Ei tietenkään paranna, mutta juoksemisesta tulee nautinnollisempaa, kun varusteet ovat kunnossa. Ei silloin ole merkitystä edes mikä on vauhti tai mitkä ovat tavoitteet. Lenkkareitakin ulkoiluuttaa sitä todennäköisemmin mitä nautinnollisempaa on juokseminen.
Niin mutta moni ostaa jotain vauhtikenkiä siinä vaiheessa, jolloin henkilö on totaalisen surkeassa kunnossa. Ensin pitää hankkia se peruskestävyys ja sitten lähteä hakemaan niitä muita ominaisuuksia. Siis jos joku juoksee maratonin vaikkapa 4 tuntiin tai puolikkaan 1.45 niin kengän painolla ei ole mitään väliä. Toki pitää olla jalkaan sopivat kengät, mutta sillä painolla esimerkiksi ei ole mitään väliä.
Sanokaas viisaammat, mihin sijoittuu puolimaratonin kilpailuvauhti näihin nähden? Onko se vauhtikestävyysrajalla, hieman vauhtikestävyysrajaa alempana vai jossain ihan muualla?
Nuohan minun ymmärtääkseni vaihtelevat monien muiden ominaisuuksien mukaan.
Niin kysymys on täysin siitä, mitä ominaisuuksia on harjoittanut. Jos on juossut vain peruskestävyyslenkkejä niin ei pysty puolikasta läpiviemään niin korkeilla sykkeillä. Sen sijaan jos on harjoittanut muita ominaisuuksia ja juossut vauhdikkaita lenkkejä niin voi pystyä juoksemaan lähellä anaerobista kynnystä. Kaikki mitä tekee kilpailussa, on kuitenkin harjoittelun tulosta.
Se nyt kuitenkin selvää on, että jos haluaa itsensä lujille laittaa ja tulosta yrittää ihan tosissaan eikä vaan läpsytellä puolikasta läpi, niin vk-sykerajan yli pitää olla viimeistään kilometritolpalla numero 2. Sitä en tiedä, että jos on joku olympiatason urheilija, että pitääkö se silloin olla.
Kyllähän se on laitettava lujille, sillä sehän on kilpailu, eikä mikään marttakerhon kevätretki. Katsokaapa hiihtokilpailuissa maaliintuloa, kilpailijat lähes pökertyvät sinne maahan maaliviivan ylitettyään.