia viimeisellä kolmanneksella ja 1.55 ja osia oli lopputulos.

Jos kyseessä on massatapahtuma, erilaista peesiä on luvassa, osa juoksee miten sattuu eli aika tempoilevaa menoa ja semmoista kannattaa välttää.
 

Palstalegenda

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ukraina, Eveliina Määttänen
Jos ei ole juossut aiemmin maratonia tai puolikkaita maratoneja, niin tosiaan se alkuvauhti lähtee helposti aivan liian kovaa. Siis vaikka kuinka tuntuisi, että hiljalleenhan sitä siinä juoksee. Adrenaliini purkautuu ja sitten sitä onkin 7 km:n kohdalla täysin jöötissä, kun pitäisi kuitenkin vielä ainakin 14,1 km juosta.

Kun juoksin ensimmäisen puolimaratonini, kuusihan niitä on tähän mennessä kertynyt ja aina on sentään alle 1,5 tunnin mennyt, niin keskisykkeeni siinä vajaan 1,5 h aikana oli 187. Se on aika perkeleenmoista painaa tuolla sykkeellä 21,1 km, kun leposykekin oli tuolloin vain 34. Ottakaa iisimmin, niin pääsettä helpommalla...

Maratonhan on sitten siinä mielessä helpompaa, etteivät sykkeet pauku niin korkealla, kun kunto ei useimmilla riitä vetämään noin kovalla teholla koko matkaa. Itselläni keskisyke ainoalla (pienessä krapulassa juoksemallani) maratonillani oli 165. Minulle nuo puolimaratonit ovatkin olleet paljon piinaavampia kokemuksia kuin tuo maraton.
 

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Maratonhan on sitten siinä mielessä helpompaa, etteivät sykkeet pauku niin korkealla, kun kunto ei useimmilla riitä vetämään noin kovalla teholla koko matkaa. Itselläni keskisyke ainoalla (pienessä krapulassa juoksemallani) maratonillani oli 165. Minulle nuo puolimaratonit ovatkin olleet paljon piinaavampia kokemuksia kuin tuo maraton.

Täsmälleen samaa mieltä. Maratonhan on tällaiselle kuntoilijalle (enkka 3.30.10) enimmäkseen leppoisaa lönköttelyä, kun taas puolikkaalla pitää yrittää oikein tosissaan juosta. Puolikasta piinallisempia ovat kuitenkin vielä lyhyemmät matkat. Esimerkiksi kymppi on täyttä murhaa alusta loppuun eikä sitä tosissaan vetäessä paljoa naurata.
 

Laakamato

Jäsen
Suosikkijoukkue
Philadelphia Flyers (Jokerit)
Vanha juoksuharjoitus nostaa taas päätään mutta tekniikka on täysin hakusessa. Ei lähde ei irtoa ollenkaan, yhtä tuskaa vaikka muutakin kuin penkkiurheilua tullut koko tauon aikan harrastettua, myös aerobista. Siitä siis tuo päätelmä tekniikan hajoamisesta.
Löytyykö netistä ilmaisia videoita (hyviä sellaisia) missä opetettaisiin tekniikkaa oikein alusta pitäen?
On meinaan kivusta päätellen homma niin perseellään että aloitan ihan alusta, jos olen vaikka vetänyt silloin aikoinaankin ihan vituilleen niin saapahan alkuinnostuksessa korjattua kaikki kerralla pois...
 

scholl

Jäsen
Jos kyseessä on massatapahtuma, erilaista peesiä on luvassa, osa juoksee miten sattuu eli aika tempoilevaa menoa ja semmoista kannattaa välttää.

Massatapahtumassa on tärkeätä lähtöryhmä, missä haetaan about samaa loppuaikaa. Kaikista inhottavinta on, jos joudut ohittamaan tuhansia juoksijoita jostain lepikon kautta. Se on totta, että vaikkei varsinaista peesiä tulisikaan niin viimeistään 1/3 matkaan mennessä huomaat jonkun, joka juoksee mielestäsi ok vauhtia ja kun se pysyy lähistöllä koko matkan ajan niin hyvin menee.

Jos ei ole juossut aiemmin maratonia tai puolikkaita maratoneja, niin tosiaan se alkuvauhti lähtee helposti aivan liian kovaa.

Lähinnä toi on nimenomaan maratonilla olennaista. Pitää oikeasti katsoa, että sykkeet pysyvät aisoissa. Muuten tulee noutaja. Tosin voi se puolikkaallakin käydä niin, jos ei ole lähtöryhmiä, vaan lähtee eturivistä puskemaan kuten itse joskus Turussa. Alussa alle 4km kilsavauhtia ja sitten jossain vaiheessa helle teki tehtävänsä ja mieletön horkka päälle.

Se, miksi puolikkaalla voi olla piinaavampaa se matkanteko johtuu siitä, että useimmat meistä kunnioittavat kuitenkin marathonia ja sinne ei lähdetä semitäysillä alusta alkaen.

edit. eilen vedin ekan ratakympin sitten kevättalven '07. Leppävaaran mondo on nyt sitten testattu. 24C, auringonpaiste, musta paita, pienoinen vastatuuli takasuoralla, ei juomaa mukana, eikä verryttelyä tai lämmittelyä eivät tosin olleet kovin hyvä juttu. Aika jäi siis vaatimattomaksi, mutta sen mukaan suunnittelen nyt vauhdin Espoon marathonille. Ensimmäistä kertaa elämässäni kävi tosin niin, että pääsin nauttimaan jänisjuoksusta. Viimeisen kierroksen pääsin näet vetämään jonkun nuoren mimmin perässä, joka veti 400-800m vetoja. Se olikin sitten heti joku alle 1.30 kierros kun aiemmin oli tehnyt välillä tuskaa pysyä edes 1.50-1.55 vauhdissa ja silloin kun janotti eniten en edes pysynyt.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös