Kun ketjussa nyt tuntuu olevan monta kirjoittajaa, jotka ovat vakavasti huolissaan pelaajien turvallisuudesta nykypäivänä, niin mikä olisi ratkaisu tähän ongelmaan?
Mielenkiintoinen ja aivan perusteltu kysymys. Pitänee palata sinne kaikkein suurimpien kysymyksien äärelle ja miettiä mitä jääkiekko on lajina ja miksi se viihdemuotona kiinnostaa niin paljon ihmisiä, että he ovat valmiita kuluttamaan vapaa-aikaansa ja rahojansa sen seuraamiseen? Olen aika varma, ainakin omalta kohdaltani, että se perustuu lajin perusluonteeseen kirjoitettuun alkukantaisuuteen, maskuliinisuuteen ja arvaamattomuuteen. Paitsi, että se on maalintekopeli se on myös aina ollut varmaan maailman nopein kontaktilaji. Tappelut, taklaukset sekä eläimellinen kamppailu tilasta ja ajasta ovat siinä aivan keskiössä. Laji on toki muuttunut vuosien varrella ja muun muassa showmaiset goonitappelut ovat kokolailla historiaa mutta samanaikaisesti kamppailu pelaaminen erityisesti karvaamisen ja paineistamisen osalta on kasvanut merkittävästi. Tämä siis perustuu aivan omiin näkemyksiini ja havaintoihini nyt tässä kahdenkymmenen vuoden aikana mitä olen jääkiekkoa enemmän ja vähemmän aktiivisesti seurannut. Toinen kysymys on se miten tähän tilanteeseen on päädytty?
Lajin evoluutio vie yhä siihen suuntaan, että peli nopeutuu. Siis nimenomaan peli tapahtumaketjuna tiivistyy ja nopeutuu. Toki pelaajien luistelunopeus on varmasti paremman harjoittelun, jää- ja varusteteknologian kehityksen etc. asioiden ansiosta jonkin verran kasvanut mutta sillä yksittäisen pelaajan huippunopeudella ei ole paljonkaan merkitystä. Joku Connor McDavid varmaan luistelee muutaman km/h lujempaa kuin Pavel Bure aikanaan mutta suuri ero tulee siinä, että kuinka suuren prosentuaalisen osuuden ajasta Connor McDavid tai erityisesti kuka tahansa neljän kentän pelaajista joutuu käyttämään noita huippunopeuksiaan verrattuna vaikka kahdenkymmenen vuoden takaiseen. Tai saa käyttää. Sääntömuutokset ja estopelaamisen kitkeminen on yksi isoimmista tekijöistä siinä, että peli on nopeutunut. Peluutus on monipuolisempaa, pelaajat ovat kovakuntoisempia ja harjoittelevat laadukkaammin ja tekniset ominaisuudet mahdollistavat vauhdikkaan liukumisen silloinkin kun jalat eivät käy. Kaikki nämä elementit yhdistettynä siihen pelin perusluonteeseen eli kamppailuun ja fyysisyyteen yhdistettynä vallitseviin taktisiin suuntauksiin on saanut aikaan sen, että meillä on edessämme historiansa nopein jääkiekkopeli. Tilanteet tulevat nopeasti, kamppailuja tulee enemmän, paineistusta edestä, takaa ja sivulta on kokoajan ja kentällä on vähemmän tilaa ja aikaa kuin koskaan. Tilastollisesti taklaukset ovat pysyneet jokseenkin vakiona NHL:ssä mutta ottaen huomioon pelin evoluution suunnan lienee pakko kysyä, onko taklaus pelaamiselle siinä muodossa kuin me sen tiedämme enää kohta tilaa kaukalossa. Ei tarvitse olla lääkärin papereita, että osaa vetää yhtäläisyysmerkit tietynlaisten taklausten ja vakavien päävammojen välille. Nopeutunut peli yhdistettynä kovavauhtisiin taklauksiin ja kamppailuun vetää ihmismieltä reagointi kykynsä äärirajoille ja kohta aletaan olemaan pisteessä, että pelaajilta (taklaajalta ja taklattavalta) ei voida olettaa löytyvän sellaista reagointi kykyä joilla vakavat vahingot vältetään kokonaan.
No sitten niihin ratkaisuihin. En minä näe lyhyellä tähtäimellä paljon muita ratkaisuja kuin sääntömuutokset jotka kieltävät tietynlaiset taklaukset. Siis jos sellaiseen nähdään tarvetta. Onko se sitten, että saa taklata vain rintamasuunnan ollessa sama? (kiilaaminen) Mahdollisesti kieltää säännöin kolmantena pelaajana tilanteeseen taklaamaan tuleminen? Jollain aikaisemmalla sivulla oli ehdotettu, että taklata saisi ainoastaan kiekollista pelaajaa lähin pelaaja. No miten tuollaisia sääntöjä sitten tulkittaisiin niin se on aivan varmasti hankalaa mutta JOS halutaan ehkäistä päävammoja ja vakavia loukkaantumisia niin jotain suurta myllerrystä jääkiekon ytimeen eli taklaamiseen ja fyysiseen kamppailuun on pakko tehdä. Yksi vaihtoehto ehkäistä loukkaantumisia on keinotekoisesti laskea nopeuksia mutta tähän on hankala uskoa koska peliä on tietoisesti viety vuosikausia nopeampaan suuntaan. Toinen on yksinkertaisesti pelaajistosta lähtevä asennemuutos. Jos päättäjiä ei kiinnosta heidän turvallisuus niin tehkööt kaukalosta itse turvallisemman paikan. Ei ajeta puun takaa pystyyn. Ei vedetä kaveria numeroihin laidan lähellä. Tähänhän varmasti ehdotetaan vastaukseksi myös sitä koodistoa mutta ihan ongelmattomana en pidä sitäkään. Paljaalla nyrkillä päähän mättäminen nimittäin saa, yllätys yllätys, aikaan paljon vahinkoa sekin. Punaviiva sääntö? Aivan merkittävästi kovemmat sanktiot tietynlaisista esimerkiksi nyt vaikka niistä blindside niiteistä. Lindgrenille kymmenen matsia Donskoin kolaamisesta niin alkaa se jo tuntumaan. Se on sitten aivan toinen keskustelu mihin jääkiekko lajina tällaisilla sääntömuutoksilla menisi. Olisi joskus mielenkiintoista nähdä kovan intensiteetin NHL huippuottelu jossa taklaaminen olisi kokonaan kielletty. Tai vaikka, että NHL-ammattilaiset pelaisivat play-off sarjan naisten jääkiekon säännöillä. Siinä näkisi kuinka olennainen osa se raju taklauspelaaminen oikeasti on tätä lajia.
Toisaalta, pelaajat ovat ammattilaisia jotka tienaavat työstään miljoonia ja tietävät riskit joita pelaamiseen liittyy. Mikä tahansa ottelu voi olla uran ja jopa normaalielämän viimeinen. Saman valinnan tekevät joka kerta kypärän päähän laittaessaan esimerkiksi kaikki moottoriurheilijat joiden lajissa vakavan loukkaantumisen ja jopa kuoleman mahdollisuus on vielä paljon todennäköisempi kuin jääkiekkoilijoilla.
Maksava asiakas jokatapauksessa päättää mihin suuntaan peli ja urheilulaji kehittyy. Kaikilla on mahdollisuus äänestää jaloillaan ja lompakollaan. Urheilusankarit ja urheilu ylipäätään vain tahdotaan monesti helposti nähdä sellaisina arkielämästä irrallaan olevana saarekkeena. Jos inhimillisyys ja turvallisuus olisi prioriteettilistan kärkipäässä rahan sijaan niin esimerkiksi Formula 1 tai MotoGp sarjat olisi lopetettu jo ajat sitten. Inhimillisellä tasolla ajateltuna tietenkin yksikin päävamma tai halvaantuminen, kuolemasta puhumattakaan on paljon tärkeämpi kuin yhdenkään urheilulajin kuviteltu luonne. Aika näyttää aletaanko peliä linjaamaan ylhäältä kohti kamppailu pelin joistain elementeistä luopumista vai tapahtuuko tuo linjaus pakotettuna siinä vaiheessa, kun pari pelaajaa makaa halvaantuneena ja lopuille maksetaan hirveitä korvauksia uran jälkeisistä traumaperäisistä ongelmista. Loppujen lopuksi kyse on siitä kumpi on lajipäättäjille pienempi imago(lue: taloudellinen)tappio: lajin perusolemuksen muuttaminen vai muutama vakava loukkaantuminen. Ilmapiiri kiristyy jo nyt ja ei jääkiekko ole ainoa laji mikä tulee lähivuosina olemaan suurten myllerrysten keskiössä mitä tulee lajin aiheuttamiin uran jälkeisiin ongelmiin pelaajilla. Jenkkifutis ja ihan futiskin esimerkkeinä. Onneksi en itse ole sellaisessa asemassa, että joutuisin näitä linjauksia tekemään.
