Rovajärven kranaatinheitinonnettomuus

  • 45 381
  • 406

Ervasti

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
The Original Jags kirjoitti:
Ilmeisesti tämäkin juttu on sitten haudattu. Syyllisiä ei "löydetty", eikä mikään muutu.

Suomessa varusmiehen kuolema ei ole tutkimisen arvoinen. Puolustusvoimat itse tutkii, ja toteaa itse itsensä syyttömäksi.

Poliisi tutkii kaikki kuolemaan johtavat onnettomuudet Suomessa. PV tarjoaa tarvittaessa teknistä tukea, mutta esim kuulustelut ja oikeuslääketieteelliset tutkimukset ovat poliisin hommia. Puolustusvoimat selvittävät onnettomuuden osalta oliko tekniikassa, tai menetelmissä puutteita.

Onnettomuuden tutkinta tällaisessa tapauksessa kestää kauan. Vertailutietoa voit hakea kranaattikonekiväärionnettomuudesta v:lta 2001, jolloin PV tiedotti tutkinnan jatkumisesta 1,5 kk onnettomuuden jälkeen : http://www.mil.fi/ajankohtaista/tiedotteet/arkisto/2001/20010502_1315_1.dsp

Toistaalta, edellisen kranaatinheitinonnettomuuden syy selvisi jo parissa päivässä. Lieneekö nyt vaikeammin selvitettävä tapaus?

PV varmasti tiedottaa heidän tutkintavastuullaan olevista asioista. Eri asia onkin kiinnostaako mediaa se, että kovapanosammuntojen harjoittelutapoja on muutettu onnettomuuden jäljiltä. Eli voit kohdistaa kysymyksesi median suuntaan, mikäli asia ei pysy otsikoissa.
 

Habs16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Saipa
Jotenkin näitä Jagsin "juttuja" lukiessa tulee mieleen Jari Porttila...
 

Hartza

Jäsen
Suosikkijoukkue
K-Espoo
Onnettomuuden tutkinta on siis edennyt ja todennäköiseksi syyksi on paljastumassa kaksoilataus. KRP:n tutkimuksissa ei ole kyetty varmistamaan, että räjähdys aiheutui putken tai kranaatin heikosta laadusta. KRP:n tutkimuksissa heittimestä ei ole myöskään löydetty viitteitä ylimääräisestä esineestä, joka olisi laukaissut kranaatin. Poissuljennan avulla todennäköisimmäksi syyksi jää käyttäjävirhe eli kaksoislataus.

Tuon uutisen perusteella ainakin itselleni jää mielikuva, että myöskään kaksoislatauksesta ei ole näyttöä, vaan sitä pidetään todennäköisenä, koska muuta syytä ei ole tutkimuksissa pystytty löytämään.

Toisin sanoen uutinen jättää avoimeksi seuraavanlaisen kysymyksen:

Onko löytynyt näyttöä, että onnettomuus olisi nimenomaan johtunut kaksoislatauksesta?

Tällaista näyttöä voisi olla esimerkiksi räjähdyspaikalta tai sen läheisyydestä löytyneet kaksi alumiinista kranaatinpyrstöä. Nuo pyrstöt jäävät melko ehjiksi kranaatin sirpaloituessa. Esimerkiksi kranaatinheittimistön maalipaikoilta on helppoa löytää noita alumiinisia pyrstöjä maastosta.
 

ervatsalo

Jäsen
Suosikkijoukkue
ХПК ja Tuukka "T-73" Mäkelä
Pikku juttu

The Original Jags kirjoitti:
Suomessa varusmiehen kuolema ei ole tutkimisen arvoinen..

Niin, eikös tämä ole vielä aika pientä. Venäjän armeijassahan sen sijaan voi potkia kaverin rammaksi impotentiksi, eikä kukaan ole moksiskaan. Tai no taisihan siitä joku sotilaiden äitiliike nostaa äläkän.

Ja pääseehän samaisessa instanssissa maistelemaan ihan oikeaa sotaa jo varusmiesaikana, kun osa kovapanosammunnoista suoritetaan Tsetseniassa liikkuviin maaleihin.

Ja lähteitä: http://www.moscowtimes.ru/stories/2006/01/27/011.html
http://www.mosnews.com/news/2006/01/28/chelyarally.shtml
http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/15.joulukuu/vamf5000.htm
http://www.soneraplaza.fi/ellit/artikkeli/0,2705,h-2050_a-316890,00.html

Täältä tähän
 
Viimeksi muokattu:

Twite

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hämeenlinnan Pallokerho
Hartza kirjoitti:
Tällaista näyttöä voisi olla esimerkiksi räjähdyspaikalta tai sen läheisyydestä löytyneet kaksi alumiinista kranaatinpyrstöä. Nuo pyrstöt jäävät melko ehjiksi kranaatin sirpaloituessa. Esimerkiksi kranaatinheittimistön maalipaikoilta on helppoa löytää noita alumiinisia pyrstöjä maastosta.
Olettaisin että pyrstöt eivät kovin ehjiksi jää kranaattien räjähtäessä heittimen putkessa, etenkään sen ylempänä olevan kranaatin pyrstö.
 

Konsta Kepuli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Athletic Bilbao, Tahko, Pool, Saints
Krh 120

Twite kirjoitti:
Olettaisin että pyrstöt eivät kovin ehjiksi jää kranaattien räjähtäessä heittimen putkessa, etenkään sen ylempänä olevan kranaatin pyrstö.

Pyrstöjen sirpaloitumisasta ei onneksi ole kokemusta. Viimeisin uutisointi viittaa kaksoislataukseen. Tuohon korohoron tuliasemamiehen pahimpaan viholliseen.

Jossain vaiheessa lehdistössä oli spekulaatioita mahdollisesta yhden kranaatin räjähtämisestä putkessa. Kumma juttu. Enpä ole ikinä moisesta tapahtumasta kuullut. Lienee sivaritoimittajille heittimen toimintaperiaate vieras. Mikä on ajopanos ja mikä on murkula?
Ja harvemmin tuolla veljiemme tykkijullienkaan putkissa omat lähetykset on paukkunut.

Case closed: Kaksoislataus.

Pahoitteluni turmassa menehtyneen varusmiehen omaisille. Haavoittuneille pikaista toipumista.
 
Viimeksi muokattu:

Eino_Mies

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Nyt tuon heitinonnettomuuden tutkinnasta on uutta tietoa, tai pikemminkin tutkinta on varmistanut turman syyksi huolimattomuudesta johtuneen kaksoislatauksen. Mielenkiintoista silti, miten eri tavalla esim. Ylen teksti-tv ja MTV3:n tekstikanava asian uutisoivat: Ylellä korostetaan varusmiesten olleen huolimattomia, kun taas Maikkarilla lukee, että onnettomuus oli osin väsymyksen seurausta. Ryhmänjohtaja ja lataaja olivat menettäneet tilannetietoisuutensa. Eli suomeks sanoen jätkiä oli valvotettu pitkiä aikoja ja olivat pahassa tokkurassa joutuneet käsittelemään järeää asetta.

On varmasti tärkeää, että koulutuksessa varusmiesten pitää oppia paineensietokykyä ja rasitusta sekä taistelemaan myös väsymystä vastaan. Mutta silti vastuu pitäisi olla tässä tapauksessa etenkin esimiehillä, jotka ovat käskeneet puoliunessa ollet varusmiehet käsittelemään kranaatinheitintä. Vaikea on tietysti mitata, miten pahaa kenenkin väsymys on ollut ja oliko koulutettaville annettu tarpeeksi lepoa leirin aikana. Oli miten oli, ikävä tapaus kaikinpuolin ja toivottavasti ei vastaavaa ei enää tapahdu.
 

moby

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP(#42)
Konsta Kepuli kirjoitti:
Jossain vaiheessa lehdistössä oli spekulaatioita mahdollisesta yhden kranaatin räjähtämisestä putkessa. Kumma juttu. Enpä ole ikinä moisesta tapahtumasta kuullut. Lienee sivaritoimittajille heittimen toimintaperiaate vieras. Mikä on ajopanos ja mikä on murkula?
Ja harvemmin tuolla veljiemme tykkijullienkaan putkissa omat lähetykset on paukkunut.

Vain jos putken suojus on unohtunut päälle. Näitä on ilmeisesti joskus sattunut. Nykyäänhän nämä kerätään ennen ammuntaa jaoksittain yhteen paikkaan, jonka patterin päällikkö käy tarkastamassa. Näistä jutuista oltiin melko tarkkoja, mutta tietysti kranaatinheittimessä on aina tämä mahdollisuus virhetilanteeseen, kun ei siellä leirillä ainakaan nykyään paljoa ehdi nukkumaan edes reserviläiset->edellisellä kerralla tehtävä oli hukata mahdollisimman paljon ryssän raketteja taivaalle, jottei niitä tarvinnut viedä kalliisti hävitettäväksi.
 

Darren 10

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
En jaksanut selata ketjua kokonaan läpi. Eräs "tuttavani" oli osallisena tässä
ikävässä onnettomuudessa.. Pojat ovat kyllä väittäneet ,ettei siellä tapahtunut mitään kaksoislatausta. Väittävät ammuksen olleen viallinen..
En tiedä ketä uskoa, varusmiehiä vai tutkintalautakuntaa..
 

TAM

Jäsen
Suosikkijoukkue
Edmonton Oilers
Tästä onnettomuudestahan oli muutama viikko sitten ainakin Hesarissa juttu. Todistusaineistona tutkinnassa oli ollut videonauha, jonka joku varusmies oli kuvannut ryhmälle muistoksi. Onnettomuuden kulku meni jotenkin siten, että lataaja oli laittanut kranaatin putkeen (ilman johtajan käskyä) samalla hetkellä, kun johtaja oli vilkaissut kelloaan. Samalla oli kaiketi ollut muutakin epäselvyyttä liittyen ammuttujen määrään. Tämän pienen katkon jälkeen johtaja oli todennut jotain tyyliin: "nonniin jatketaan". Tällöin lataaja oli pudottanut seuraavan kranaatin putkeen ja johtaja oli vetänyt narusta tunnetuin seurauksin. Samassa jutussa todettiin, että kaikkien ryhmän jäsenten pitää tarkkailla lähteekö kranaatti putkesta. Videon mukaan suuntaajat (tai mitä nyt ovatkaan) olivat suojautuneet sen ensimmäisen kranaatin pudottua putkeen, mutteivät reagoineet siihen, ettei johtaja laukaissut heitintä. Kuollut kaveri oli ammusmies joka piti heittimen jaloista kiinni.

Ammuntaa (kolmea heitintä) oli valvomassa kaksi kouluttajaa, kun yksikin olisi määräysten mukaan riittänyt. Ennen onnettomuutta toinen kouluttajista oli mennyt yhden heittimen luo, jossa oli joku ongelma. Valvontaa jatkanut kouluttaja näki onnettomuusheittimen putken ja johtajan, mutta käytännössä käskyjen yms. kuuleminen oli mahdotonta.
 

avatar

Jäsen
Suosikkijoukkue
Raimon Rakuunat
Darren 10 kirjoitti:
En jaksanut selata ketjua kokonaan läpi. Eräs "tuttavani" oli osallisena tässä
ikävässä onnettomuudessa.. Pojat ovat kyllä väittäneet ,ettei siellä tapahtunut mitään kaksoislatausta. Väittävät ammuksen olleen viallinen..
En tiedä ketä uskoa, varusmiehiä vai tutkintalautakuntaa..

Jaa väität, että tutkintalautakunta olisi tietentahtoen vääristellyt totuutta? Itse kyllä en voi uskoa moiseen.

Mitä tulee itse onnettomuuteen niin vähän säväytti kun itse olin aikanaan lämärinä valvomassa RUK:n ammuntoja pahkajärvellä ja viikon verran hengasin tuliasemapatterin krhk-linjan kanssa näreessä ja katselin kun murkulaa pistivät putkeen. Helvettiäkös siinä olisit tehnyt jos joku putki olisi räjähtänyt. Mitään saumaa olisi ollut. Muutaman haavan olisi pystynyt sitomaan ja jsp:llekin matkaa ihan helvetisti. Se on vain parempi, että ne putket pysyvät ehjinä vastaisuudessa.
 

hilapiste

Jäsen
Darren 10 kirjoitti:
En jaksanut selata ketjua kokonaan läpi. Eräs "tuttavani" oli osallisena tässä
ikävässä onnettomuudessa.. Pojat ovat kyllä väittäneet ,ettei siellä tapahtunut mitään kaksoislatausta. Väittävät ammuksen olleen viallinen..
En tiedä ketä uskoa, varusmiehiä vai tutkintalautakuntaa..

Niin, itse kyllä luotan tutkintalautakunnan ammattitaitoon täysin. Ja ihan yleisestikin nämä jokuonkuullutjossainpuhuttavan-ketjut eivät niitä luotettavimpia lähteitä välttämättä ole.

Surullinen onnettomuus todellakin ja ehdottomasti näistä olisi päästävä eroon.
 

OneBigRed

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Eino_Mies kirjoitti:
Eli suomeks sanoen jätkiä oli valvotettu pitkiä aikoja ja olivat pahassa tokkurassa joutuneet käsittelemään järeää asetta.

Onko tämä fakta? Omalla kohdalla ainakin ampumaleireillä taattiin tietty määrä unta, juurikin turvallisuussyistä.
 

Konsta Kepuli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Athletic Bilbao, Tahko, Pool, Saints
moby kirjoitti:
Vain jos putken suojus on unohtunut päälle. Näitä on ilmeisesti joskus sattunut. Nykyäänhän nämä kerätään ennen ammuntaa jaoksittain yhteen paikkaan, jonka patterin päällikkö käy tarkastamassa.
Tuota noin. Kuinkahan se kranaatti sinne putkeen saadaan jos siinä on joku suojus edessä? No, käyttämisistäsi ilmaisuista, jaos ja patteri päätellen, menee nyt tykistö ja heittimistö sekaisin? Kranaatinheitinhän nimittäin ladataan putken suulta, toisin kuin tykit.

Teoreettisesti on tietysti mahdollista että raskaassa heittimessä "unohtuu" tulimuodon viimeinen kranaatti ampumatta, putken päähän laitetaan suojus ja tulitoiminnan jatkuessa heittimenjohtaja lämmittelee narukättään... Ei kyllä kovin todennäköinen skenaario sanoisin, mutta kaikkia ihmeellisyyksiähän tuolla välillä tapahtuu.

Ja vielä, jos heittimessä olisi esim. joku nahkainen "hattu" putken päässä niin eiköhän se lähde kranaatin mukana hevon kuuseen. Ja se kranaatti ei ainakaan teoriassa ole siinä vaiheessa vielä virittynyt. Sen olisi tarkoitus tapahtua vasta lakikorkeuden jälkeen, murkulan kääntyessä takaisin kohti maankamaraa.

Suojuksista vielä sen verran että itsen en edes muista mitään putken suojuksia, josko sellaisia meillä oli edes käytössä. Inttiajasta tosin on jo melko pitkä aika.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Darren 10 kirjoitti:
En jaksanut selata ketjua kokonaan läpi. Eräs "tuttavani" oli osallisena tässä
ikävässä onnettomuudessa.. Pojat ovat kyllä väittäneet ,ettei siellä tapahtunut mitään kaksoislatausta. Väittävät ammuksen olleen viallinen..
En tiedä ketä uskoa, varusmiehiä vai tutkintalautakuntaa..

Varusmiehiä ei pidä koskaan uskoa :)

Joku aina sanoo jotain ja oli siinä muitakin.

Jos vika olisi ammuksessa, tällöinhän koko "onnettomuuden" voisi helposti unohtaa vain tilastollisena tapaturmana, eikä mitään kummempaa tarvitsisi tehdä. Se kun on kuitenkin yleisesti tiedossa, että valmistusvirheitä sattuu ja ei sellaisesta oikein voi syyttääkään ketään (ennenkuin virheitten määrä alkaa kasvaa kohtuuttoman suureksi).

Noista valvomisjutuista olisi sinänsä kiva saada faktatietoa, kun ainakin omana inttiaikana ampumaleireillä oli suorastaan suklaata, kun sai nukkua kaminateltassa yli 8 tunnin yöunia mukavassa makuupussissa. Eri asia sitten on jos väsymykseksi lasketaan se, ettei joku osaa nukkua teltassa ja siksi on pitkän leirin loppupuolella väsynyt.
 

RajatOn

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Darren 10 kirjoitti:

Pojat ovat kyllä väittäneet ,ettei siellä tapahtunut mitään kaksoislatausta. Väittävät ammuksen olleen viallinen..

Mikäli ei olisi ollut kaksoislataus, niin putken olis pitänyt kestää räjähdys. Eli se kyllä tukee teoriaa kaksoislatauksesta. Tosin, mahdollistahan on ettei kaksoislatausta ollut, jolloin olis pitänyt olla viallinen putki. Spekulaatioita, joilla ei ole totuuspohjaa, ainakaan toistaiseksi. Pirun ikävä tapaus kuitenkin, itsekin sillon rovalla olin ja piti mennä loppuammuntaa katsomaan.

Itse kuitenkin uskon kaksoislataukseen, koska putki kuitenkin meni rikki ja pojat ei paljoa päässy nukkumaan rovalla, joten sen johdosta saatto huolimattomuutta tulla.
 

moby

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP(#42)
Konsta Kepuli kirjoitti:
Tuota noin. Kuinkahan se kranaatti sinne putkeen saadaan jos siinä on joku suojus edessä? No, käyttämisistäsi ilmaisuista, jaos ja patteri päätellen, menee nyt tykistö ja heittimistö sekaisin? Kranaatinheitinhän nimittäin ladataan putken suulta, toisin kuin tykit.

Tiedossa on, mutta spekuloit tuossa aiemmassa postissa, ettei tykkijulleilla ole murkulat putkessa räjähtäneet. Sorry huono quote.
 

Raibe

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit jälkeen KHL:n
Kyllä omani aikanani intissä (aiemmin kuin tämä) jo sai nukkua nimenomaan ampumaleireillä aika hyvin. Jo tuollainen kuusi tuntiakin pitäisi riittää ihan hyvin vaikka "määräysten" mukaan sen pitäisi olla se kahdeksan.

Eiköhän se kaksoislataus ole ollut. Enemmän syyllistäisin intin johtajakoulutukseen valitsevaa prosessia. Voi poijat mitä urpoja aukkiin menee, joskus niitä pääsee seulasta Haminaankin asti. Ei ole ihme, että tuollaista sattuu, kun kavereita ei kiinnosta eikä mitään hajua/halua johtamisesta/johtamiseen ole. Yleensä nuo asiat johtavat välinpitämättömyyteen, mikä johtaa nähdyn kaltaisiin tuloksiin.

Jos joku nyt sattuu olemaan ryhmänjohtajan tuttu, niin en tarkoita, että tämä kuuluu välttämättä tähän kategoriaan, mutta kyllä valppaus pitäisi olla väsystä huolimatta terävimmillään, kun ammutaan kovilla!
 

moby

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP(#42)
Raibe kirjoitti:
Kyllä omani aikanani intissä (aiemmin kuin tämä) jo sai nukkua nimenomaan ampumaleireillä aika hyvin. Jo tuollainen kuusi tuntiakin pitäisi riittää ihan hyvin vaikka "määräysten" mukaan sen pitäisi olla se kahdeksan.

Viime vuonna kävin kertaamassa kahdeksan päivää Rovalla. Keskimäärin sain nukkua n. 3 tuntia yössä+pari tuntia päivällä "normaalien" tornivenausten vuoksi. Joku valopää oli tehnyt muuten hyvän suunnitelman, mutta oli unohtanut täysin muuttuneet turvamääräykset, joiden takia vehkeiden lataukseen meni joka kerta 5xnormiaika.

Tähän kun lisätään se, että juuri ylenemässä ollut harjoituksen johtaja ei tietenkään voinut "pilata" harjoitusta, eli muuttaa aikatauluja, olimme todella paskana. Pikkukapiaiset olivat samassa junassa ja yrittivät tehdä mitä voivat homman sujuvoittamiseksi.

Harjoituksen tarkoituksena oli siis säästää valtion rahoja ja hukata mahd. paljon vanhaksi menevää a-tarviketta mahdollisimman nopeasti.
 

heavy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Täältä jutun lopusta löytyy PDF:nä koko tutkimuslautakunnan raportti, lukekaa se niin ei tarvitse suotta spekuloida mikä on totta ja mikä ei:

http://www.onnettomuustutkinta.fi/33964.htm

Sieltä selviää kaikki nämä nukkumisajat yms. jutut...
 

#31

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Hyvinkään Tahko, Pasi Nurminen
varjo kirjoitti:
Noista valvomisjutuista olisi sinänsä kiva saada faktatietoa
Itse olin kyseisellä rovalla myöskin, tykistössä tosin.. siellä ei todellakaan nukuttu paljoa, meillä silloisilla au-oppilailla oli niin pienet tykkiryhnät ettei päivällä voinut kierrättää ukkoja nukkumassa teltassa kun ei ollut tarpeeksi ukkoja, ja yöllä taasen oli siirtymisiä+a-vartiot ja kipinät sunmuut... itse vedin sen koko pari viikkoa keskimäärin 3-4 tunnin yöunilla, ja joka päivä oli ammuntoja. sittemmin kyllä ampumaleireillä saatiin nukkua enemmän..
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
heavy kirjoitti:
Täältä jutun lopusta löytyy PDF:nä koko tutkimuslautakunnan raportti, lukekaa se niin ei tarvitse suotta spekuloida mikä on totta ja mikä ei:

http://www.onnettomuustutkinta.fi/33964.htm

Sieltä selviää kaikki nämä nukkumisajat yms. jutut...

Tänks, en tuota löytänytkään milffistä niin oletin että se on salainen.

Hmm, ennen harjoitusta oli ollut VLV minkä aikana tapahtuvaa lepäämistä/juhlimista ei voi oikein kontrolloida.

Kyllä tuon raportin sivun 52 taulukon perusteella väsymystä ei voi omasta mielestäni pitää ratkaisevana syynä, koska tuollaiset yöunet kyllä normaali mies kestää ilman suurempaa toimintakyvyn heikennystä. Erityisesti vielä kun toiminta valveilla ei ole erityisen raskasta fyysisesti.
Eri asia olisi ollut, jos kohtalokasta ammuntaa olisi edeltänyt pitkä yhtäjaksoinen toiminta-aika ilman unta.

Kommentit oman kokemuksen pohjalta ja väsymyksen osalta tuli kyllä intissä ja kertauksissa koettua pahin mahdollinen ja kyllä sen huomasikin, mutta tuollaisilla uniajoilla kyllä vielä selviäisi, toisaalta väsymyksen sietokyky on aika yksilöllistä ja riippuu fyysisestä kunnostakin.

Väsymystä tulee jokatapauksessa aina ja tietyllä tapaa olisi epärealistista, että ammunnat suoritettaisiin aina 8 tunnin sänkyunien jälkeen.
Ikävä onnettomuus, mutta kuitenkin yhä käsittääkseni Suomessa tapahtuu onnettomuuksia kohtalaisen harvoin verrattuna muihinkin armeijoihin.
 

BattleHymn

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Tappara, Liverpool FC
Vaikeaa tähän ite sanoo mitään muuta kuin että...ai ai se huolimattomuus..

Ite palvelin 93-94 Krhk:ssa (kun vielä kuuluttiin jääkäreihin) Ja voin kyl omasta kokemuksesta sanoa ettei siel ammuinnoissa kauhean sekaisin mene siitä että monesko kranaatti on menossa ja onko vanha vielä putkessa.

Ja noita ammuntoja tehtiin tyyliin että klo 5 aamulla mentiin leirillä nukkumaan ja herätys oli klo 6. Ja ei muuta kun asema valmiiks ja "tulikomentoja". Kerran meinas sattua vahinko, olikohan meidän loppuammunnat kun yks nuoremman saapumiserän kaveri (mortti) yritti laittaa 120mm heittimeen kranaatin väärinpäin putkeen.

Naurattaa tuossa raportissa (luin sen pääsivun) että oli väärä mies(ammusmies) pitämässä heittimen jalasta kiinni!! Mitäs v...n väliä sillä on?? kunhan lataaja lataa, suuntaaja suuntaa apusuuntaajan kanssa ja heittimen johtaja antaa tulikomennon?

Kysyn vaan.

Kuitenkin yksi kuoli, joten rauha hänen sielulleen.
 
Viimeksi muokattu:

Crapbag

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, NY Rangers, Southampton, Fc Jazz, A's..
varjo kirjoitti:
Noista valvomisjutuista olisi sinänsä kiva saada faktatietoa, kun ainakin omana inttiaikana ampumaleireillä oli suorastaan suklaata, kun sai nukkua kaminateltassa yli 8 tunnin yöunia mukavassa makuupussissa. Eri asia sitten on jos väsymykseksi lasketaan se, ettei joku osaa nukkua teltassa ja siksi on pitkän leirin loppupuolella väsynyt.

Ketjua en nyt ehtinyt lukemaan kokonaan, mutta heitänpä tähän omia kokemuksia noilta valtion järjestämiltä pohjoisen reissuilta..

Talvilappi -98, joka on siis ensimmäinen kokemukseni, aiheutti patterimme osalta 100-piiruisen (kalustona oli muistaakseni 152H(?)). Tuolla leirillä 3.patteri oli kasattu AUK:n oppilaista vailla suurempaa kokemusta kovapanosammunnoista. Esim. tykinjohtajina oli oppilaita, tosin viimeistä kertaa. Koska olimme AUK, homma oli tylyä. Mm. itse valvoin lähes kolme vuorokautta putkeen, niistä muutamat omasta valinnasta, kun yöunet olisivat olleet kuitenkin vain 2-3h enkä jaksanut tapella kipinä- ym. vartiovuoroista. Niinpä päätin veistellä lusikkaa ennemmin kuin kinastella. Tykistöhän siirtyy öisin ja siirtymät etenkin Rovajärvellä on pitkiä. Lavalla saattaa kyetä nukkumaan jonkun silmällisen, mutta esim. talvella n. 20-30 asteen pakkasessa se on toisinaan aika nihkeetä. Heti kun päästään uusiin asemiin alkaa se jumalaton härdelli jotta "leiri" saadaan pystyyn. Ja ammunnat jatkuivat taas heti iltapäivällä, aamupäivän luppoaikana AUK:lle järjestettiin aina jotain koulutusta, vaikka sitten kerrattiin varomääräyksiä.

Eli unien kanssa ollaan oltu todella kaukana mistään suosituksista ja ohjeista. Ainakin tuolloin. Tuo 100-piiruinen muuten ammuttiin n. 70 metrin päähän tulenjohdosta, onneksi murkula tippui suureen kivenkoloon, eikä esim. kiven päälle. Syynä oli oppilaan (taisi olla tväl-au kokeilemassa) tekemä karkea suuntausvirhe, tosin suuntain oli rikkinäinen, koska tuo 100 piirua meni kaameasti yli rajoista jotka kuitenkin asetetaan suuntaimeen.

Seuraavana kesänä, kun olin mukana silloisen AUK:n muodostaman tulipatterin kanssa, homma oli aika erilaista ja kesälapin henki oli 2-3 päivää ammuntoja ja muutamat asemat ja sitten leirintäalueella huoltoa lähes yksi kokonainen päivä. Talvella kun meni ekat 8 vrk ennen kuin pääsi mm. pesulle. Nyt AUK:n patterin ryhmänjohtajatehtävät oli kaikki alikessuilla tai koksuilla, ei siis enää oppilailla. Ei se silti poistanut sitä seikkaa, että taas oltiin iltalehdessä, kun panosvirheen seurauksena ammuttiin 122:n murkula johonkin metsälampeen, jonka rannalla joku jamppa oli aamupesulla;) Jätkät ampui muistaakseni 1.panoksella, kun piti ampua 2. tai 3. panoksella. Jokunen kilometri meni pitkäksi niillä koroilla millä oli suunnattu..

Tuolla leirillä ei kuitenkaan väsymys päässyt lähellekään niitä mittasuhteita, mitä koetulla talvireissulla, joka oli kyllä kokemuksena melkoisen jäätävä.

Kolmas reissu on 2003 kertaukset, missä homma sujui rutiinilla eikä porukka tehnyt virheitä. Tuo retki oli silti kaikkea muuta kuin mikään lomareissu, omassa tehtävässäni (laskija-au) yöunet ja lepo jäivät taas minimiin, vaikka kuvitelmissa oli ettei sillä reissulla ole mikään kiire. Onneksi kertauksissa oli tavallaan 1 ylimääräinen laskija patterissa, joten joku sai välissä hiukan hengähtää. Tuo tehtävä on kuitenkin sellainen että vaatii aika kovan kertauksen ja palauttelun jotta homma alkaa taas rullaamaan sekunttiaikatauluissa ja vedettiinhän siinä ekat yöt "kehystulikomentoja" tuntikaupalla.

Mutta näin, vähän meni nyt ketjun aiheesta ohi, mutta halusinpa tuoda esiin nuo omat kokemukset näistä ammuntojen (etenkin Rovajärven) yöunista mitä itsekin eilen lehteä lukiessani hämmästelin. Tietysti se on tavallaan oikein että haetaan sitä sodanajan "tunnelmaa" ja rasitusta, mutta vahinkoja ei saisi silti sattua, yhtäkään.
 

teemu_s

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liverpool FC, Montreal Canadiens
Väsymystä tornitouhuissa?

Ensinnäkin fysiologisesti jokainen ihminen reagoi väsymykseen eri tavoin eli eri unimäärä vaikutta toiseen eri tavalla kuin toiseen. Lisäksi väsymyksen vaikutus on eri tehtävissä erilainen. Itse olen tulenjohtaja. Leireillä oli lähtökohtaisesti hyvä mahdollisuus levätä, sillä asemanvaihtoihin ei mennyt niin kauan aikaa kuin tuliasemapäässä. Muutamat tulenjohtopaikat toki valmisteltiin hämärän kähmässä.

Crapbag mainitsi pari tykistölle sattunutta virhettä: 100-piiruisen ja panosvirheen. Käytännössä kumpikaan ei juuri naurata tulenjohtopäässä. Ensimmäisessä tapauksessa kuullaan taivaalta repivää ääntä ja vedetään munat turpeeseen. Toisessa kämmissä ihmetellään että minnekäs se yksi iskemä meni? Molemmat tapaukset ovat jopa hengenvaarallisia pahimmillaan. Jos tykistöllä on ampumaetäisyys kymmenen kilometriä, sadan piirun virhe tarkoittaa kilometrin heittoa ampumasuunnassa. Tähystysetäisyydet eivät yleensä ole kuin pari hassua kilometriä tai jopa vähemmän. Heittimistön tulenavaus voidaan muistaakseni rauhanaikana tehdä 500m päähän ja sitten siirtää lähemmäs kun iskemät ovat hyvin kasassa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös