Tuplalataus varmistumassa onnettomuuden syyksi
"Kohtalokas kranaatti pudotettiin heittimeen, kun siellä vielä ennestään oli noin 20 kiloa painava ammus. Tällöin molemmat kranaatit räjähtivät heittimen putkessa." Lähde: teksti-tv.
Tuollainen tuplalataus voi syntyä melko helposti. Itse olen talvirovalla ollut KRH-komppanian mukana ja ainakin tuolloin leiriolosuhteet olivat varusmiehille raskaat. Väsymys, ammuttavat tulimuodot (kiire ampumatoiminnassa), kranaatin valuminen tiiviin putken pohjalle (n. 1,5 sek), laukaisujärjestelmän alkeellisuus laukaisunaruineen, tuplakuulosuojaus ja viereisistä heittimistä tapahtuva samanaikainen ampumatoiminta.
Kaikki sellaisia tekijöitä, jotka ovat saattaneet myötävaikuttaa siihen, että heitinryhmässä luultiin kranaatin lähteneen, jolloin lataaja latasi uuden putkeen kohtalokkain seurauksin. Ei ole esim. yksi tai kaksi kertaa, kun heitinryhmän johtaja vetäsee narusta ennen kuin kranaatti on valunut tiiviin putken pohjalle. Tällöin iskuri lyö tyhjää, eikä kranaatti lähdekään putkesta. Tässä tapauksessa ohjeena on vetäistä narusta uudelleen, jolloin kranaatti sinkoutuu lentoradalleen.
Samanlainen tuplalataus tapahtui myös muutama vuosi takaperin samaisella ampuma-alueella. Tällöin kuolonuhreilta vältyttiin. Mielestäni varomääräyksiä tulisi tarkentaa ja tältä osin tuplalatauksen riskiä pienentää.
Lopuksi vielä osanottoni uhrien omaisille.